Keskustelu:Maailmankaikkeus

Artikkeli Maailmankaikkeus on suositeltu artikkeli.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
31.5.-24.6.2013	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
24.6.-8.7.2013	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Wikiprojekti Tiede (Laatu: Suositeltu artikkeli ; Merkitys: huippu)

	Tämä artikkeli kuuluu Wikipedian tiedeprojektin aihepiiriin. Wikiprojekti pyrkii kehittämään ja ylläpitämään suosittuja tiede-aiheisia artikkeleita.
Suositeltu	Tämä artikkeli on arvioitu wikiprojektin laatuskaalalla suositelluksi artikkeliksi.
huippu	Tämä artikkeli on arvioitu wikiprojektin aihepiirissä äärimmäisen tärkeäksi artikkeliksi.

(Ensimmäinen keskustelu)

Miksiköhän koko johdantokappale näkyy vahvennettuna (ainakin täällä)? --ML 1. maaliskuuta 2007 kello 08.52 (UTC)

Laajentuneen maailmankaikkeuden halkaisija voikin olla 93 mrd. valovuotta tänä päivänä, mutta eihän havaittavan maailmankaikkeuden halkaisija voi olla näin suuri!!! Havaittava maailmankaikkeus voi olla vain yhtä laaja kuin maailmankaikkeuden ikä eli 13,7 mrd. vuotta! Yksikään fotoni ei ole voinut matkustaa kauempaa. Kaikista vanhimmat fotonit voivat olla vain alkuräjähdyksen ajalta. Muutenkin kannattaisi ehkä puhua säteistä eikä halkaisijoista. Tuo 13,7 mrd. vuotta on säde havaittavassa maailmankaikkeudessa. Selvennystä asiaan: https://www.khanacademy.org/science/cosmology-and-astronomy/universe-scale-topic/big-bang-expansion-topic/v/radius-of-observable-universe. --Hartz (keskustelu) 8. helmikuuta 2013 kello 17.42 (EET)

Maailmankaikkeuden koostumuksesta kannattaisi kertoa: siis esim. pimeästä aineesta ja pimeästä energiasta. http://www.avaruus.fi/uutiset/kosmologia-ja-teoreettinen-fysiikka/maailmankaikkeus-on-50-miljoonaa-vuotta-luultua-vanhempi.html Planckin avulla on saatu uusi arvio koostumuksesta. --Hartz (keskustelu) 25. maaliskuuta 2013 kello 08.03 (EET)

Se, että havaittavan maailmankaikkeuden raja olisi 13,82 mrd. valovuoden päässä, on yleinen harhaluulo. Katsos kun, maailmankaikkeuden laajentumisen takia ne kohteet, joiden havaitsemme olevan tuon matkan päässä, ovat tällä hetkellä ehtineet jo kauemmaksi, noin 47 miljardin valovuoden päähän. :) --Tiiliskivi (keskustelu) 23. toukokuuta 2013 kello 21.05 (EEST)

(sivuhuom). Havaittavan maailmankaikkeuden raja etääntyy meistä noin 6,5-kertaista valonnopeutta. --Tiiliskivi (keskustelu) 23. toukokuuta 2013 kello 21.13 (EEST)

Arkistoitu vertaisarviointi

Olen pyrkinyt tekemään artikkelista lukukelpoisen, mikäli aiheeseen on vähänkin perehtynyt. Antaa mielestäni nyt tarvittavat perustiedot, ja tähtäimessä olisi HA. Kaikki parannusehdotukset siis otetaan vastaan --Tiiliskivi (keskustelu) 31. toukokuuta 2013 kello 20.05 (EEST)

Artikkeli on kyllä todella lukukelpoinen. Sisällöstä en nyt osaa vielä sanoa oikein mitään; ehkä noista uskonnollis-filosofisista maailmankaikkeuskäsityksistä voisi olla muutama sana lisää, entä pystyykö maailmankaikkeuden tutkimisesta (eli miten maailmankaikkeuden ikää, koostomusta ja yms. mitataan) kirjoittamaan. Lupaavaksi menisi jo nyt tällaisenaankin. Muotopuolesta sen verran, että muistaakseni ohjeissa sanotaan, että lähteisiin ja viitteisiin ei pitäisi laitttaa wikilinkkejä. --PtG (keskustelu) 1. kesäkuuta 2013 kello 11.26 (EEST)

Uskonto ja filosofia eivät ole vahvinta alaani, mutta pidensin osiota Mythican ja Internet Encyclopedia of Philosophyn pohjalta. Filosofia ansainnee vielä useamman lauseen, hoidan sen pian. Linkit on korjattu. Tutkimukseen liittyvät tiedot taitavat olla nyt ripoteltu ympäri artikkelia, ja pohdin, miten niitä saisi näkyvämmin esille. Hyviä huomioita. --Tiiliskivi (keskustelu) 1. kesäkuuta 2013 kello 18.07 (EEST)

Artikkelilla on ansioita. Mielestäni maailmankaikkeuden ja havaittavan maailmankaikkeuden eroa tulisi painottaa heti johdannossa. Tuosta on mainintaa osiossa Ikä, koko ja muoto, mutta ehkä sen voisi siirtää erillisen otsikon alle tai otsikon Yleisiä ominaisuuksia alle. Lisäksi emme voi tietää onko olemassa muita universumeita, eli tätä epävarmuutta voisi tuoda esille. Käsite nukleosynteesi tulisi tuoda esille. CP-rikosta voitaisiin kirjoittaa hieman enemmän. Higgsin bosonista ja Higgsin mekanismista voisi kirjoittaa. Higgsin mekanismi ja gravitaatio saattavat liittyä toisiinsa, koska gravitaatio on massasidonnainen ja Higgsin bosoni antaa massallisille alkeishiukkasille massan. Tutkimus tällä saralla on vasta alkuvaiheessa. Maailmankaikkeuden iän tutkimuksesta voitaisiin kirjoittaa enemmän -- artikkeli Maailmankaikkeuden ikä on surkea!

Maailmankaikkeuden muodosta emme ole täysin tietämättömiä: "Recent measurements (c. 2001) by a number of ground-based and balloon-based experiments, including MAT/TOCO, Boomerang, Maxima, and DASI, have shown that the brightest spots are about 1 degree across. Thus the universe was known to be flat to within about 15% accuracy prior to the WMAP results. WMAP has confirmed this result with very high accuracy and precision. We now know (as of 2013) that the universe is flat with only a 0.4% margin of error. http://map.gsfc.nasa.gov/universe/uni_shape.html Eli maailmankaikkeus siis on melko varmasti tasainen ja ehkäpä ääretön! Higgsin bosonilla saattaa olla vaikutuksia maailmankaikkeuden lopulliseen kohtaloon: http://www.bbc.co.uk/news/science-environment-21499765. --Hartz (keskustelu) 2. kesäkuuta 2013 kello 10.12 (EEST)

Ohops! Artikkelissa oli selitetty, millainen muoto voisi olla, muttei sitä, millainen se tietämyksemme mukaan on. Tärkeä huomio tuokin, lisään sen seuraavaksi artikkeliin. Ja maailmankaikkeuden ominaisuuksien tutkimustavathan, joita on nyt kahdesti pyydetty esille, riippuvat pitkälti kosmisen taustasäteilyn epätarkkuuksista. Vaihdoin siis osioiden "ikä, koko, muoto" sekä "koostumus" paikkaa niin, että heti osion alussa selvitetään, mitä kosminen taustasäteily on ja kuinka ominaisuuksia siitä mitataan.

Higgs-linkki näyttää kiinnostavalta, koitan perehtyä aiheeseen enemmän ja kirjoittaa sen pohjalta. --Tiiliskivi (keskustelu) 2. kesäkuuta 2013 kello 13.26 (EEST)

Olen nyt lisännyt artikkeliin tietoa myös CP-rikosta, nukleosynteesistä ja tähtien kehityksestä, Higgsistä, epävakaasta maailmankaikkeudesta ja sanasen siitä tietämättömyydestä muista kaikkeuksista. --Tiiliskivi (keskustelu) 6. kesäkuuta 2013 kello 12.54 (EEST)

Näyttää vahvalta. Melkein rupean miettimään, mitä vaadittaisiin SA-tasolle. Eiköhän HA-taso ole jo saavutettu. --PtG (keskustelu) 7. kesäkuuta 2013 kello 16.43 (EEST)

Jos SA-tasoa haetaan, vaadittaisiin kai yhä teknisempää tietoa. Harrastelijana vierastan kuitenkin yhtälöiden lisäämistä artikkeleihin :) --Tiiliskivi (keskustelu) 14. kesäkuuta 2013 kello 22.56 (EEST)

Kommentoin nyt vain johdantoa, kun en kerkiä pitemmälle. Sulkujen käyttö leipätekstissä ei ole suotavaa. Havaittavan maailmankaikkeuden ja koko maailmankaikkeuden käsitteet jäävät hieman hämäriksi. Pitäisi kai käyttää sellaisia käsitteitä, jotka ovat yleisesti käytössä, mitähän ne sitten voisivatkaan olla. --Höyhens (keskustelu) 12. kesäkuuta 2013 kello 11.21 (EEST)

Niin, juuri noiden käsitteiden selittämisen kanssa joutuu painimaan. Koitin vääntää asian johdantoon vielä rautalangasta. Artikkelin aiemmissa versioissa mainittiin, että havaittavaa maailmankaikkeutta kutsutaan arkikielessä avaruudeksi, mutta omasta mielestäni fysiikka-artikkelissa on parasta käyttää ihan virallisia tieteellisiä termejä (etenkin kun "maailmankaikkeuden" ja "avaruuden" eron selittäminen voisi olla vielä sekoittavampaa). Tarpeettomat sulut on poistettu. --Tiiliskivi (keskustelu) 14. kesäkuuta 2013 kello 22.52 (EEST)

PS. Aiheesta löytyy tarkempaa tietoa osiosta Ikä, koko ja muoto. --Tiiliskivi (keskustelu) 14. kesäkuuta 2013 kello 22.53 (EEST)

Voin toistaa PtG:n väitteen, että vahvalta näyttää ja jopa SA voisi olla tavoitettavissa. Jokin artikkelissa häiritsee, mutta yritän selvittää ensin itselleni, mikä se voisi olla. --Höyhens (keskustelu) 15. kesäkuuta 2013 kello 22.30 (EEST)

Kuitenkin esim. osiossa Useat kaikkeudet on virkkeenosa "..vaikka muiden maailmankaikkeuksien olemassaolo pystyttäisiinkin varmistamaan, niiden tarkempi tutkimus olisi käytännössä mahdotonta." Lähdettä eli Palmeria en ole (vielä) lukenut, mutta onko (hänen mielestään) siis tämä (ilmeisesti epäsuorasti tapahtuva) mahdollisuus varmistaa olemassaolo teoriassakin epävarmaa, mutta jos se varmistetaan, sen tarkempi tutkimus onkin teoriassa vaan ei käytännössä mahdollista? (Huh, sainpas aikaan monsterin.) Niin ja jos tämän Palmerin Wikipedia tulkitsee tarkoittavan sitä tai tätä, onko se silloin omaa tutkimusta, jota ei saa käyttää? (Pysyttekö mukana?) Nämä olis vaan hyvä käydä läpi ennen äänestystä. yst. --Höyhens (keskustelu) 15. kesäkuuta 2013 kello 22.30 (EEST)

Juu, johdannon viimeisen lauseen sana "Todennäköisesti" pitäisi todennäköisesti korvata sanalla "Useimpien teorioiden mukaan". Voisin sen tehdä itsekin mutta käyköön vertaisarvioinnissa varmistaakseni ettei minulla ole ajatusvirhettä. --Höyhens (keskustelu) 15. kesäkuuta 2013 kello 22.40 (EEST)

En ehkä muuttaisi ilmaisua muotoon "useimpien teorioiden mukaan", sillä löytyyhän meiltä monenlaisia muitakin teorioita maailmankaikkeuden lopusta: loppurysäys, loppurepeämä ja jopa se artikkelin lopussa mainittu kvanttikupla. Ikuinen laajeneminen vain tutkimuksen perusteella vaikuttaa todennäköisimmältä vaihtoehdolta. Alan pian muuttamaan multiversumi-osiota.

Mutta, nyt kun sekä PtG että sinä sen sanotte, voisihan tuota pitkän arvioinnin päätteeksi ainakin yrittää saada SA:ksi, jos kaikki ongelmat saadaan korjattua. Artikkelihan lienee suunnilleen samaa tasoa kuin Alkuräjähdys (vaikken ole lukenut), joka on myös SA. --Tiiliskivi (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 14.34 (EEST)

No niin, pyrin muokkaamaan osiota paremmin lähdettä vastaavaksi. Palmerin jutussahan raportoidaan juuri epäsuorien viitteiden löytymisestä (jotka eivät sinällään pysty todistamaan muiden kaikkeuksien olemassaoloa). Lähteen mukaan olemassaolo olisi ehkä mahdollista todistaa tarkemmalla mikroaaltotaustan tutkimuksella, mutta mitään tarkempaa tietoa näiden kaikkeuksien ominaisuuksista emme voi koskaan saada. --Tiiliskivi (keskustelu) 17. kesäkuuta 2013 kello 16.50 (EEST)

Mittaustarkkuus

"Sekä Planck että aiemmat luotaimet ovat vahvistaneet epätasaisuuksien läpimitaksi noin 1°. Tuoreimpien mittausten tarkkuus on 0,4 %."

Onkohan tuo muotoiltu jotenkin väärin tai ainakin vaikeaselkoisesti? Oletan, että 0,4 % tarkoittaa tässä sitä, kuinka paljon mittaustulos todennäköisesti heittää. Jos tarkkuus on 0,4 %, niin koko tulos on yhtä tyhjän kanssa. Paras mahdollinen tarkkuushan olisi 100%, jolloin virheen varaa ei olisi lainkaan. --Miihkali ^(artikuloi) 24. tammikuuta 2018 kello 14.42 (EET)

Vaihdoin artikkeliin sanan "tarkkuus" tilalle "virhemarginaali". Ainakin jos kyseessä on tuossa ylempänä lainattu lähde, siinä oleva 'margin of error' on suomeksi virhemarginaali. 86.115.107.96 9. marraskuuta 2022 kello 06.03 (EET)

Pimeä energia osiossa "Alkuräjähdysteoria ja laajeneva maailmankaikkeus"

"Maailmankaikkeutta koskeviin malleihin on sittemmin lisätty pimeän energian, maailmankaikkeuden laajenemista vastustavan voiman, käsite. Uusimpien havaintojen mukaan pimeää energiaa olisi noin 68,3 % maailmankaikkeuden massaenergiasta. 4 "

Lähteessä sanotaan "Conversely, dark energy, a mysterious force thought to be responsible for accelerating the expansion of the Universe", eli pimeä energia päin vastoin siis kiihdyttäisi laajenemista, ei vastustaisi.  –Kommentin jätti 195.148.39.50 (keskustelu)