Keskustelu:Positiivinen syrjintä

Tuosta afroamerikkalaisasiasta enkkuwikissä:

"Alternatively, some colleges use financial criteria to attract racial groups that have typically been under represented and typically have lower living conditions."

Afroamerikkalaisista ei enkkuwikissäkään puhuta mitään. Sietäisi muuttaa tuota artikkelia. 84.250.36.45 4. kesäkuuta 2009 kello 07.57 (EEST)

Missä perustellaan, että kielellisten oikeuksien turvaamiseksi tulee Suomessa kouluttaa tietty määrä juuri ruotsia osaavia lääkäreitä ja juristeja eikä esim. sairaanhoitajia, lähihoitajia, merkonomeja, poliiseja jne.? 88.114.54.103 13. kesäkuuta 2011 kello 01.55 (EEST)

Positiivinen erityiskohtelu ja Perussuomalaisten rasisminvastainen julistus

Helsingin sanomissa 2011-05-28 oli Teija Sutisen toimittama professoreiden vastine Perussuomalaiset rp:n rasisminvastaiseen julistukseen. Lehtijuttuun oli haastatellen hankittu lausunnot Helsingin yliopiston professoreilta, joten tuota juttua voitaneen käyttää lähteenä tässä Wikipedian artikkelissa. Lainaan lehtijutun sisällön tähän:

Professorit: Perussuomalaisten rasismijulistus on perustuslain vastainen

Puolueen tuomitsema positiivinen erityiskohtelu on Suomessa sallittua ja yleistä.

Teija Sutinen

HELSINGIN SANOMAT

Oikeusoppineiden mukaan perussuomalaisen eduskuntaryhmän julkilausuma syrjintää, rasismia ja väkivaltaa vastaan on perustuslain vastainen. Se on myös ristiriidassa Suomen solmimien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa.

Helsingin yliopiston yleisen oikeustieteen professori Kaarlo Tuori pitää julkilausumaa "erittäin ongelmallisena".

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professorin Tuomas Ojasen mukaan julkilausuma on "kamala", eikä muiden eduskuntaryhmien pitäisi sitoutua siihen, kuten perussuomalaiset toivovat.

"Se pitää päinvastoin tuomita", Ojanen sanoo.

Valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen Turun yliopistosta sanoo, että julkilausuman toteutuminen johtaisi tasa-arvon heikkenemiseen olennaisesti.

Perussuomalaisten keskiviikkoisessa julkilausumassa on seuraava lause korostuksineen: "Tuomitsemme kaiken etniseen taustaan, kieleen, kulttuuriin, uskontoon tai vastaavaan seikkaan perustuvan syrjinnän tai suosimisen työmarkkinoilla, koulutuksessa ja muissa yhteyksissä."

Lause tarkoittaa syrjimisen tuomitsemisen lisäksi tuomiota myös positiiviselle syrjinnälle eli erityiskohtelulle.

Erityiskohtelu tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sukupuolten välistä tasa-arvoa yritetään edistää määräämällä laissa, että valtion komiteoissa on oltava tietty määrä naisia.

"Meillä on perinteisesti ajateltu, että naisten aseman parantamiseksi yhteiskunnassa ja työelämässä voidaan ryhtyä tähän tähtääviin erityisiin toimiin. Esimerkiksi tietyissä virkanimitystilanteissa voidaan valita nainen eli suosia sukupuolen perusteella", Tuomas Ojanen sanoo.

Toinen esimerkki on yliopistojen kielikiintiöt, jossa tietty osuus opiskelupaikoista varataan ruotsin kieltä taitaville.

Perustuslaissa sanotaan, että ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Kyseiseen perustuslain kohtaan liittyvässä hallituksen esityksessä todetaan, että tämä ei estä positiivista erityiskohtelua eli toimia, joilla pyritään tietyn ryhmän aseman ja olosuhteiden turvaamiseen.

"Ajatukseen tasa-arvosta liittyy se, että yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevia ryhmiä voidaan tukea", Veli-Pekka Viljanen sanoo. "Suomen lainsäädäntö perustuu oleellisesti tähän ajatukseen."

"Ajatus siitä, että positiivista erityiskohtelua ei sallittaisi, on yhteiskunnallisesti sokea. Lainsäädäntö voi muodostua välillisesti syrjiväksi, jos ajatellaan, että ryhmissä ei ole mitään eroa", Viljanen sanoo.

Tuorin mukaan perustuslakivaliokunta on usein todennut, että positiivinen syrjintä on perustuslain mukaista.

"Esimerkiksi koko vammaislainsäädäntö on positiivista erityiskohtelua", Tuori sanoo.

Veli-Pekka Viljasen mukaan myös sotaveteraanien erilaiset edut ovat hyvä esimerkki positiivisesta syrjinnästä.

Poimin tuon lainauksen keskustelupalstalta, enkä ole kyseistä Helsingin sanomien paperista numeroa lukenut. Oletan kuitenkin, että lainauksen sisältö on tarkka, minkä varmaan monet lehden lukijat voivat halutessaan tarkistaa. Ajattelin, että tuosta voisi muodostaa jonkun virkkeen tähän artikkeliin, ja lisätä Helsingin sanomien jutun sen lähteeksi. Uikku 28. toukokuuta 2011 kello 10.29 (EEST)

Tein tuosta muutaman lauseen lisäyksen artikkeliin: tuo artikkeli oli ilman tuota kyllä hyvin ei-neutraali, kun muutenkaan ei tuoda muuta kuin vastustajien/kritisoijien kantoja esiin; ei esim. tarkempia syitä, että MIKSI positiivista erityiskohtelua kannatetaan (siis rakenteellinen syrjintä ja sen ehkäisy..) Katson jos satun löytämään jotain sopivaa valaisemaan asiaa, ja lisäilen sitten--Rasma 29. kesäkuuta 2011 kello 01.32 (EEST)

Linkitin Hesarin verkkoversioon (maksumuurin takana) ja laajensin professorien esittämän kritiikin esittelyä. Toivo ja Toivo (keskustelu) 23. lokakuuta 2019 kello 10.49 (EEST)

Artikkelin nimi

Artikkelin nimen tulisi olla Positiivinen erityiskohtelu valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasen lausunnon perusteella: [1]. Tämä nimi vastaisi paremmin Suomen lainsäädäntöä. Nykyään Positiivinen erityiskohtelu on ohjaus tänne, mutta olisin valmis Ojasen lausunnon perusteella siirtämään sivun ohjauksen päälle. Mielipiteitä? --Alcedoatthis 10. kesäkuuta 2011 kello 02.10 (EEST)

Kannatan. Positiivinen syrjintä kuulostaa aina ristiriitaiselta, koska sanalla 'syrjintä' on kuitenkin negatiivinen perusmerkitys. Iivarius 10. kesäkuuta 2011 kello 02.31 (EEST)

Vastustan. Nykyinen nimi Positiivinen syrjintä on googlen mukaan käytetyin. Lisäksi tunteita herättän poliittisen käsitteen terminologinen pallottelu ja artikkelin siirto ei ole viisasta. Muokkasin positiivisen erityiskohtelun vaihtoehtoisena nimenä avauskappaleeseen, kuten on ollut tapana. --TeT* 10. kesäkuuta 2011 kello 03.11 (EEST)

Lainkohta Finlexissä on Yhdenvertaisuuslain 20.1.2004/21 7§. Tottahan toki uudelleenohjaukset jätettäisiin paikalleen, jos siirtoon päädytään, sekä vaihtoehtoiset netissä ja lehtijutuissa käytetyt ilmaukset määritelmälauseeseen. Pallottelu vältetään siten, että keskustellaan asia täällä keskustelusivulla ensin loppuun ja sitten vasta siirretään, jos siirretään. --Alcedoatthis 10. kesäkuuta 2011 kello 03.21 (EEST)

Media näyttää käyttävän aika tasaisesti molempia: Hesarin arkistossa toimituksellisia juttuja 8 kpl termillä positiivinen erityiskohtelu ja 11 kpl positiivinen syrjintä, Kaleva.fi: 1 kpl erityiskohtelu, 0 kpl syrjintä, TS.fi: 0 kpl/0 kpl, Aamulehti.fi: 1 kpl/1 kpl. Itse olisin lievästi positiivisen erityiskohtelun kannalla; termi kun on virallinen, toisaalta positiivinen syrjintä on terminä lähinnä paradoksi ja nykyisellään Perussuomalaisten paperiin leimautunut. Terv. --Riisipuuro 29. kesäkuuta 2011 kello 05.46 (EEST)--

Itse olisin myös positiivisen erityiskohtelun kannalla. Tietysti positiivista syrjintää on viimeaikoina käytetty paljon sanana mediassa (juurikin Perussuomalaisten julkilausuman takia) mutta se ei sinällään ole mikään syy pitäytyä siinä sanassa, kun se ei virallinen termi ole. (Tarkoitan että se että termiä on viimeaikoina näkynyt lehdissä/blogeissa ei ole riittävä peruste vaihtaa sanaa mihinkään.) Uudelleenohjaus tietenkin on tarpeen. Voisi kuvitella, että Wikipedialla on vaikutusta otsikoinnilla, ts. ihmiset tarkastaa mielellään oikeinkirjoituksen täältä, joten olisi hyvä pysyä virallisissa termeissä. Voihan ensimmäiseen lauseeseen laittaa sulkuihin, että "käytetty myös yleisessä kielenkäytössä käsitetä positiivinen syrjintä.Rasma 29. kesäkuuta 2011 kello 22.45 (EEST)

Siinä missä jotkut harvat kuten prof. Ojanen pitävät "positiivista syrjintää" asenteellisena sanavalintana -- mitä se tietenkään ei ole, koska ylläkin on mainittu että tiedotusvälineissä sitä käytetään yleisesti -- toiset taas pitävät "positiivista erityiskohtelua" eufemismina.

Kannatan "positiivinen syrjintä" -termiä, koska se on yleisempi ja tutumpi. Lisäksi laissa käytetyllä termillä ei ole merkitystä, koska tämän artikkelin ydinaihe/aihepiiri ei ole Suomen lainsäädäntö. --PeeKoo 1. heinäkuuta 2011 kello 18.01 (EEST)

Artikkelin aiheena ei ole Suomen lainsäädäntö, mutta positiivista erityiskohtelua/syrjintää harjoitetaan nimenomaan viranomaisten ja päätöstentekijöiden taholta, ja lakien ja säädösten turvin. Kyse ei siis ole mistään mitä yksittäinen ihminen voisi tehdä. Jotenkin tällä perusteella olisi luontevaa pysyä siinä sanassa, mitä viranomaiset käyttävät ja säädöksissä lukee, eli positiivisessa erityiskohtelussa.

Ja kuten ylläolevassa kommentissa on esitetty, niin mediossa selvästi esiintyy tasaisesti kumpaakin, joten ei ilmeisesti ole niin, että ainoastaan positiivista syrjintää käytettäisiin.Rasma 1. heinäkuuta 2011 kello 23.33 (EEST)

"Käänteisellä syrjinnällä" ei juuri ole hakuosumia, positiivisella diskriminaatiolla on kuusi kertaa enemmän, vaihdoin termin.Toivo ja Toivo (keskustelu) 22. lokakuuta 2019 kello 20.19 (EEST)

Helsingin kaupungin henkilöstöpolitiikka

Sivulla oli viitattu ilmeisesti vuonna 2004 julkaistuun materiaaliin, jonka "Periaatteita ja käsitteistöä"-otsikon alla oli mainittu esimerkinomaisesti, että lain mukaan on sallittua palkata pätemättömämpikin tekijä positiivisen erityiskohtelun avulla. En tiedä miten Helsinki oikeasti silloin toimi mutta muutin tekstiä uudemman, vuonna 2009 julkaistun henkilöstöpolitiikkaohjeen mukaiseksi, jossa positiivista erityiskohtelua voi käyttää vain silloin kun ehdokkaat muutoin ovat samalla viivalla. Mglonnro (keskustelu) 25. kesäkuuta 2012 kello 08.50 (EEST)

Kritiikkiä

Kritiikkiä -lukuun voi koota periaatteen arvostelun. Poistin seuraavan lauseen: Positiivisen syrjinnän voidaan myös nähdä viestivän, että positiivisen erityiskohtelun kohteena oleva väestöryhmä ei itse kykene pärjäämään yhtä hyvin kuin muut. - Se näyttää muokkaajan omalta mielipiteeltä, mutta wikiin voi kaiketi panna vain toisten mielipiteitä. Toivo ja Toivo (keskustelu) 23. lokakuuta 2019 kello 10.45 (EEST)