Keskustelu:Otto Wille Kuusinen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kansainvälinen-laulun sivulla laulun suomentajaksi on mainittu Yrjö Elias Sirola ja Sulo Wuolijoki, täällä väitetään, että Kuusinen. Kumpihan lie totta?

Tuon mukaan kaikki kolme: [1]. -tKahkonen 14. lokakuuta 2005 kello 08:35:50 (UTC)
Tämän artikkelin muokkaajien joukossa on varmaan myös historiantutkijoita? Lähinnä minua kiinnostaa, onko Moskovan arkistoista löytynyt uutta, valaisevaa tietoa Kuusisen roolista ja pysymisestä Neuvostoliiton korkeimmassa johdossa. Sitä on moni ihmetellyt, koska Stalin teloitutti kaikki vanhat vallankumoukseen osallistuneet bolshevikit ja muutenkin vaihtoi vähän väliä johtopaikoilla olevia henkilöitä, mutta Kuusisen asema säilyi. Hannu Salamahan on omassa kirjassaan yrittänyt valoittaa Kuusisen roolia, mutta se taas on kaunokirjallinen teos ja Salaman tulkintaa henkilöistä ja tapahtumista. Sinänsä mielenkiintoinen teos. Artikkelista ei ainakaan minulle selvinnyt, mihin lähteisiin kirjoittajat perustavat tietonsa. --OttoVille 9. toukokuuta 2008 kello 21.31 (UTC)
Käyttämäni lähteet (suurin osa artikkelista) löytyvät muutoshistoriasta. Olisi toki pitänyt laittaa tarkemmin silloin joskus, mutta eipä tullut tehtyä. Jukka Renkaman teos Ideology and challenges of political liberalisation in the USSR, 1957-1961 : Otto Kuusinen’s "Reform platform", the state concept, and the path to the 3rd CPSU programme voisi olla kaipaamasi tutkimus.--ap4k 9. toukokuuta 2008 kello 23.18 (UTC)
Voisiko olla niin, että joinakin aikoina Kuusinen (taustalla) tosiasiallisesti johti koko Neuvostoliittoa? Mitä mieltä olet? --OttoVille 10. toukokuuta 2008 kello 07.03 (UTC)

Kirjoituksista puuttuu se,että valtiollinen poliisimme ilmoitti ampuneensa Kuusisen,pohjanlahden jäälle ja jopa Sosiaalidemokraatit(Tanner) lupasi hoitaa hautauksen? "Lähde kohti kansanvaltaa tutkioiden kirjasta. Aabraham

Ja toinen kiinnostava asia on, kuinka paljon Kuusinen itse asiassa vaikutti Stalinin näkemyksiin kirjallisuudesta. Stalinhan kutsui kirjailijoita "sielujen insinööreiksi", ja esim. Neuvostoliiton kirjailijaliiton puheenjohtaja oli aina myös NKP:n Korkeimman neuvoston jäsen, kuten Solohov ja Simonov. Stalin seurasi kirjailijoita ja heidän tekemisiään myös henkilökohtaisesti jopa soitellen heille. Epäilen myös, että Kuusinen olisi ollut yksi sosialistisen realismin arkkitehdeistä, vaikka sen taiteelliset periaatteet kulkevatkin Maksim Gorkin ja Andrei Zhdanovin nimissä, kun ottaa huomioon hänen Kalevalan esipuheensa ja yhteydenpitonsa Elmer Diktoniuksen kanssa. Tästä puolesta olisi mukava saada lisätietoa. --OttoVille 10. toukokuuta 2008 kello 12.12 (UTC)

Kyllä Vilhelmovits/Vilhelminpoika on ihan oikein, Kuusisen isän nimi oli Wilhelm Juhonpoika Kuusinen. Lähde: Nuori Otto Ville Kuusinen 1881-1920. Toimittanut Vesa Salminen. Gummerus 1970--Nptuomin 13. elokuuta 2008 kello 01.48 (EEST)

Otto Wille Kuusinen vai Otto Ville Kuusinen?[muokkaa wikitekstiä]

Pitäisikö artikkelin nimi olla Otto Wille Kuusinen (eli tuplaveellä)? Tätä tukee ainakin toisen etunimen Wilhelm. --Peltimikko 13. elokuuta 2008 kello 23.42 (EEST)

Pitäisi, hepun oikea nimi kirjoitetaan tuplaveellä. Artikkelin aikoinaan yksäisveelle siirtänyt perusteli siirron sillä, että nykysuomessa tuplavee kirjoitetaan yksöisellä, mutta se ei ole mikään perustelu, sillä nimet kirjoitetaan sellaisin kuin ne ovat ei "suomentamalla" ne.--kalamies 13. elokuuta 2008 kello 23.53 (EEST)

Taas on muutetettu artikkelin nimi ilman sen kummempia keskusteluita. Eduskunnan verkkosivujen mukaan nimi on Otto Wille Kuusinen [2]. --Peltimikko 17. helmikuuta 2009 kello 14.54 (EET)

Kansallisbiografiassa Otto Wille, joten sen pitäisi olla oikea muoto. --Ekeb 17. helmikuuta 2009 kello 14.54 (EET)

Ihan vapaasti kuinka vaan, sillä tarkemmin tutkittuani huomasin, että molempia käytetään, hän on itsekin käytti molempia, ainakin sen perusteella, mitä Fennicasta löytyy hänen julkaisujaan. Kun minulla oli kuva O. V.:sta kirkkaana mielessä, tarkistin tietosanakirjasta (painetusta Facta 2001), ja siellä oli Otto Ville. Google, joka ei ole lähde, kallistuu Villen puoleen: 378–440. Mutta tässä asiassa ei hävitä mitään, oli kumpi vain, jos molemmat kuitenkin ovat artikkelin alussa näkyvillä, ettei tule vedonlyönneissä virheitä. Mutta älkää kiihtykö, kyllä se tupla-w on hieno, kommunistinkin nimessä. --Ulrika 17. helmikuuta 2009 kello 15.04 (EET)

Niin, Kansallisbibliografia Fennicassa kohdassa "Kuusinen, Otto Ville" lukee "Katso: Kuusinen, Otto Wille", koska molempia ei tietenkään voi kirjallisuusluettelossa käyttää. Lähdekirjallisuus käyttää näköjään yleisesti O. V., kuten yllä mainittu teos Nuori Otto Ville Kuusinen, samoin Osmo Jussila käyttää Otto Villeä. --Ekeb 17. helmikuuta 2009 kello 15.10 (EET)

Siirretty, perusteluksi riittää todeta Eduskunnan, Kansallisbiografian ja Kansallisbibliografian käyttävän Otto Willeä. --Ekeb 17. helmikuuta 2009 kello 15.14 (EET)

Kansallisbibliografia Fennican teosluettelossa esiintyy sekä O. V. että O. W. Se olisi sinun kannattanut vielä tarkistaa.--Ulrika 17. helmikuuta 2009 kello 15.21 (EET)

Venäjäksi näköjään Otto Ville. [3] --Ulrika 17. helmikuuta 2009 kello 15.24 (EET)

No tietenkin venäjästä translitteroituna Otto Ville, kun venäjän kielessä ei ole merkkiä, joka oli W translitteroituna. --Ekeb 17. helmikuuta 2009 kello 15.30 (EET)
Tuota en ottanut huomioon, katsoin vain kyrillisiä kirjaimia, mutta se onkin valkovenäjän tuplavee. Luulisin kuitenkin että laukaalaispoika on ollut Ville eikä Wille. Yleinen elämänkokemus sanoo näin. --Ulrika 17. helmikuuta 2009 kello 15.35 (EET)
Haluttaessa "w" voidaan venäjässä translitteroida kahdella merkillä, kuten sanassa Уильям (William). --Khaosaming 17. helmikuuta 2009 kello 17.01 (EET)
Venäläiset tykkäävät translitteroida lausunnan mukaan. George on Джордж eli Džordž... -tKahkonen 19. helmikuuta 2009 kello 20.22 (EET)

Historian suursanakirja: "Kuusinen, Otto Ville (oik. Otto Wilhelm,..." )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 17. helmikuuta 2009 kello 19.23 (EET)

Syntymämaa[muokkaa wikitekstiä]

Yleensä ei ole tapana merkitä 1800-luvulla syntyneiden syntymämaaksi "Suomi,Venäjä" vaan ainoastaan "Suomi", esim. Aleksis Kivi, C.G.E. Mannerheim, Elias Lönnrot. --Vesahjr 19. syyskuuta 2011 kello 01.13 (EEST)