Keskustelu:Mehmed Paša Sokolovićin silta

Artikkeli Mehmed Paša Sokolovićin silta on suositeltu artikkeli.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
23.2.-13.3.2010	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
13.–27.3.2010	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Vasen ranta

Siirretty sivulta

Kiitos siltatyöstä, eli kielenhuollosta artikkelissa Mehmed Paša Sokolovićin silta. Pyysit selvennystä vasempaan rantaan. Olen käyttänyt termiä, sillä käsittääkseni joen vasemmaksi rannaksi kutsutaan rantaa, joka jää vasemman käden puolelle kuljettaessa jokea pitkin yläjuoksun suunnalta. Ja tämä ei siis ole pelkästään käsite Pariisissa. Mitä ehdotat, sillä ilmansuuntien käyttäminen jokien rannoista puhuttaessa ei ole kovinkaan yksiselitteistä, sillä joen uoma saattaa mutkitella kovinkin? --PtG 8. maaliskuuta 2010 kello 22.41 (EET)

Kun joet eivät ole alaani, jäin ihmettelemään tuota maallikolle hämärää ilmausta, joka alan ihmisille voi olla ilman muuta selvä. Ilmansuunta ei tosiaan ole sekään hyvä, kuten sanoit. Kuulostaako tyhmältä jos siihen lisää sen yläjuoksun selventäväksi ilmaukseksi? (Yritän katsoa artikkelia lisää, nyt vasta ehdin vähän alkuun.) --Ulrika 9. maaliskuuta 2010 kello 07.37 (EET)

Toisaalta silta on aika tukevasti paikallaan. Olisiko järkevä täsmennys esimerkiksi ilmansuunnittain sillan mukaan? Ainakin kartasta katsottuna silta on aika tarkasti luode-kaakko-suuntainen. Vasen ranta on käytännössä sillan pohjoispuolella. --PtG 9. maaliskuuta 2010 kello 11.09 (EET)

No jos se kuitenkin sillä selvenee maallikollekin, eli ettei joki tee ässämutkia, niin se tai mikä tahansa kelpaa, paitsi pelkkä vasen, joka on heti toisella puolella, kun selkänsä kääntää:) --Ulrika 9. maaliskuuta 2010 kello 11.46 (EET)

Vasen ja oikea ranta ovat kaikissa joissa ihan vakiintuneita käsitteitä, oli se sitten Seine, Rein tai Dnepr. (kts. esim. en:Left-bank Ukraine) Suomessa käsitettä käytetään ilmeisesti vain harvemmin (ja ilmeisesti ei voida katsoa, että se kuuluu yleistietoon, kun kaikki eivät näemmä tiedä käsitteen merkitystä). Tämän vuoksi esim. Pariisi artikkelissa selitetään käsitettä vasen ja oikea ranta. Ehkäpä jokin lyhyt selitys riittää tässäkin... Eli käytetään vasenta ja oikeaa (eli ei ilmansuuntia) niin kuin muuallakin kirjallisuudessa, mutta lisätään selvennystä yleistiedon varassa oleville maallikoille. Gopase+f 9. maaliskuuta 2010 kello 12.14 (EET)

Käsitettä vasen ja oikea ranta käytetään muuten täällä wikipediassakin jo kymmeniä, ellei satoja kertoja (kts. esim. [1]) eli olisiko tämä nyt kuitenkin yleistietoon kuuluvaa? Mitäköhän muut maallikot sanovat? Gopase+f 9. maaliskuuta 2010 kello 12.19 (EET)

Kysymys on todellakin yleistiedosta. Tietenkin vasen ja oikea ranta. Pariisissa ja kulttuurissa ne saattavat tarkoittaa myös jotakin muuta, mutta se on asia erikseen. --Vinksu 9. maaliskuuta 2010 kello 12.25 (EET)

Ainakin tälle maallikolle ilmaus on kyllä vieras ja sitä itsekin artikkelissa vähän ihmettelin, kun taannoin tein pientä kielenhuoltelua. Joku selventävä lause ei siis olisi pahitteeksi. – Haltiamieli 9. maaliskuuta 2010 kello 13.11 (EET)

Yritin selventää kohtaa. Selvennyksen saa puolestani siirtää toisaalle sopivampaan paikkaan tai vaikka alaviitteeksi. Gopase+f 9. maaliskuuta 2010 kello 13.19 (EET)

Alaviite olisi minusta aika hyvä tapa selventää asia. Mitä sanovat nämä, joille termit vasen ja oikea ranta eivät olleet tuttuja. --PtG 9. maaliskuuta 2010 kello 13.27 (EET)

Minusta tuo on tuollaisenaan kohtuullisen hyvä eikä tunnu erityisen väkinäiseltä lisäykseltä, käypähän joen ja sillan kulkusuunnatkin samalla selviksi. Alaviitteisiin laittamista en kannata, mielestäni lähdeviitteiden ja informatiivisten alaviitteiden yhdistely yleensä vain sekoittaa tarpeettomasti rakennetta, enkä sieltä intuitiivisesti selitystä oudolle termille välttämättä etsisikään. – Haltiamieli 9. maaliskuuta 2010 kello 14.35 (EET)

Jos näitä sinänsä yleistietoon kuuluvia käsitteitä käytetään jo kymmenissä artikkeleissa, niin sen sijaan että niihin kaikkiin ruvetaan rustailemaan alaviitteitä, voitaisiin varmaan tehdä artikkeli Joen vasen ja oikea ranta, jossa asia kertaalleen selitetään. Muissa artikkeleissa voi sitten yksinkertaisesti wikilinkittää "vasemman rannan" ko. artikkeliin. Tuleepa samalla lukijalle sekin yleistiedon jyvänen tutuksi. --Jmk 10. maaliskuuta 2010 kello 08.45 (EET)

Enpä usko, että kyseisestä termistä voisi kovinkaan hyvää tietosanakirja artikkelia saada. Enkkuwikissä asia on kuitenkin käsitelty artikkelissa Stream Bed. Suomeksi se olisi kai joen uoma. --PtG 10. maaliskuuta 2010 kello 09.18 (EET)

No, voidaanhan se panna artikkeliin Joki. Tai ehkä vaan oletetaan, että lukijat tuntevat termit. --Jmk 10. maaliskuuta 2010 kello 09.27 (EET)

Ei oleteta. Selitys johonkin, onhan metrit ja kilotkin usein linkitetty selittävään artikkeliin, vaikka varsinaisesti epäselvää ei pitäisi olla. Minulle vasen ranta voisi yhtä hyvin olla alajuoksuun katsoessa vasemmalle jäävä. Jokirannassa, esimerkiksi Aurajoen kaarisiltojen katveessa, asuville asia voi olla selvä, mutta minun lähin jokeni lapsuudessa oli Vantaanjoki, enkä ole koskaan käynyt siellä, sillä meri oli vieressä. Kesämaisemissakin oli/on vain järviä, joissa ei ole vasenta, ei oikeaa. --Ulrika 10. maaliskuuta 2010 kello 09.36 (EET)

Joen uoma aloitettu. --PtG 10. maaliskuuta 2010 kello 09.59 (EET)

Nyt ne suunnat kääntyivät toisin päin, tai sitten en ymmärrä mikä on yläjuoksu ja mikä alajuoksu. --Ulrika 10. maaliskuuta 2010 kello 10.54 (EET)

Voihan se olla että vasen ja oikeakin ovat sekaisin. :) EDIT: eli kun tiedät miten päin Pariisissa on vasen ja oikea ranta, niin samoin päin on kaikissa joissa. Gopase+f 10. maaliskuuta 2010 kello 10.57 (EET)

Täsmennyksenä vielä. Joki virtaa yläjuoksulta alajuoksulle. Jokea tarkastellaan virtaussuunnan mukaan, mielestäni myös aika loogista. Virtaussuuntaan liikuttaessa vasen ranta jää vasemmalle kädelle, ja oikea ranta siis oikealle kädelle. --PtG 10. maaliskuuta 2010 kello 11.18 (EET)

Ei minunkaan mielestäni pidä olettaa. ("ehkä vaan oletetaan" oli retorinen lausahdus.) Eikä se ole mitenkään itsestään selvää, miten päin ne katsotaan – semminkin kun lateraaliviitoitusjärjestelmässä vasen ja oikea on justiinsa toisinpäin, eli siellä katsotaan ylävirtaan päin. Nämä pitää vaan tietää, joten tietosanakirjassa ne pitää vaan selittää. --Jmk 10. maaliskuuta 2010 kello 11.05 (EET)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluva silta, josta kertovaa artikkelia olen työstänyt hiljalleen. Toisaalta melko lyhyt vielä, mutta en haluais vääntää tikusta asiaa. Mitä tästä puuttuu vielä, josta haluaisitte vielä lukevanne? Kielenhuoltoa artikkelit mun jäljiltä yleensä kaipaavat jonkun verran. Lisäksi yritän muuttaa tämän viikon aikana punaisten linkkien väriä. --PtG 23. helmikuuta 2010 kello 10.49 (EET)

Lähdeluettelo ainakin kaipaisi monipuolistamista; 22 lähdeviitettä, joista 15 on Nomination filestä. Homma saattaa toki mennä liian vaikeaksi, mutta aina kannattaa yrittää :)-Henswick- Sermo? 23. helmikuuta 2010 kello 16.39 (EET)

Joo, ei ihan hirveästi löydy lähdeaineistoa. --PtG 23. helmikuuta 2010 kello 19.47 (EET)

Bosanski-pedian lopussa näyttäisi olevan joitain kirjoja (Bibliografija?). Jos englanninkielisiä painoksia löytyy niin kirjastoon.-Henswick- Sermo? 23. helmikuuta 2010 kello 20.21 (EET)

Yks niistä on Ivo Andricin romaani, jossa silta on merkittävässä asemassa ja kaksi muuta ovat melko vanhoja kirjoja (joita tuskin löytyy kirjastosta kovinkaan läheltä) --PtG 23. helmikuuta 2010 kello 21.02 (EET)

Jos mahdollista, historiaosuudessa voisi olla hivenen enemmän kontekstia alueen poliittisista ja hallinnollisista oloista, sillan merkityksestä ja sen sellaisesta (esim. kuinka lähellä ylä- ja alajuoksulla olivat milloinkin lähimmät sillat?), nyt historiapätkä tuntuu keskittyvän lähinnä sillan särkymisiin ja korjaamisiin: melkoinen osa sillan historiasta kuitataan liki pelkästään lauseella "Sillan vaurioista tai korjaustöistä 1500-luvulta 1800-luvun lopulle ei ole juurikaan kirjallista tietoa." Jompikumpi näistä eri puolilta artikkelia poimituista lauseista lienee muuten (ainakin vuosiluvun osalta) virheellinen: "Ainoa merkintä on turkkilaiselta matkailijalta Evliya Çelebiltä, joka mainitsee sillan vuonna 1625 matkakertomuksessaan." vs. "Jo 1600-luvulla turkkilainen Evliya Çelebi kirjoittaa kattavasti Višegradin kaupungista. Hän matkusti kaupungin halki vuonna 1664." – Haltiamieli 23. helmikuuta 2010 kello 17.26 (EET)

Hyvä huomio. Vuosi 1625 on virheellinen, sillä Çelebi oli tuolloin vasta 14-vuotias. Çelebi matkusti ilmeisesti Višegradin läpi 1664, ja kymmenosaisen matkakertomuksensa hän kirjoitti vajaa 20 vuotta myöhemmin. --PtG 23. helmikuuta 2010 kello 19.47 (EET)

Yritin jotain kirjoittaa lisää (muutama lause) sillan käytöstä myös eri aikoina, ja sen merkityksestä Balkanilla. --PtG 26. helmikuuta 2010 kello 15.12 (EET)

Ovatkos koordinaattimallineessa coor title dms annetut koordinaatit yksinkertaisesti vaan vähän pielessä, vai mistä on kyse, kun eivät tunnu osuvan (ainakaan Google Earthin mukaan) ihan kohdalleen? Samoja numeroita on näköjään käytetty artikkelin muissakin kieliversiossa, mutta esim. Silta-mallineessa käytetyt leveys- ja pituusasteet näyttäisivät olevan oikein. --Ryhanen 23. helmikuuta 2010 kello 20.15 (EET)

Korjattu Unescon sivujen mukaan. Nyt näyttäis osuvan muutaman metrin päähän sillasta. Ei näemmä kannata apinoida missään asioissa suoraan muita wikejä. --PtG 23. helmikuuta 2010 kello 21.07 (EET)

Miten lienee tässä tapauksessa, kuuluisiko nimi olla "Mehmed pašša Sokolovićin silta"? Arvonimi pasha ja paša on täällä kirjoitettu muotoon pašša. Voin auttaa kyseisen suurvisiirin artikkelin sinistämisessä. --Ukas 3. maaliskuuta 2010 kello 21.41 (EET)

Tätä miettiny iteki. Serbiasta suoraan translitteroituna kai olisi nykyisellä nimellä, mutta olet oikeassa, että ilmeisesti noin nimi kirjoitettaisiin "suomennettuna". En osaa vastata tähän, kumpi olisi parempi muoto. --PtG 4. maaliskuuta 2010 kello 00.05 (EET)

Uskoisin, että ainakin suurvisiiristä kirjoittaessa voisi käyttää muotoa Mehmed pašša Sokolović, koska suomessa pašša tulkitaan arvonimeksi. Osmaneillehan se saattoi olla myös kiinteästi nimen osa. --Ukas 8. maaliskuuta 2010 kello 09.57 (EET)

Onko kellään lisäehdotuksia artikkelia koskien? Lähteitä en ole löytänyt enempää. Tekstiä näissäkin lähteissä on melko reilusti, mutta enpä ole halunnut kirjoittaa tikusta asiaa. Jos ei tule lisäkorjausehdotuksia, niin rohkenen viedä tämän vähän ajan päästä äänestykseen (sinistän vielä). --PtG 6. maaliskuuta 2010 kello 13.09 (EET)

Rakenne

Rakenneosuudessa jäi vaivaamaan tuo pyramidin muoto. Pilarin yläosahan on ainakin kuvien perusteella pikemminkin puolikartion muotoinen. Toinen mietittävä asia on "aukio" kuudennen pilarin kohdalla. Mitähän sillä mahdetaan tarkoittaa? En saanut lähdetiedostoa auki selvittääkseni alkutektin sanaa. --Ulrika 13. maaliskuuta 2010 kello 11.01 (EET)

Pyramidia käytetään lähdetekstissä, mutta pitäisiköhän tuo linkitys olla matemaattiseen pyramidiin, joka on kartion erikoistapaus (pyramidi on kartio, jonka pohja on monikulmion muotoinen). Tarkistan tuon aukion vielä erikseen. --PtG 13. maaliskuuta 2010 kello 11.06 (EET)

Jos pyramidi on kartion erikoistapaus eikä päinvastoin, eikä tämän pohja ole monikulmio vaan ympyrä, niin miksi sitä sanottaisiin pyramidiksi? Sillan kartiossa ei näy varsinaisia kulmia. Ehkä näen tässä taas asian väärin päin:) Edit: Puhun nyt ennen kaikkea suomen- ja kansankielisistä sanoista. --Ulrika 13. maaliskuuta 2010 kello 11.13 (EET)

Kirjoitetaan yleiskieltä. Eli kartio riittää. Jos aukio olisi vain yksinkertaisesti levennys. Gopase+f 13. maaliskuuta 2010 kello 11.19 (EET)

Pitää paikkansa. En tiedä, miksi sanotaan pyramidiksi. Mun puolesta voi kyllä muuttaa kartioksi. Niin ja lähdetekstissä kirjoitetaan, että sitä levennystä kuudennen pilarin kohdalla käytettiin "town square". (tori parempi käännös?) --PtG 13. maaliskuuta 2010 kello 11.21 (EET)

Jättäisin town squaren kokonaan kääntämättä. Suomalaisen tori-sanan käsitteet sisältyvät aukiota seuraavaan "tapaamispaikkana, ulkoilmakahvilana, ajanviettopaikkana ja virallisten päätösten sekä jopa tuomioiden julistuspaikkana" Jos levennystä on tämän lisäksi käytetty vielä torina, jossa myydään asioita, niin silloin englanninkielisessä tekstissä olisi tod näk vielä marketplace. Eli town aquare on parasta tiputtaa kokonaan pois. Gopase+f 13. maaliskuuta 2010 kello 11.26 (EET)

Totta. EDIT. Muutin ehdotusten mukaisesti. --PtG 13. maaliskuuta 2010 kello 11.28 (EET)

Ei Senaatintori tai Rautatientorikaan ole mitään kauppapaikkoja, joten sen puoleen tori kyllä istuu suomen kieleen tuossa yhteydessä hyvin. Kaupungintori? Riippuu tosin minkä suuruinen tuo levennys on. --Ulrika 13. maaliskuuta 2010 kello 11.45 (EET)

Käsittääkseni muutamia metrejä kanttiinsa? Gopase+f 13. maaliskuuta 2010 kello 11.59 (EET)

Jep. Molemmin puolin siltaa tällaiset syvennykset siinä kuudennen pilarin kohdalla. --PtG 13. maaliskuuta 2010 kello 12.07 (EET)

Rupesin tarkasteleen tarkemmin tuota pyramidiongelmaa ja tajusin, että pilarithan on erimuotoisia sillan vastakkaisilla puolilla. Yläjuoksun puolella virtaa vastaan oleva sivu on teräväkärkinen (on aallonmurtajana, kuva) ja virransuuntainen alajuoksun puoleinen sivu täsmällisesti monikulmainen (vaikkakin toki näyttää pyöreältä kaukaa katsottuna), eli pyramidin muotoinen. --PtG 13. maaliskuuta 2010 kello 12.44 (EET)

Tosin voihan siis niitä kutsua kartioksikin, sillä pyramidi on kartion erikoistapaus, eli pyramidit ovat kartioita. --PtG 13. maaliskuuta 2010 kello 12.45 (EET)

Tässä Commonsin kuvassa tuo teräväkärkisyys näkyykin hyvin. Tarjoan sitä artikkeliin, jos haluat kertoa tästä pienestä piirteestä. --Ulrika 13. maaliskuuta 2010 kello 17.49 (EET)

Kronogrammi

Artikkelissa todetaan, että kuudennen pilarin "kiven" keskellä on valeovi, jossa on kronogrammi.[21] Valkoiseen marmorilaattaan oli kaiverrettu turkiksi 13 säettä, joissa kerrotaan sillan tekijä ja valmistusvuodet.[7]

Pitäisikö sanan oli tilalla olla on? Niin paljon kuin lähteitä ymmärsin, ko. kronogrammi lienee tuhoutunut toisessa maailmansodassa, ja se on ennallistettu vuonna 1977. -- Piisamson 13. huhtikuuta 2010 kello 05.29 (EEST)