Keskustelu:Porsaanreikä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Merkittävyys[muokkaa wikitekstiä]

Määritelmä[muokkaa wikitekstiä]

Tuo viimeisin määritelmän tehty muokkaus ([1]) ei mielestäni ollut oikein hyvä. Porsaanreiässä kai oleellista on se, että se mahdollista säädöksen tai sopimuksen tarkoituksen vastaisen toiminnan sen kirjainta rikkomatta. Se, onko tästä toiminnasta henkilökohtaista hyötyä asianomaiselle on nähdäkseni käsitteen määrittelyn kannalta vähemmän oleellista (vaikka lieneekin pääasiallinen motiivi porsaanreikien hyödyntämiseen). Tai näin ainakin itse olen sanan merkityksen käsittänyt. --Risukarhi (keskustelu) 29. toukokuuta 2013 kello 17.31 (EEST)

Kirjoitin jo pitkän pätkän tähän kommentiksi, mutta totesin että vanhempi muotoilu on parempi poistoäänestyksen ajan. Tämä on kuitenkin luonteeltaan enemmän sananselitys, joten vanhempi muotoilu saattaa hyvinkin olla lähempänä sitä, miten sanaa käytetään yleisesti. --Pxos (keskustelu) 29. toukokuuta 2013 kello 20.27 (EEST)
Kun artikkeli on päätetty säilyttää, kirjoitin määritelmän sen mukaiseksi, miten se alla olevan keskustelun mukaan on esitetty kielitoimiston sanakirjassa. Tästä on sitten hyvä laajentaa artikkelia sanonnan, kielenkäytön ja etymologian suuntaan lähteiden kera. --Pxos (keskustelu) 5. kesäkuuta 2013 kello 12.57 (EEST)

Etymologiasta[muokkaa wikitekstiä]

Sanan alkuperä on ongelmallinen. Sakari Virkkusen mukaan sana on tullut osaksi politiikan sanastoa Vennamon myötä 1960-luvulla. Voi hyvin olla, että artikkelissa aiemmin ollut määritelmä karsinassa olevasta porsaan mentävästä aukosta on "takaisinpäin päättelyä" eli loogiselta kuulostava selitys, joka ei kuitenkaan pidä paikkansa. Esimerkiksi Nykysuomen sanakirja, jonka aineisto on 1930–1950-luvulta, ei tunne tätä sanaa siten, että se olisi kirjattu sanakirjaan saakka. Miksi karsinassa olevan reiän nimi olisi ollut nimenomaisesti "porsaanreikä", kun reikä, aukko tai rako ovat ihan riittäviä sanoja kuvaamaan aidassa olevia puutteita? Sanaa "porsaanreikä" ei tietääkseni edes käytetä konkreettisessa merkityksessään vaan pelkästään kuvailevasti, kuten wikisanakirjassa mainittu runonlaulaja vaimoaan moittiessaan. --Pxos (keskustelu) 29. toukokuuta 2013 kello 22.43 (EEST)

Oliskohan apua: Suni, Helena; Mikä on porsaanreikä? // Kielikello : kielenhuollon tiedotuslehti. - Helsinki : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. ISSN 0355-2675. 2005 : 2, s. 40? --Aulis Eskola (keskustelu) 29. toukokuuta 2013 kello 23.29 (EEST)
Onko linkkinä?--Urjanhai (keskustelu) 29. toukokuuta 2013 kello 23.34 (EEST)
Jaa, löysinkin jo kirjautumalla erääseen portaaliin. "Alun perin porsaanreikä johtuu käytetyistä sikojen aitauksista. Pieniä porsaita varten tehtiin aitaan reikiä, niin että ne pääsivät juoksentelemaan vapaammin. Vikkelät pikkuporsaat keksivät reikiä sieltäkin, mistä ei olisi pitänyt, ja juoksivat pahantekoon. Siksi sana on saanut kielteisenkin merkityksen." - Eli intuitiivinen päättelyni porsaiden käyttäytymisestä sai kuin saikin tukea arvovaltaiselta taholta.--Urjanhai (keskustelu) 29. toukokuuta 2013 kello 23.48 (EEST)
Toisilla niitä on portaalinreikiäkin! Porsas soikoon, onko tästä sittenkin tulossa wikipedia-artikkeli? --Pxos (keskustelu) 29. toukokuuta 2013 kello 23.59 (EEST)
Yleisesti sanaa käytetään puhuttaessa lainsäädännöstä (Kielitoimiston sanakirjan mukaan porsaanreikä on ”lain tai muun säädöksen aukko, jota käytetään erilaisten etujen hankkimiseen, esim. veronkiertoon”). Lainlaatijat pyrkivät tukkimaan kaikki porsaanreiät, mutta hyvä laintuntija kyllä löytää ne. Tänä keväänä monissa puheenvuoroissa puhuttiin dieselkäyttöisten henkilöautojen verotuksessa löytyneestä porsaanreiästä. Valtiovarainministeriö hätääntyi, koska tuhannet autonostajat rekisteröivät dieselkäyttöiset henkilöautonsa pakettiautoiksi lain sallimaan tapaan. Huonon lain synnyttämä porsaanreikä tukittiin.
Myös tietotekniikan alalta löytyy porsaanreikiä: ”Sisäisen verkon käyttäjä saattaa asettaa itselleen oman modeemiyhteyden, joka ohittaa palomuurit. Jos tämä on lisäksi asetettu huolimattomasti, se saattaa olla porsaanreikä yrityksen sisäiseen verkkoon.”
(Nyt siteerasin jo melkein koko kirjoituksen, paitsi osa tuosta Virkkusen viittaamasta merkityksestä jäi: "Huonosti tehdystä työstä on ruvettu sanomaan, että siihen jää porsaanreikiä."--Urjanhai (keskustelu) 30. toukokuuta 2013 kello 00.04 (EEST)
Eli kun emakko kerralla synnyttää jotain tusinan porsasta, ja jos nämä olisi tarkoitus saada pysymään samassa paikassa tai siirtää paikasta toiseen, niin arvattavissa on, että jos systeemissä, jolla tämä koetetaan toteuttaa, on reikä, josta porsas mahtuu, mitä tällöin tapahtuu.
Mutta vaikka tuolla mainitaan tuo "Jos lukemaan opetteleva on hypännyt vaikeiden sanojen yli, on sanottu, ettei saa jättää porsaanreikiä." niin silti Pxosin tavoin hiukan epäilen, onko sen etymologia sittenkään välttämättä tuo sama. Mutta kun lähteen mielestä noin on, niin se on meidän eikä Wikipedian murhe.--Urjanhai (keskustelu) 30. toukokuuta 2013 kello 00.04 (EEST)
En tiedä vanhoista ajoista juuri enempää kuin Mauri Kunnaksen Koiramäen talossa -kirjasta olen oppinut, mutta tuo oli mielenkiintoinen tieto, että reikiä on jätetty tarkoituksella porsaiden vapailuun. Aineistoa tuntuu löytyvän artikkeliksi asti, mutta pitää vielä päättää, tuleeko artikkeli tänne vai sinne, missä aita on matalampaa. :) --Pxos (keskustelu) 30. toukokuuta 2013 kello 00.15 (EEST)
Aita on vihreämpi toiselta puolen. Kyllä Wikisanakirjassakin on paljon poistoäänestyksiä varsinkin yhdyssanoista tyyliin "porsaanreikä, ei enempää kuin osiensa summa. Poistettava." --Höyhens (keskustelu) 30. toukokuuta 2013 kello 00.27 (EEST)
Ei tämä tosiaan tähän tuo juurikaan paljoa uutta (esim. yli sanakirja-artikkelin). Mehän olemme tietosanakirja, ja sanakirja on oma projektinsa, ja etymologiseksi sanakirjaksikaan emme voi ruveta.--Urjanhai (keskustelu) 30. toukokuuta 2013 kello 00.40 (EEST)
Aivan varmasti se oli kirjoittajan omaa päättelyä, ja sen takia siivosinkin sen pois. Tuo Virkkusen lainaama tallennettu tietohan viittaa erilaiseen käyttöön aiemmin (ja toisaalta lähes sanalle kuin sanalle on kansanetymologioita, jotka voivat olla myös vääriä), joten näillä tiedoilla kysymys jää avoimeksi. Esimerkiksi Suomen murteiden sanakirja voisi olla tässä suhteessa mielenkiintoinen. Joskushan myös sanojen merkitykset muuttuvat, esim. sen kaltaiset luontonimet kuin Koriseva, jota nykyään ei enää yhdistetä veden solinaan ovat alkujaan kuitenkin viitanneet juuri tähän (ja näitä on muitakin, Eero Kiviniemi on tutkinut). Ja samoin esim. Juha Kuisma joskus piti HS:n kuukausilitteessä sarjaa tämäntapaisista agraarialkuperäisistä sanonnoista (kuuuluipa tämä sitten niihin tai ei), ja usein niillä on hyvin luontevia selityksiä tyyliin "katsoo kuin lehmä uutta veräjää" (tätä voi kokeilla jos joskus on tilaisuudessa tekemään uuden veräjän ja seuraamaan lehmän reaktioita, ne yllättäen vastaavat täysin sananpartta). (Ja tuskin edes Kuisma on ainoa näistä kirjoittanut, tällaista sanastoahan taitaa paljon sisältyä myös esim. Urho Kekkosen viljelemiin sanontoihin.) Mutta kun tuo kansanperinteestä löytynyt käyttö on erilainen kuin nykyinen niin tämän synty jää avoimeksi näillä tiedoilla.--Urjanhai (keskustelu) 29. toukokuuta 2013 kello 23.31 (EEST)

Satuinpa muuten kirjastossa näkemään jonkun tässä aiemmin mainitsemattoman, suomen kielen fraaseja ja sanontoja esittelevän kirjan, jossa oli seikkaperäisesti toistettuna tuo sama selitys uteliaista pikkuporsaista, eli siinä olisi taas ollut yksi lähde. Mutta kun en ole ihan niin Wikipedianörtti, että ehtisin joka asiasta tekemään muistiinpanoa, niin jäi ottamatta viite kirjaan ylös. Osastosta Suomen kieli tms. se kyllä varmaan isommista kirjastoista löytyy, ja kun tällaisia kirjoja on varmaan useampiakin, niin voi löytyä ehkä useammastakin.--Urjanhai (keskustelu) 29. joulukuuta 2013 kello 17.25 (EET)