Keskustelu:Luusua

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Täsmennyssivu vs artikkelin nimi[muokkaa wikitekstiä]

Ehdotan, että tämä siirretään täsmenteettömäälle nimelle, koska tämä on sanan ensisijainen ja alkuperäinen merkitys. --Urjanhai (keskustelu) 18. helmikuuta 2020 kello 14.02 (EET)[]

Ei sentään. Tuntematon murresana ei voi olla täsmenteetön. Huvittavaa muuten juuri tältä kannalta, että artikkelin alussa oleva selityssana joensuu ei johda (ainakaan vielä tällä hetkellä) sanan alkuperäisen merkityksen sivulle. --Abc10 (keskustelu) 18. helmikuuta 2020 kello 14.18 (EET)[]
Sanaa "joensuu" on tuossa käytetty virheellisesti. Joen suu on aina se paikka, mihin joku joki loppuu, luusua on aina se paikka, josta joki saa alkunsa. Oikea ilmaisu olisi "joen niska". --Urjanhai (keskustelu) 18. helmikuuta 2020 kello 16.12 (EET)[]
Tuo käyttö ei ollut myöskään lähteiden mukainen. Korjasin. --Urjanhai (keskustelu) 18. helmikuuta 2020 kello 16.16 (EET)[]
Pointtihan on se, että yhtä lailla nuo muutamat harvat paikannimet, joissa sana esiintyy, samoin kuin ne muutamat harvat sukunimet, joissa sana esiintyy, tulevat juuri tuosta samasta sanasta. Sana siis ei tarkoita mitään muuta kuin tuota. --Urjanhai (keskustelu) 18. helmikuuta 2020 kello 16.22 (EET)[]
Pointti on se, että se on hyvä täsmennyssivuna, koska sana on harvinainen ja yleisesti se tunnetaan vain sukunimiyhteydessä. Turha ohjata lukijoita tuntemattoman sanan kautta täsmennyssivulle. Kyse on ilmeisesti erikoisalastasi, ja sana on siis sinulle tuttu. Minulle ja muille muiden alojen ihmisille se on lähinnä erikoisuus. En voisi kuvitella sanovani: "Hei katsokaa, tuollapa kaunis luusua!" --Abc10 (keskustelu) 18. helmikuuta 2020 kello 16.33 (EET)[]
Tautologiset täsmenteet tyyliin Jalka (raaja), tulkki (ammatti) (tämä näkyy ihan oikeasti olleen olemassakin!) ja mitä niitä nyt on ollutkaan, ovat sekoittavia, rumia ja kielenvastaisia ja heikentävät wikipedian käytettävyyttä. Sellaisia ei pidä tuottaa lisää ja olemassaolevatkin on syytä poistaa. Jos joku asia on selvä itsessään, se ei kaipaa tautologista täsmennettä. --Urjanhai (keskustelu) 18. helmikuuta 2020 kello 16.39 (EET)[]
Pitää mennä tapauskohtaisesti ja käyttää harkintaa, miten milloinkin tehdään. Yleiset käsitteet ilman tarkennetta, harvinaiset täsmennyssivun tai jonkin yleisessä käytössä olevan ilmiön kautta. --Abc10 (keskustelu) 18. helmikuuta 2020 kello 16.45 (EET)[]
Harkinnan tulos on tässä alun alkaen se minkä esitin. Tautologisia täsmenteitä on perusteltua välttää, varsinkin jos sanan ainoa merkitys, mikä sillä on, on juuri se täsmenteetön yleisnimi. Aivan yhtä lailla maastosana Lahti esiintyy paikannimenä ja sukunimenä, mutta kun yksi paikannimistä sattuu olemaan yksi Suomen suurimmista kaupungeista niin poikkeus sanan varsinaisesta merkityksestä on perusteltu runsaan käytön takia. Tässä perustetta poikkeamiselle ei ole, koska mikään erisnimimerkitys ei missään nimessä ole noussut itse yleisnimimerkitystä ylivoimasesti enemmän käytetyksi. --Urjanhai (keskustelu) 18. helmikuuta 2020 kello 16.56 (EET)[]
Aina edes runsas käyttö ei ratkaise: siirsin aikoinaan yleisnimen solidaarisuus täsmenteettömäksi, vaikka puolalaiseen merkittävään ammattiyhdistysliikkeeseen oli satoja linkkejä. Se tuotti paremman selkeyden juuri sillä, että turhan ja keinotekoisen täsmenteen käytöstä itse varsinaista asiaa tarkoittavassa sanassa päästiin. --Urjanhai (keskustelu) 18. helmikuuta 2020 kello 17.03 (EET)[]
Olen, artikkelin kirjoittajana, samaa mieltä kuin Urjanhai. Julkasin artikkelin ennen matkoille lähtöä, joten tarkistin artikkelin "tilan" palattuani nyt. Sanalle on olemassa yksikäsitteinen ja ainoa merkitys muodossa, jonka lappin väestö on välittänyt suomen yleiskieleen. Kuten muutkin saamelaislainasanat, jotka ovat käytössä niillä aloilla, joita ne edustavat eli luonto, erä- ja metsätalous, kuuluvat enää harvoin nykysuomalaisen arkisanastoon. Liikun porukoissa, jossa sanaa käytetään tavallista yleisemmin. Enkä tunne siitä muita merkityksiä kuin tuo mainittu "joen niska". Pidän "joen niksaakin" harvinaisena ilmaisuna, sillä en ole sitä itse aiemmin kuullut. Kuten edellä on mainittu, on luusua myös paikannimi, asuinpaikkanimi ja siitä seurauksena myös sukunimi. Kaikki on alkanut lainasanan käyttämisestä. Ajattelinkin esittää tukeni Urjanhain ehdotukselle lisätä Luusua-artikkeliin atribuutti "täsmennyssivu".--J Hokkanen (keskustelu) 19. helmikuuta 2020 kello 17.41 (EET)[]
Koskenniska lienee tunnetumpi, jos ei muusta niin paikannimistä tai sukunimistä niin kuin Luusuakin, ja onhan yksi joen niska paikannimenäkin eli Vuoksenniska. --Urjanhai (keskustelu) 28. helmikuuta 2020 kello 22.02 (EET)[]
Kun kulkee maastossa niin huomaa, että jos halutaan rakentaa tie suunnalle, jossa tien pitäisi ylittää jonkun lammen tai järven laskujoki tai laskupuro, niin usein tämä onnistuu helpoimmin lasku-uoman niskalle. Aina tämä niska ei olle rannassa. Jos järvi on suorantainen, niin silloin puron niska voi olla kohdassa, jossa suon ulkoreunassa on järven varsinainen laskukynnys.--Urjanhai (keskustelu) 29. helmikuuta 2020 kello 15.18 (EET)[]

Murresana vs tieteellinen termi[muokkaa wikitekstiä]

Vähän ihmetyttää, että kielitoimiston sanakirjassa sana luusua on murteellinen ilmaisu ja kahdessa tieteen termipankin tieteellistä sanastoa sisältävässä sanakirjalähteessä se on tieteellinen termi (vai onko?). Sana on fiwikissä alunperin (?) siksi, että sitä käytetään yleisesti alan kirjallisuudessa. --J Hokkanen (keskustelu) 25. helmikuuta 2020 kello 15.35 (EET)[]

No jos kunnolla luetaan sitä kielitoimiston sanakirjaa, niin siinä ei ole pelkästään murt. vaan myös maant. Siis se on sekä murteellinen ilmaisu että (maan)tieteellinen termi. --Jmk (keskustelu) 25. helmikuuta 2020 kello 15.38 (EET)[]
Niinhän se onkin. Pistin myös Kielitoimiston sanakirjaan kysymyksen asiasta. Kerron tässä kuinka kävi.--J Hokkanen (keskustelu) 25. helmikuuta 2020 kello 15.50 (EET)[]
Vastaus tuli. Asia oli juuri niin kuin esitit, @Jmk:. Monia tieteellisiä nimityksiä on otettu murteelisista yhteyksistään jopa aivan viime aikoina. Luusua on yksi sellainen.--J Hokkanen (keskustelu) 2. maaliskuuta 2020 kello 07.58 (EET)[]