Keskustelu:Nummelan parantola
Ehkä triviatieto on ensyklopedisesti vähäistä, mutta historiallisesti merkittävää: laitos oli monella tavoin historiallinen lajissaan. Tieto on osittain omakohtaisesti keräämääni: asuin itse laitoksen alueella toistakymmentä vuotta parhaana kasvuikänäni eli 12 - 25 -vuotiaana.
Se ei ole tarkistettavuuskäytännön mukaista, jos lähdeluettelossa lukee jotain tyyliin "työntekijöiden ja asukkaiden omakohtaiset kokemukset". Luulisi kyllä, että tällaisesta paikasta olisi olemassa ihan julkaistuakin materiaalia, jota voisi lähteenä käyttää. --Velma 29. helmikuuta 2008 kello 14.37 (UTC)
Vaan kun ei ole! Laitos on jostain syystä unohtunut virallisilta kirjoittajilta eikä sitä kunnolla edes mainita paikallishistorioissa - Nurmijärven pitäjänhistoriassakin vain muutamalla sanalla. Ainoa tieto mitä on olemassa on entisten työntekijöiden ja asukkaiden kertomaa. Terveysviraston tiedotusosastoltakin löytyy vain aivan raamit tiedoista. Lääkäreiden ja johtavan henkilökunnan nimiä kyllä löytyy mutta ei juuri muuta. - Kippari10 9. syyskuuta 2008 kello 16.40 (EEST)
- Onhan sentään lähteitä. Nuo nyt lisäämäni ovat varsin kattavia. --Jussinpoika100 1. toukokuuta 2010 kello 21.49 (EEST)
Keuhkoparantolan viimeiset vaiheet[muokkaa wikitekstiä]
Artikkelissa mainitaan, että parantola lopetettiin vuonna 1932. Koska tiedän sen olleen keuhkoparantolakäytössä vielä 40-luvulla, etsin siitä tietoja netistä. Ja löytyihän sitä. Seuraava ote Nurmijärven kunnan sivuilta:
"Sota-aikana Puolustusministeriö otti Nummelan parantolan haltuunsa sotasairaalaksi 13.10.1939. Parantola luovutettiin takaisin siviilikäyttöön 23.3.1940, mutta otettiin jälleen sotasairaala-käyttöön 18.6.1941. Kun tuberkuloosin ehkäisyyn kehitetty Calmette-rokote otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1941, kävivät keuhkotautiparantolat pikkuhiljaa tarpeettomiksi. Helsingin kaupunki osti Nummelan parantolan vuonna 1958, jolloin se muutettiin 168-paikkaiseksi mielisairaalaksi ja nimettiin Röykän sairaalaksi."
Ehkä muutakin tietoa löytyy nykyään netistä.