Keskustelu:Luettelo Suomen korkeimmista rakennuksista ja rakennelmista

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Listassa ei lähteitä, se on puutteellinen[muokkaa wikitekstiä]

Luetteloon ei ole merkitty lähteitä ja se on puutteellinen. Noita 300 m mastoja ainakin on useita ja lyhempiä sitten paljon enemmän. --SM 25. kesäkuuta 2006 kello 13.30 (UTC)

Siinä lukeekin, että lista on epätäydellinen. Ei voi odottaa, että yksi ihminen voisi tehdä listasta täydellisen yhdessä päivässä. --Majestic 25. kesäkuuta 2006 kello 13.31 (UTC)
Tässä tapauksessa kuvaavampi nimi olisi vaikkapa "Luettelo Suomessa sijaitseista korkeista rakennuksista ja rakennelmista", nykyinen antaa ymmärtää ettei näin olisi. Samalla kun keräät lisää tietoa voisit myös merkitä artikkelissa käyttämäsi lähteet, koska se on Wikipedian virallinen käytäntö. --SM 25. kesäkuuta 2006 kello 13.34 (UTC)
Lähteet on sivun alakodassa. Sivu on työn alla. Pitääkö jokaiselle laittaa linkki lähteeseen erikseen? - –Kommentin jätti Zarex (keskustelu – muokkaukset)
Jos käytät useampia lähteitä, niin tokihan se helpottaa tietojen tarkistamista. Se on hyvin yksinkertaista tehdä, ks. Ohje:Merkitse lähteet. --SM 25. kesäkuuta 2006 kello 14.00 (UTC)

YLE:n mastojen korkeudet löytynevät esim. tästä listasta: http://www.kolumbus.fi/ap.jarven/radio/bc-listat/BT1.txt . Suomessa lienee myös satoja 80-metrisiä GSM-mastoja. --TBone 25. kesäkuuta 2006 kello 14.20 (UTC)

Jos ylempänä lukee, että näköalatornit ovat rakennelmia, miten Näsinneula voidaan luokitella taulukossa rakennukseksi? - –Kommentin jätti Kalajoki (keskustelu – muokkaukset)

Eikö olisi hyvä luetella nämä rakennelmat kerrosten määrän perusteella? Monille kerrosten määrä kertoo selvemmin kokoluokan kuin korkeus metreissä. - –Kommentin jätti 193.167.45.242 (keskustelu)

Kerrosten lukumäärän voisi tietysti lisätä sarakkeena tuohon luetteloon, mutta rakennuksista ei ole kerrosten lukumäärät yhtä yleisessä tiedossa kuin niiden korkeudet, joten ehdotustasi ei voi käytännössä toteuttaa. Kuitenkin vakiintuneempi tapa määritellä rakennusten koko (korkeus) on juuri niiden oikean korkeuden perusteella. Lisäksi kaikissa rakennelmissahan ei ole kerroksia (esim. vesitornit). --Majestic 13. helmikuuta 2007 kello 17.45 (UTC)

Savupiiputkin olisi hyvä saada mukaan tietoihin, ainakin korkeimmat. Suomessa on monta yli 100 metriä korkeaa piippua (esim. pelkästään Porissa jo kolme).Korkki74 1. maaliskuuta 2007 kello 15.35 (UTC)

Lisäyksiä ja tarkistuksia[muokkaa wikitekstiä]

Sitten joku tietoinen joka osaa ,vois lisätä tohon taulukkoon Lapuan tv-ja radiomaston ja sen korkeuden 323 metriä. taitaa näin siis olla 4:ksi korkein rakennelma suomessa. - –Kommentin jätti 85.157.150.193 (keskustelu)

Lieksan vesitornin voisi lisätä listaan jos joku vain löytää riittävän luotettavan lähteen sen korkeudesta, joka on 47 metriä tämän lähteen mukaan. --Tirkka 24. helmikuuta 2008 kello 15.18 (UTC)

SysOpen Towerin wikipedia-sivulla kerrotaan sen korkeudeksi lähes 70 metriä, eikä siis 70 joka tässä listassa on. 82.141.67.85 16. kesäkuuta 2010 kello 07.05 (EEST)

Korkeus on Emporiksen mukaan 70m. Tieto on korjattu SysOpen Tower-artikkeliin. --Alphaios 16. kesäkuuta 2010 kello 07.27 (EEST)

Entäs sitten Kielotorni? Luettelossa on 50 metriä ja artikkelissaan 55 metriä. 82.141.67.85 16. kesäkuuta 2010 kello 07.51 (EEST)

Ehkä kannattaisi vaihtaa korkeudeksi 55 metriä, koska omassa artikkelissaan sille on lähdekin. 82.141.75.5 7. syyskuuta 2011 kello 21.55 (EEST)

Cirruksen korkeus on artikkelissaan 87,5 (tekstissä) ja 86,5 (infoboksissa). Kauppalehden artikkelissa tänään on myös tuo 87,5 metriä. Kun taas tässä luettelossa on 86 metriä. 82.141.116.251 15. helmikuuta 2012 kello 16.49 (EET)

Typo artikkeliin on korjattu; kts. viite. Htm 16. helmikuuta 2012 kello 06.01 (EET)

Rajat?[muokkaa wikitekstiä]

Eikö korkeudelle pitäisi määritellä jokin raja? Tällaisenaan luettelo voi laajeta loputtomiin. Nyt matalimmat mainitut rakennukset ovat himpun yli 30 metrisiä, joka ei ole mitenkään erityisen mainittavaa (Suomessa puutkin voivat kasvaa yli 30-metrisiksi). Pitäisikö esimerkiksi kaikki 12-kerroksiset asuintalot hyväksyä luetteloon? Luettelon epäluotettavuus kasvaa mitä matalampiin rakennuksiin mennään, joten ehdotan että raja vedettäisiin neljäänkymmeneen metriin. --Alphaios 9. tammikuuta 2008 kello 06.29 (UTC)

Minusta 50 metriä olisi parempi raja. Jos joku haluaa sitten listata noita 30-50 metrin rakennuksia niin voisihan siitä tehdä artikkelin Luettelo Suomen melko korkeista rakennuksista ja rakennelmista ;) --estormiz 12. tammikuuta 2008 kello 07.11 (UTC)
Raja on nyt vedetty neljäänkymmeneen metriin. En tosin vastusta myöskään 50:n metrin rajaa, mutta siitä kannattaisi ehkä odottaa useampia mielipiteitä. --Alphaios 12. tammikuuta 2008 kello 23.56 (UTC)

Listasta puuttuu Loimaan viljavarasto. 66m. --212.83.118.251 15. huhtikuuta 2008 kello 19.37

Käsitteiden määrittely[muokkaa wikitekstiä]

Onko suomenkielisessä wikipediassa mitään syytä määritellä rakennuksen ja rakennelman käsitteitä englanninkielisten lähteiden kautta ja merkitä näiden tavallisten sanojen englanninkielisiä vastineita tekstiin? Artikkelissa rakennelma näkyy olevan lähteinä suomenkielisiä lakitekstejä. Ei englanninkieli ole neutraalista näkökulmasta katsottuna mitenkään määräävässä suhteessa suomen kieleen; jotkut sanat ja käsitteet saattavat vastata toisiaan hyvinkin, jotkut taas vähemmän hyvin, ja englannin ohella muita kieliä (myös sellaisia joiden ja suomen välillä jatkuvasti tehdään käännöksiä ja tarvitaan siten tietoja sanojen vastineista) on kuitenkin leegio. Eli suomi ei mitenkään määrity englannin kautta, varsinkaan aloilla, joilla suomen kielellä on vanha ja vakiintunut sanasto.--Urjanhai 30. heinäkuuta 2009 kello 14.49 (EEST)

Please expand table[muokkaa wikitekstiä]

Expand table with the help of http://www.ead.eurocontrol.int/eadbasic/pamslight/YOKCO35MZSCAO/EN/AIP/ENR/EF_ENR_5_4_EN_2011-02-10.pdf  –Kommentin jätti 84.139.126.123 (keskustelu – muokkaukset)

Kuopion viljasiilo[muokkaa wikitekstiä]

Täältä puuttuu Kuopion viljasiilo, joka 65 metriä korkea!  –Kommentin jätti 91.154.243.29 (keskustelu – muokkaukset)

Se on lisätty. -Htm (keskustelu) 24. huhtikuuta 2013 kello 22.44 (EEST)

Laskutapa[muokkaa wikitekstiä]

Kannattaisi myös huomioida mistä korkeus lasketaan: maanpinnasta vai merenpinnasta. Vertailemalla kerroslukuja ja korkeuksia näkyy että osa rakennusten korkeuksista on laskettu merenpinnasta. Laskutavan mukaan rantasauna kilpisjärvellä on 480 tai 3 metriä korkea. t.mv  –Kommentin jätti 213.255.167.162 (keskustelu – muokkaukset)

Suurin osa kyllä tuntuisi sopivan eri kerroskorkeuksiin ja siihen, että joissain rakennuksissa on huipulla mastotyyppinen kärki, jossa ei ole kerroksia. Ainoa, joka mielestäni tuntuu epäuskottavalta, on Kiinteistö Oy Verkko, jonka korkeudeksi mainitaan 51,3 metriä ja kerroksiksi 6. Kerroksen keskikorkeudeksi tulisi 8,55 metriä, joka ei liene mahdollista. Korkeudelle ei tosin ole merkitty lähdettä ja siinä on merkintä lähde?. 85.217.41.81 1. lokakuuta 2011 kello 02.40 (EEST)
Kun puhutaan korkeimmista rakennuksista ja rakennelmista, korkeus tulisi ehdottomasti laskea siitä mistä rakennus/rakennelma alkaa, eli maanpinnasta. Tässä listassa kyllä näkisin arvoa myös sillä että korkeus merenpinnasta olisi merkittynä, mielestäni se pitäisi lisätä omana sarakkeenaan. Mielipiteitä tästä? Tumikk (keskustelu) 10. maaliskuuta 2013 kello 17.08 (EET)
Muuten ehkä jopa hyvä idea, mutta ei taida lähteistä löytyä tietoa. Ei tule mieleen yhtään ainutta taloa tai pilvenpiirtäjää, josta olisi joskus kerrottu korkeus merenpinnasta. Torneista ja mastoista useammin näkee, mutta ei niistäkään kaikista. 85.217.42.90 5. syyskuuta 2013 kello 03.34 (EEST)

Tulevaisuuden suunnitelmia[muokkaa wikitekstiä]

Pitäisiköhän nuo haaveet poistaa, kun niiden toteutuminen on ainakin median mukaan täysin epävarmaa tai enemmänkin ne on vain jonkun yrityksen tai ihmisen haaveita, jotka virastoissa ammutaan todennäköisesti alas. --Checkpointcharlie 3. joulukuuta 2011 kello 10.24 (EET)

Minkä median? Näistä ainakin Oulun tornihotelli ja Turun Sailcity sisältyvät jo asemakaavaan, mahdollisesti moni muukin. Keski-Pasilan toteutumista voi myös pitää hyvin varmana. Mutta sunnitelmat ovat aina suunnitelmia, ei niiden toteutumisesta voi kukaan antaa mitään takuita ennenkuin rakentaminen on aloitettu. --Alphaios 6. joulukuuta 2011 kello 11.01 (EET)
Suunnitelmien kanssa on se ongelma, että vaikka niitä on paljon, niin vain hyvin harvat niistä toteutuvat. Tornitaloja on aikojen saatossa suunniteltu lukemattomille paikkakunnille, esimerkiksi Kouvolaan ja Savitaipaleelle. --Compance 6. joulukuuta 2011 kello 19.43 (EET)
Onhan niitä varmasti. Minun puolestani niitä voisi mainita artikkelissa enemmänkin. Visioita voi olla paljonkin, mutta eiköhän suunnitelmista kuitenkin suurin osa toteudu. --Alphaios 6. joulukuuta 2011 kello 23.59 (EET)

Artikkelista tulee kovin sekava, jos siitä on paljon pelkällä suunnitelma-astella olevia torneja. Voisiko ajatella, että suunnitelmat ovat eri taulukossa ja siirretään sieltä pois vasta, kun rakentaminen on edennyt niin pitkälle, että rakennuksen senhetkinen ylin taso kohoaa montusta maanpinnan yläpuolelle? -Htm (keskustelu) 27. syyskuuta 2012 kello 07.22 (EEST)

Suunnitelmat pois. Turussakin on suunnitteila useita tornitaloja, mutta mitään ei olla rakentamassa. Jos rakennus on konkreettisesti rakenteilla, voi sen lisätä tuonne rakenteilla-osioon. –Makele-90 (keskustelu) 17. joulukuuta 2013 kello 22.49 (EET)

L-Fashion Groupin toimistorakennus[muokkaa wikitekstiä]

Lahdessa nelostien komea 60-metrinen maamerkki puuttuu listasta kokonaan. http://yle.fi/uutiset/luhta_rakensi_tornin_uudeksi_paakonttorikseen/6452159  –Kommentin jätti 188.94.68.130 (keskustelu – muokkaukset)

Ei enää. -Näitä kyllä voi lisätä itsekin. -Htm (keskustelu) 20. joulukuuta 2013 kello 06.16 (EET)

Luettelon hajoittaminen?[muokkaa wikitekstiä]

Olisiko kannatusta sille, että rakennukset ja rakennelmat eriteltäisiin eri taulukoihin? Nythän kaikki on tuossa korkeusjärjestyksessä, mutta esimerkiksi korkeat asuinrakennukset tai liikerakennukset hukkuvat mastojen ja savupiippujen joukkoon? -Htm (keskustelu) 25. huhtikuuta 2013 kello 19.05 (EEST)

Ja tuumaasta toimeen, hajoitin taulukon rakennus/rakennelmatyyppien mukaan ja aloitin mastoista. Kun vanhassa taulukossa tuli vastaan ensimmäinen tuulivoimala, siitä tuli seuraava taulukko. Samaan tapaan näkötorni- ja savupiipputaulukot. Jäljelle jäi vielä taulukko "muut". -Htm (keskustelu) 1. toukokuuta 2014 kello 09.01 (EEST)

Honkajoen tuulimyllyt[muokkaa wikitekstiä]

Noi puuttuu listasta. 120 metriä. http://www.taaleritehdas.fi/fi/campaign/kuvia-tuuliturbiinien-matkasta.html --192.100.120.41 26. elokuuta 2013 kello 13.59 (EEST)

Kolin Masto?[muokkaa wikitekstiä]

Kolin TV/Radiomasto (Lieksa) 276 m. Merenpinnasta 562 m.

Rajoista[muokkaa wikitekstiä]

Alaraja on laitettu 40 metriin. Mutta onko mastoilla tarkoitus olla joku raja, jota korkeammat tulisi lisätä? Tuossa lukee "muutama korkea masto löytyy perspektiivin vuoksi", onkos tuossa sitten kaikki yli 318-metriset? Vähintään 300-metrisiä on 14, kun 200-299 metrisiä on vain 5. Saako tuohon väliin lisätä kaiken löytämänsä, vai miten on? 85.217.42.90 5. syyskuuta 2013 kello 03.53 (EEST)

Ei ole varmaan tarkoitus listata kaikkia yli 40-metrisiä mastoja. Niitähän on satoja jollei tuhansia Suomessa. Eikö raja voisi olla vaikka 150 metriä? –Makele-90 (keskustelu) 17. joulukuuta 2013 kello 22.57 (EET)

Lisäänpä 150 metrin rajan mastotaulukon yhteyteen. Jos tuntuu, että sitä pitää säätää, niin sen voi tehdä myöhemmin. -Htm (keskustelu) 17. joulukuuta 2013 kello 23.08 (EET)

Jyvätalo?[muokkaa wikitekstiä]

Kuopio ohoi! Toimistorakennusten listassa on Jyvätalo, joka on lähteestä päätellen ollut lisäyksen aikana vasta suunnitteilla Kuopion Technopolikseen, mutta onko sitä tehty vai onko se edelleenkin suunnitteilla? Ainakaan tolla nimellä rakennusta ilmeisesti ei ole toteutettu. Muitakin lähteitä löysin uudesta Kuopion tornitalosta, mutta niissäkin se on suunnitteilla. Jos rakennuksen tila on edelleen sama, niin se pitää joko poistaa kokonaan tai laittaa suunnitteilla/ rakenteilla olevien ryhmään. Jokos Olkiluoto 3:n ilmanpoistopiippu alkaa olla valmis, OL3 itse ei vielä? -Htm (keskustelu) 20. joulukuuta 2013 kello 05.25 (EET)

Rakennusten luokittelu[muokkaa wikitekstiä]

Jos tutkailee täältä Tilastokeskuksen rakennusluokittelua, niin pitäisiköhän näkötornit luokitella rakennuksiksi? Minusta pitäisi, silloin menisi Suomen korkeimman rakennuksen titteli Näsinneulalle? -Htm (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 10.06 (EEST)

Tää rakennusten luokittelu on vähän konstikasta. Hotelleistakin puhutaan usein "asuinrakennuksina", vaikka kukin yksittäinen hotellivieras asuukin niissä vain tilapäisesti ja toisaaltaan "majoittuu". --Aulis Eskola (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 11.14 (EEST)
Tampereen Tornihotellia mainostetaan asuinrakennuksena, mutta siinä on lähinnä kyse Sokotelin näppärien mainosnikkareiden yrityksestä saada potentiaalisten asiakkaiden huomio kohdistumaan markkinoimaansa tuotteeseen. En ole huomannut, että muita hotelleja olisi pyrkimässä asuinrakennuksiksi. Eli tämän yhden hotellin eli (majoitus)liikerakennuksen mainostaminen asuinrakennuksena on vain siellä liiketoimintaa pyörittävän osuuskauppaväen kampanjointia ja tiedoitusvälineet toistavat sitä sitten laiskuuttaan perässä. - Rakennusluokittelun mukaan esim. Näsinneula, Puijon torni ja Stadionin torni olisivat kokoontumisrakennuksia. Kannattaa tutkailla myös rakennuksen määritelmää, löytyy tilastokeskuksen sivulta ja taitaa maankäyttö- ja rakennuslaissakin olla. -Htm (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 11.58 (EEST)
Niinpä näyttääkin tuo "asuinrakennus"-puheenparsi hotellien tapauksessa keskittyvän Hotelli Torni Tampereeseen, mutta on sitä käytetty muissakin yleiskielisissä jutuissa tyyliin Viru-hotelli: http://www.telkku.com/program/show/2013111819301.
Onkohan noista Tilastokeskuksen määrittelyistä vaan käytettäväksi kaikilta osin yleiskielisessä kontekstissa? Vai ajatellaanko, että tämä Wikipedian luettelo on "tilastointia" kuten Tilastokeskuksen hommatkin? --Aulis Eskola (keskustelu) 18. lokakuuta 2014 kello 16.24 (EEST)
En ole tilastotieteilijä, mutta rakennuksia on olemassa erilaisiin käyttötarkoituksiin ja Tilastokeskuksen luokittelu perustuu nimen omaan rakennuksen käyttötarkoitukseen. Erotellaan muun muassa asumiseen tarkoitetut rakennukset liikerakennuksista, nykyään myös asuinrakennukset ja vapaa-ajan asunnot. Ei kai kukaan kutsu yleiskielessä hotellihuonetta asunnoksi? Luettelon tarkoitus on olla tietosanakirja-artikkeli eikä mielestäni voida mennä ihan pelkästään mainosmiesten puheiden mukaan vai voidaanko? Samalla logiikalla artikkeli vaikuttaisi sympaattisemmalta, jos typerän radiomaston sijaan sivulle laittaisi naisen, lapsen tai koiran kuvan.- Tilastokeskuksen luokittelu ei ole mitään rakettitiedettä vaan on ihan yleistajuista tekstiä. - Rakennus on Tilastokeskuksen lisäksi määritelty muun muassa maankäyttö- ja rakennuslaissa (§113). Tässä luettelosta rakennuksen ja rakennelman rajakin on vedetty mututuntumalla ilman lähteitä (joku linkki on mutta se on död). Aikaisemmin tässä luettelossa oli lisäksi rakennukset ja rakennelmat iloisesti sekaisin ja hajoitinkin luettelon eri tyyppisiä rakennuksia käsittäviin luetteloihin, koska silloin luetteloiden käyttö on helpompaa jos haluaa katsoa vaikka kuinka korkeita savupiippuja Suomessa oikein on tai missä on korkein korkein tv-masto. Jos Tilastokeskuksen käyttämä määrittely ja osittelu ei sovi, niin mikä sitten olisi sopiva? -Htm (keskustelu) 18. lokakuuta 2014 kello 19.14 (EEST)
Ristiriitaisuudella yleiskielen ilmaisujen ja tilastoinnin kesken tarkoitin etenkin tuota, että pitäisimme esim. Näsinneulaa "kokoontumisrakennuksena". Kommenttini oli lyhykäisyydessään epätäsmällinen. --Aulis Eskola (keskustelu) 18. lokakuuta 2014 kello 19.29 (EEST)
Luokituksessa on 13 pääluokkaa, joista valitaan sopiva ja mennään alaspäin aina tarkempaan luokitteluun. Normaalisti ihmiset eivät varmaankaan luokittele rakennuksia mielessään alinomaa miksikään ja osa ihmisistä ei yleensä ajattele juurikaan mitään. Näkötorni-kokoontumisrakennuksia on rakennuskannasta varsin pieni osa, ja saattaa olla muitakin tunnettuja rakennuksia, joiden pääluokka saattaa aiheuttaa hämmästelyä jollekin, ihan yhtä paljon kuin se, että joku nimittää hotellia asuinrakennukseksi eli rakennukseksi, jossa on asuntoja ja joissa kukin asukas asuu vakituisesti ja josta maksetaan Tampereella kiinteistöveroa 0,5 % eikä yleisen kiinteistövero-% mukaan 1,05 %. Monelle kerrostaloasukkaalle on ylipäätään yllätys sekin, että myös heidän kotinsa sisältävistä asuinkerrostalorakennuksista (eikä pelkästään omakotitaloista) peritään kiinteistöveroa ja että HE maksavat sen vuokrassaan tai vastikkeessaan. Ei pitäne tuijottaa yksittäisiin kohteisiin. -Htm (keskustelu) 19. lokakuuta 2014 kello 01.29 (EEST)
Tässä taitaa pistää vastaan se, että yleiskielen ilmaisut pitävät rakennusta usein moneen "luokkaan" kuuluvana. Tilastoinnin lähtökohtana taas on rakennuksen saaminen yhteen tiettyyn luokkaan vaikka pienellä väkivallallakin. Yleiskielessä esim. pidetään näkötornina kaikkea, mikä on vähänkin torninmallista ja korkeaa ja johon pääsee kattelemaan maisemia.
Eikö sama rakennus voisi kuulua moneen luokkaan? Vai onko tässä pakko taipua tilastoinnin tyyppisen luokittelun käyttöön... --Aulis Eskola (keskustelu) 19. lokakuuta 2014 kello 14.06 (EEST)
Minusta artikkelissa on nyt eri rakennus- ja rakennelmatyypit ryhmitelty suhteellisen käytännönläheisesti. Kahteen luokkaan luokittelusta en näe mitään hyötyä, onko mielessäsi jokin korkea esimerkki? Mulle ei nyt tule mieleen esim. yhtään avomallista korkeaa näkötornia Suomessa.--Htm (keskustelu) 19. lokakuuta 2014 kello 14.32 (EEST)

Emporis ja SkyscraperPage.com lähteenä[muokkaa wikitekstiä]

Korkeuteen on käytetty lähteenä sivustoja emporis.com ja skyscraperpage.com. Eikös nuo ole vapaasti muokattavia eikä toimituksellisia tai asiantuntijoiden laatimia. Pienellä otannalla en löytänyt suurimmasta osasta rakennuksia korkeudelle lähdettä kyseisistä lähteistä joten ainakaan oletuksena ne eivät kuulu korkeus-sarakkeeseen. –Makele-90 (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 22.37 (EEST)

En tiedä, mistä Empoist ja skuscraperpage hankkivat/ saavat tietonsa enkä osaa sanoa miten vapaasti muokattavia ne ovat. Parempana vaihtoehtona olen aina pitänyt, että lähteenä korkeudelle olisi jokin traditionaalisempi lähde. Niitä on käytettykin jos sellainen on löytynyt. Joissain tapuksissa tosin tulee mieleen, että lähteen lähteenä on ollut Wikipedia... --Htm (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 23.17 (EEST)
Emporikseen voi kai suoraan lisätä itse tiedot, mutta SkyscraperPagella näytti olevan joku lomake joka täytetään keskustelufoorumilla minkä jälkeen joku admin tarkistaa sen ja lisää tietokantaan. –Makele-90 (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 00.17 (EEST)
En ossoo sannoo, mutta ne, joilla on hallussaan julkaisematonta tietoa voivat tietysti saattaa sitä em. sivustoille vaikka valokopioiden kera, kun taas täällä ei voi käyttää lähteenä julkaisematonta materiaalia. Siis asiaharrastajilla on varmaan mittauspöytäkirjoja, piirustuksia tms. pöytälaatikossaan ja arkistoissaan, joihin voi turvata silloin kun jokainen sentti on tärkeä. -Htm (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 00.21 (EEST)
Muistaakseni aiheesta on joskus keskusteltu aiemminkin mutten löytänyt viestiketjua. Taloforum.fi-sivustolta löytyy myös korkeuksia ja piirustuksia mitä ei löydy mistään internetistä, mutta sekin on vain keskustelufoorumi. –Makele-90 (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 00.33 (EEST)
"Emporikseen voi kai suoraan lisätä itse tiedot". Emporiksen sivuilla on FAQ-osasto [1], jossa on kysytty ja vastattu: The building I added was rejected. Why?

There are several reasons a building could be rejected. The most common reasons are: The building already exists on Emporis The entered data or the source is inaccurate The building is too small and therefore irrelevant --Htm (keskustelu) 25. syyskuuta 2015 kello 02.15 (EEST)

Luovutetun Karjalan rakennukset[muokkaa wikitekstiä]

Pitäisikö näistä yrittää laatia oma lista, vai lisätä tuonne jollakin huomatuksella varustettuna? Ainakin Vakuutusyhtiö Karjalan pääkonttori täyttää kriteerit ja varmasti jokunen muukin löytyy. --Joe K. (keskustelu) 31. lokakuuta 2014 kello 08.03 (EET)

Artikkelin loppupuolelle voi lisätä otsikon "Luovutettujen alueiden korkeimmat rakennukset ja rakennelmat" ja luetella kohteet siellä. --Raksa123 (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 12.28 (EEST)

hotellit/asuinrakennukset/toimistorakennukset erikseen vai yhteen?[muokkaa wikitekstiä]

Mielestäni hotellit, asuinrakennukset ja toimistorakennukset pitäisi yhdistää yhdeksi pilvenpiirtäjä-listaksi. Koska listoissa on juurikin sarake "Käyttö", sehän erottaa eri tarkoituksen yhdessä listassa. 85.76.169.72 24. syyskuuta 2015 kello 19.41 (EEST)

Siitä tulisi aika lyhyt, Suomessa ei ole juurikaan pilvenpiirtäjiä.--Htm (keskustelu) 25. syyskuuta 2015 kello 01.18 (EEST)

Koordinaatit[muokkaa wikitekstiä]

Luettelon tiedot ovat luonteeltaan sellaisia, että näille kohteille voisi lisätä myös koordinaatit, jolloin näkisi kartasta missä mikäkin rakennus tarkalleen sijaitsee. --Raksa123 (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 12.29 (EEST)

Korkeimmat aakkosjärjestykseen[muokkaa wikitekstiä]

Miksi Tiirismaan radio- ja televisiomasto on luettelossa ensimmäisenä vaikka on saman korkuisen kanssa aakkosissa jäljessä.Muissa samankorkuisissa ollaan käytetty aakkosellista järjestystä. –Kommentin jätti 85.157.48.157 (keskustelu) 12. elokuuta 2017 kello 23.42

Sitä en tiedä, mutta korjasin järjestyksen.--Htm (keskustelu) 13. elokuuta 2017 kello 08.46 (EEST)