Keskustelu:Lumelääke

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Placeboa ei ainakaan minun kokemukseni mukaan (olen toiminut lääkärinä vuodesta -91) anneta suomessa ilman, että potilas olisi tästä mahdollisuudesta tietoinen. Se on etiikan ja lain vastaista. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista:

"Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hänen hoitamisestaan."

"Terveydenhuollon ammattihenkilön on annettava selvitys siten, että potilas riittävästi ymmärtää sen sisällön."--Teveten 17. toukokuuta 2006 kello 17.08 (UTC)

- Mikä järki silloin on antaa lumelääke..? jos potilas tietää syövänsä lääkettä jolla ei ole oikeita vaikutuksia, ei kai hän kuvittele että siitä olisi apua...Kommentin jätti 88.193.104.28 (keskustelu – muokkaukset).

Viitteenä käytetyssä laissa potilaan asemasta ja oikeuksista ei ole mainintaa plasebon käytöstä. -- Sonichedgehog 19. heinäkuuta 2008 kello 18.10 (UTC)

Tiedetään, että plasebolla on vaikutusta. Miksi sitä ei voisi antaa potilaalle, kun tiedetään että sillä on vaikutusta. --Höyhens (keskustelu) 14. heinäkuuta 2017 kello 15.39 (EEST)[vastaa]

Masennuslääkkeetkö lumelääkkeitä[muokkaa wikitekstiä]

Suorastaan vaarallinen on viittaus Imagen artikkeliin "Iso EI". Imagen artikkelin pohjalta ei ole syytä tehdä johtopäätöstä että masennuslääkkeet ovat lumelääkkeitä. Asia on korjattava ko. wikiartikkeliin. Jklak 1. marraskuuta 2010 kello 17.17 (EET)[vastaa]

Lisäsin viitteisiin alkuperäiset tieteelliset meta-analyysit, joiden tuloksiin suomenkielinen artikkeli "Iso EI" perustuu. Imagen artikkeli on syytä pitää viitteiden joukossa, koska on hyvä, että aiheesta on myös suomenkielinen viite. Keski-ikäinen 1. marraskuuta 2010 kello 23.25.
Edes viittaamissasi meta-analyyseissä ei sanota noin vaan että masennuslääkkeen ja plasebon ero on masennuslääkkeen hyväksi ja sitä suurempi mitä vakavampi masennus. HDRS-pistemäärän 25 ylittävillä potilailla se ylitti NICE:n rajan. Vakavassakin masennuksessa voi tietysti jollekin käydä niin, että ensimmäinen lääke ei auta. Huomautan myös, että meta-analyysejä on myöhempiäkin ja ne saattavat olla vieläkin suosiollisempia masennuslääkkeille. Kopioin viitteesi alle siltä varalta, että joku haluaa varmistua poiston oikeellisuudesta. Teksti olisi siis vaarallinen ja hyvä, että Katisk poisti tuon jo 2011. Harmi, ettei kukaan huomannut täydentää tätä keskustelua epäilijöille. Tässä vielä käypä hoito -suositus, joka on paras suomenkielinen yhteenveto tutkimuksista ja parempi kuin jokin meta-analyysi, koska meta-analyysit ovat näiden pohjana. "Psykoterapiat ja masennuslääkehoito ovat lievissä ja keskivaikeissa depressioissa yhtä tehokkaita oireiden lievittäjänä. Niiden yhtäaikainen käyttö on kuitenkin selvästi tehokkaampaa kuin pelkästään jommankumman A ja siksi yleensä suositeltavaa ainakin silloin, kun depressio selvästi heikentää potilaan toimintakykyä. ... Vaikeassa tai psykoottisessa depressiossa on aina syytä käyttää lääkehoitoa.

Keskivaikeassa depressiossa masennuslääkehoito on yleensä tarpeen. Lievässäkin depressiossa masennuslääkehoito on yleensä hyödyksi. Lääkehoidon sijasta tai rinnalla voidaan lievässä ja keskivaikeassa depressiossa käyttää vaikuttavaksi osoitettua psykoterapiaa. Noin kaksi kolmasosaa masennuslääkettä säännöllisesti käyttävistä saa selvän vasteen ja noin 40–50 %:lla oireet häviävät melko täydellisesti noin 4–12 viikon aikana"[1]. --Amoigni (keskustelu) 17. heinäkuuta 2020 kello 11.03 (EEST)[vastaa]

[2][3].

  1. Depressio Käypä hoito -suositus. 08.01.2020. Duodecim.
  2. Jay C. Fournier, MA; Robert J. DeRubeis, PhD; Steven D. Hollon, PhD; Sona Dimidjian, PhD; Jay D. Amsterdam, MD; Richard C. Shelton, MD; Jan Fawcett, MD (January 2010). "Antidepressant Drug Effects and Depression Severity". The Journal of the American Medical Association 303 (1): 47–53. http://jama.ama-assn.org/cgi/content/abstract/303/1/47.
  3. Kirsch I, Deacon BJ, Huedo-Medina TB, Scoboria A, Moore TJ, et al. (2008) Initial Severity and Antidepressant Benefits: A Meta-Analysis of Data Submitted to the Food and Drug Administration. PLoS Med 5(2): e45. doi:10.1371. http://www.plosmedicine.org/article/info%3Adoi%2F10.1371%2Fjournal.pmed.0050045

Tervehdys. Muutama selvennys: lääkkeitä ei nautita (se on mainoskieltä), vaan annostellaan, saadaan, annetaan tms. Nauttimissanaa on erikseen vältettävä (yhteys nauttimiseen). Toisekseen, tällä hetkellä puhutaan suomeksikin ihan plasebosta. Tässä on puurot ja vellit äkkiä sekaisin. Meillä on olemassa kaksi asiaa: on intertti valmiste: lumelääke. Toisekseen on efekti joka tulee RCT:ssä (lume-efekti), joka on yhdeltelmä psykososiaalista hoivavaikutusta (mukana KAIKESSA lääkehoidossa, myös lumekontrollissa), sekä tilastollista regressiota. Korjasin tätä hieman eteenpäin kahvitauolla, niin saadaan tälle vuosituhannelle tämä. –Kommentin jätti 193.167.228.180 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2016 kello 12.07

Plasebo vs lääkkeiden vaikuttavuus[muokkaa wikitekstiä]

Tietenkin lääketutkimuksessa haetaan myyviä ja vaikuttavia lääkkeitä, joilla on mahdollisimman vähän haittavaikutuksia. Jos jokin lääke vaikuttaa tieteellisin kriteerein tutkitusti enemmän kuin plasebo, se voi läpäistä esim. Fimean seulan. Joissakin vaikeiden sairauden hoidossa haittavaikutuksia siedetään paljonkin. --Höyhens (keskustelu) 14. heinäkuuta 2017 kello 15.44 (EEST)[vastaa]

Varmaan siitäkin pitäisi kirjoittaa, että kaikki lääkkeet eivät toimi kaikilla yhtä hyvin. Yksilöllisiä erojakin löytyy lääkkeen vaikuttavuudessa. Potilas johon ei oikein tehoa mikään lääke on hoitoresistentti. Esimerkiksi hoitoresistentti masennus. --Hartz (keskustelu) 10. maaliskuuta 2018 kello 16.30 (EET)[vastaa]

Artikkeleiden sekava työnjako[muokkaa wikitekstiä]

Lumehoito on merkitty mallineella, jonka mukaan se pitäisi yhdistää tähän, mutta onhan muillakin hoidoilla kuin lääkehoidoilla lumevaikutuksia. Tähän artikkeliin lisättiin juuri tieto polvileikkauksen lumevaikutuksesta, joka sopisi paremmin artikkeliin Lumehoito, koska lääkkeiden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Lumevaikutus puolestaan on nyt ohjaus tähän artikkeliin, sekin mieluummin mielestäni Lumehoitoon, ellei sitten ansaitse ihan omaakin artikkelia. Kyllä kai lumevaikutuksia voi esiintyä muutenkin kuin hoitoalalla? -Ochs (keskustelu) 17. helmikuuta 2019 kello 19.08 (EET)[vastaa]

Totta. Ehdottaisin yhtä artikkelia otsikolla "Plasebo" ja sinne hyvin eriteltynä termin erilaiset merkitykset. Artikkeli olisi hyödyllinen, sillä termi aiheuttaa vuodesta toiseen turhaa sekaannusta. Ectotep (keskustelu) 6. joulukuuta 2019 kello 15.34 (EET)[vastaa]