Keskustelu:Minna Canth

Tänne tullut roskaa, sivua sabotoitu...

Minua kiinnostaisi tietää, mihin tautiin Minna Canthin mies kuoli.

Englanninkielisessä Wikipediassa lukee, että Minna Canthin äiti oli omaa sukua Sibelius. Oliko Minna Canth Jean Sibeliukselle sukua? Kommentin jätti 134.76.43.238 (keskustelu – muokkaukset).

Minun käsittääkseni sellainen tieto on väärä, sillä Canthin äiti oli sukunimeltään Archelin, ja hänen vanhempansa olivat Antti Antinpoika ja Maria Heikintytär [1]. – Nysalor 6. kesäkuuta 2007 kello 15.56 (UTC)

Kiitos, Nysalor! Korjasin nimen englanninkielisessä artikkelissa. Kommentin jätti 134.76.43.238 (keskustelu – muokkaukset).

"Canth vaikutti vanhoilla päivillään..." Mitä tuo tarkoittaa? Eihän hän edes elänyt "vanhoille päiville". Kommentin jätti 194.136.12.35 (keskustelu – muokkaukset).

26.2.2010 HUOM! Väärää tietoa julkaistu:

Kovan onnen lapsia (1888) on teos jossa Canthin kiihkokausi saavuttaa huippunsa; se hyökkää sääty-yhteiskuntaa vastaan niin rajusti, että jopa äärisuvaitsevainen Kaarlo Bergbomkin katsoi mahdottomaksi edes harjoittaa loppuun näytelmää - edes rajusti riisuttunakaan. Tästä seurasi raju riita kirjailijan ja Suomalaisen teatterin välille. Korjaus: 1) Minna Canth kirjoitti näytelmää tiiviissä yhteistyössä Kaarlo Bergbomin kanssa. Bergbom ohjasi näytelmän Suomalaiselle teatterille - ei siis keskeyttänyt harjoituksia. Näytelmän harjoitteluun otetulla ja esitetyllä versiolla oli siis Bergbomin siunaus. 2) Näytelmän ensi-ilta oli Suomalaisessa teatterissa 8.11.1888. Näytelmä vedettiin seuraavan päivänä ohjelmistosta mm. Agathon Meurmanin vaatimuksesta. Syynä oli näytelmän antama kuva köyhästä kansasta ja sen kapinasta, joka näytelmässä tosin epäonnistuu. Johtokunta pelkäsi valtionavun menetystä. Esitysten lopettaminen oli kova isku teatterinjohtajalle. Minna Canth itse puolusti näytelmäänsä ja sanoi, että se oli parasta mitä hän oli kirjoittanut. Suoranaista riitaa ei kirjailijan ja teatterin välille tuolloin syntynyt, joskin myöhempi kirjeenvaihto osoittaa tapahtuman vaikuttaneen Canthiin alkureaktiota voimakkaammin ja hänen hakeutuneen yhteistyöhön myös Ruotsalaisen teatterin kanssa. 3) Arviot tästä näytelmästä perustuvat pääosin tuohon ensi-iltaan, jossa mm. savuttava lamppu aiheutti paniikkia, eivät myöhempiin esityksiin tai kirjaan.Kommentin jätti 84.250.199.112 (keskustelu – muokkaukset)

Jos sinulla on lähteitä, voit mainiosti itse korjata artikkelia. Ilmoita niin tehdessäsi lähteet. --Hrrkrr31 26. helmikuuta 2010 kello 21.02 (EET)

Mitä oli Minna Canthin äidinkieli? Suomi vai ruotsi? NadineErler 1. toukokuuta 2010 kello 17.32 (EEST)

Suomi. Kotona puhuttiin suomea, mutta kävi ruotsinkielistä koulua. Lähde. --OITi (keskustelu) 30. huhtikuuta 2013 kello 19.18 (EEST)

Mikä on tällainen nimitys kuin "Miinu"?  –Kommentin jätti 62.148.102.148 (keskustelu)

Canthista nuorena käytetty nimi. Myöhemmin hän otti käyttöön nimimuodon Minna. --OITi (keskustelu) 15. toukokuuta 2014 kello 22.23 (EEST)

Nykysuomalainen kirjallisuus

Näyttäisi siltä, että Kuopion museon museokaupan markkinointiviestinnässä tosiaankin esitetään [2] että Canthia pidetään ensimmäisenä nykysuomalaisena kirjailijana. Kuitenkaan mitään sellaista kuin "nykysuomalaisuus" ei ole olemassa. Edes "nykykirjallisuudelle" ei voida antaa tarkkarajaista määritelmää[3], ja vaikka jossain niin tehtäisiinkin, niin ei vaikuttaisi olevan yleistä -- saati kiistatonta -- rajata sitä Canthiin. Esimerkiksi vuonna 2013 ilmestynyt Suomen nykykirjallisuus (Hallila, Hosiaisluoma, Karkulehto (toim.)) kertoo kustantajan mukaan kahdesta vuosikymmenestä vuosituhannen vaihteen molemmin puolin[4] Googlailin "nykysuomalaista" ja sitä vaikutettaisiin käytettävän verrokkina "kantasuomea puhuvalle"[5] tai Acricolan suomea puhuvalle[6]. Tässä merkityksessä on vaikeaa kuvitella, että Canth olisi nykysuomalaisempi (ts. kielenkäytöltään merkittävästi enemmän muinaissuomalaisista poikkeava) kuin esim. Kivi. Ehdotan siis, että tällainen väite poistettaisiin tai vaihtoehtoisesti etsittäisiin jokin kirjallisuustutkimuksen tai kulttuurihistorian asiantuntemukseen nojaava lähde. Myös esimerkiksi Tuotanto-kappaleeseen sopisi hyvin yhteenvetoa laajemmasta kirjallisuushistoriallisesta/kulttuurihistoriallisesta kontekstista ja analyysista. Aineistoa lienee runsaasti!--Qtea (keskustelu) 5. huhtikuuta 2017 kello 20.11 (EEST)

No pengoin vielä diffin siitä mistä tää on ilmestynyt artikkeliin IP-muokkaajan toimesta vuonna 2008, tässä: [7]--Qtea (keskustelu) 5. huhtikuuta 2017 kello 20.26 (EEST)

Antaa nyt kuitenkin olla niin kauan että löydät toivomasi kuvaavan ilmaisun. Jos lähde on asiallinen, ei sitä heti ensi hätään lähdetä poistelemaan. Lukijat kyllä tajuavat mitä sillä ajetaan takaa. Kirjallisuudentutkimus ei ole fysiikaa eikä kemiaa, jossa asiat olisivat mitattavissa mittareilla, vaan yleensä kyse on laajemmista näkemyksistä ja analyyseistä, joista tutkijat voivat perustellusti olla eri mieltä mutta silti oikeassa. --Abc10 (keskustelu) 5. huhtikuuta 2017 kello 21.16 (EEST)

Mutta ei asioita kirjallisuudentutkimuksessa keksitä päästä! Tuohan on väittämä, joka ei tarkoita mitään. Jos kirjallisuustutkimuksessa esiintyisi jotain "nykysuomalaisuudesta", niin sitten väitteen todenperäisyydestä voisi löytyä jotakin, mutta kun ei esiinny. Voisi toki toivoa, että museoilla olisi riittävät asiantuntijaresurssit myös markkinointi/viestintämateriaalien tarkastukseen, mutta ei ole mitään perusteita uskoa että tuo lähteenä käytetty museokaupan mainosteksti on asiantuntijan kirjoittamaa. Erityisesti vielä kun tekstin 458 ekaa merkkiä 100% täsmää wikiartikkelin johdantokappaleeseen, sisältäen tuon nimettömän ip-muokkaajan lisäyksen.--Qtea (keskustelu) 5. huhtikuuta 2017 kello 22.38 (EEST)

Hei Abc10 -- toivottavasti on ok, jos poistan nyt tuon väitteen artikkelista. Siinäkin tapauksessa että kysymyksessä olisi jokin kirjallisuustieteellisesti/kulttuurihistoriallisesti perusteltu marginaalinäkemys, se tulisi avata tuolla tekstissä. Tällaista väitettä ei voi esittää ilman että kertoo mitä se tarkoittaa, kuka on tätä mieltä, mihin aineistoon perustuen, ja mitä tästä näkemyksestä ajatellaan kirjallisuustutkimuksessa laajemmin. On mahdollista, että ip-muokkaaja on keksinyt tän heiton ihan vaan päästään vuonna 2008 ja museon viestintä on sitten copypastennut samat setit museokaupan mainostekstiin.--Qtea (keskustelu) 8. huhtikuuta 2017 kello 13.11 (EEST)