Keskustelu:Parranajo

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Perustiedot aiheesta tiiviisti ja hyvin lähteistettynä. --Savir (keskustelu) 14. kesäkuuta 2013 kello 11.18 (EEST)

Parranajon lyhyt historia ei olisi hassumpi lisäys, sillä välineet ovat muuttuneet vuosisatojen myötä. --Kari-kujanpää (keskustelu) 15. kesäkuuta 2013 kello 12.34 (EEST)

Hyvä huomio, lisäsin nyt historian. --Savir (keskustelu) 15. kesäkuuta 2013 kello 13.01 (EEST)

Historia toi sopivasti syvyyttä artikkeliin. --Kari-kujanpää (keskustelu) 15. kesäkuuta 2013 kello 18.38 (EEST)

Ai myötäkarvaan? Ilmankos on kaula aina ruvella höylän jälkeen. Oppia ikä kaikki. Erittäin tärkeä aihe, kannatan lupaavaksi. --Esamatti1 (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 15.36 (EEST)

Kannatan. --Cortex (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 22.01 (EEST)

Tulee mieleen vanha Radio Jerevan -tyyppinen vitsi puoluevirkailijasta, joka meni kauppaan ostamaan uutta partaterää. Kauppias näki miehen tulevan ja piilotti äkkiä hyllyltä laatikollisen partateriä. Kun virkailija kysyi onko partateriä, kauppias vastasi ei ole. Virkailijan poistuttua kaupassa ollut asiakas kysyi, miksi ihmeessä kauppias piilotti terät. Kauppias vastasi, että hän ei puolueen edustajille myy mitään ja totesi: "Leikatkoon parran sirpillä ja lyököön sängen sisään vasaralla." Kannatan artikkelia lupaavaksi. --Pxos (keskustelu) 17. kesäkuuta 2013 kello 21.08 (EEST)

Ihan ok. Parannusehdotuksia: johdantoa hieman pidemmäksi; seuraukset on vähän hassu otsikon nimi, sillä eiköhän parranajon merkittävin seuraus ole karvoituksen lyheneminen. Lisäksi onko Miehen tyyli -verkkosivu luotettava lähde? --PtG (keskustelu) 17. kesäkuuta 2013 kello 22.02 (EEST)

Laajensin johdantoa. Artikkelia voi parantaa edelleen, mutta eiköhän tämä nyt ole lupaava. Arkistoin. --PtG (keskustelu) 20. kesäkuuta 2013 kello 14.29 (EEST)

Parta ja kristinusko

Artikkelin näkemys kristinuskon suhtautumisesta partaan oli yksipuolinen. Se esitti vain läntisen kristillisen perinteen näkökulman. Kautta historian idän kristillisyydessä parta on ollut suosittu erityisesti papiston ja munkkien keskuudessa siinä määrin että niistä on tullut jopa eräänlaisia tunnusmerkkejä papiston ja munkkien pukeutumisen lisäksi.

Mentalfloss-artikkeli

En tiedä kuinka luotettavana tuota Mentalfloss-artikkelia voi pitää. Siinä on ainakin kaksi asiavirhettä joihin löytyy korjaus Gilletten itsensä julkaisemasta kirjasta Cutting Edge: Gillette's Journey to Global Leadership. Teoksen voi lainata ilmaiseksi OpenLibrary.orgista jos asian haluaa tarkistaa.

• Ensinnäkin väite että alusta lähtien Gilletten strategiana oli myydä partahöylät tappiolla ja ottaa voitot teristä ei ole totta. Väite on samassa lihavoidussa lauseessa kuin vuoden 1906 myyntiluvut mikä mielestäni vihjaa että liiketoimintamalli olisi ollut tämä alusta alkaen. Hinnoittelustrategia muuttui vasta vuonna 1921 patenttien umpeutuessa, 15 vuotta mainitun vuosiluvun jälkeen, eikä kaikkia höyliä myyty alhaiseen hintaan, ainoastaan alkuperäistä "Old Type" -höylää. Uutta "New Type" -höylää myytiin vanhan höylän alkuperäisellä hinnalla, viidellä yhdysvaltain dollaria, kun vanha höylä taas alennettiin yhteen dollariin. Eikä silti ole varmaa (ainakaan kirjalähteen perusteella) että wanhoja höyliä olisi tuolloinkaan myyty nimenomaan tappiolla, se mainitsee ainoastaan alhaisen hinnan. Lähde: Cutting Edge, s. 20-21.

• Kuvaus siitä kuinka Gillette toi ruostumattomasta teräksestä valmistetut terät markkinoille on vähintäänkin kyseenalainen ja mainittu vuosiluku (1960) on väärin. Gillette toi parannellut mutta samaa vanhaa hiiliterästä käyttävät Super Blue -teränsä markkinoille 1960, ruostumaton teräs tuli kuvioihin vasta pari vuotta myöhemmin. Ruostumattomat terät toi ensimmäisenä markkinoille Wilkinson Sword vuonna 1962 ja Gillette kehitti oman teränsä suorana vastauksena tähän ja toi sen pitkin hampain markkinoille noin vuosi Wilkinsonin jälkeen (minä aikana kaksi muutakin kilpailijaa, Schick ja American Safety Razor, olivat jo ehtineet saada omat teränsä kauppoihin). Ruostumattomasta teräksestä valmistetut terät maksoivat kaksi kertaa hiiliteräksisten verran valmistaa mutta ne kestivät käyttöä vähintään kolme ja jopa viisi kertaa pidempään. Toki hienoa kuluttajille mutta vähemmän hienoa Gilleten rahavirroille: pidemmän kestävyyden johdosta asiakkaat tulisivat käyttämään huomattavasti vähemmän rahaa uusien terien ostoon ja yhtiö oli vastikään investoinut erittäin tuottoisan Super Bluen kehittämiseen. Gillette oli myös löytänyt ja patentoinut ruostumattomien terien valmistukseen vaaditun pinnoitteen Super Bluen kehitysvaiheessa joten loppujen lopuksi Wilkinson Sword joutui maksamaan teristään rojalteja Gilletelle. Lähde: Cutting Edge, s. 56-58.

Kumpaakaan näistä virheellisistä väitteistä ole artikkelissa käytetty, mutta mielestäni tämä asettaa linkin muun sisällön luotettavuuden kyseenalaiseksi. --Veikk0.ma (keskustelu) 28. toukokuuta 2017 kello 23.12 (EEST)