Keskustelu:Luettelo Loimaan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lisää patsaita

• OK - Keskuspuiston laidalla Heimolinnankadun puolella näyttäisi oleva jokin muistokivi, joka ei liene luettelossa, on merkitty Karttapaikkaan

Selvitetty muistokivi: Tämä on kaupunkiseurakunnan vanhan kirkon paikanmuistokivi, josta kirkosta oli mainittu Loimaan kaupunginkirkko -artikkelin yhteydessä. Lisätty luetteloon ja kuvattu.--Htm (keskustelu) 14. toukokuuta 2018 kello 07.00 (EEST)

• OK - Kanta-Loimaan hautausmaalla on myös punaisten muistomerkki, mutta siitä en ole nähnyt lähdetietoa. Valokuva on.
• OK - vanhankirkon paikalla eli Loimaan sakariston alueella sisällä on Työväenmuseon mukaan [1] punaisten muistomerkki.

Nämä ainakin puutttuu listasta, mutta ekan ongelmana on ettei ole tietoa mistä muistomerkistä on kyse ennen kuin lukee mitä siihen on kirjoitettu, tokasta puuttuu lähde ja kolmannen nykyistä olemassaoloa ei ole voinut varmistaa (ennen kuin käy katsomassa).--Htm (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 02.03 (EET)

OK - Mitenkäs tuo Veteraanikivi?--Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 23.57 (EET)

OK - Olen käynyt Loimaan vanhankirkon paikalla 2010 ja kuvannut muistokiven, jonka teksti oli "Loimaan vanhan kirkon paikka". En varmaan kuitenkaan tehnyt mitään kokonaistarkastelua.--Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 00.22 (EET)

laitoin siihen linkin, tuota tarkoitin. Kartta osoittaa vanhankirkon paikalle.--Htm (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 07.11 (EET)

Kumma kun en ole huomannut tuota kun kävin, mutta toisaalta pysähdyin paikalla vain pikaisesti kun jäi vähän ylimääräistä aikaa ennen menoa toisaalle. Tuossa Turun sanomien uutisessakin saattoi olla jotain asiaan liittyvää. Ainakin itse muistomerkeistä tässä voi syntyä jopa Työväenmuseon tietoihin tarkennusta ainakin maastossa, jos tuolla joskus tulee ehdittyä käytä. Joissain muissakin työväenmuseon tiedoissa saattoi olla vastaavia osittain epätarkkoja suullisia tiedonantoja (en nyt enää muista missä).--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 20.29 (EET)

Työväenmuseon selostuksessa karttalinkki osoittaa Loimaan sakariston eli vanhan kirkon paikkaan. Sitten siinä puhutaan palaneesta kirkosta, mutta eihän se palanut vaan siirrettiin Alastarolle. Suullinen tieto saattaa olla vääräkin siinä mielessä, että tarkoitetaan jotain muuta paikkaa, josta on palanut jotain. Sotasurmasivuston mukaan Loimaalla 1918 kuolleista 34:stä neljän "todennäköinen" hautapaikka on Vanhan kirkon maa.--Htm (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 20.58 (EET)

Selvitettävää: Onko Juhani Vikainen sama vai eri kuin Jussi Vikainen. Teoksia voi olla mainittu taiteilijamatrikkelissa.--Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 23.55 (EET)

Taitaa olla eri, on taiteilijamatrikkelissa.--Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 00.58 (EET)

Juu, Vikaisia on enemmänikin [2]. --Htm (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 07.01 (EET)

Aiempia mahdollisia näytteilläoloja

Merkitään tähän selvennys, että Sakari Peltolan veistos Kivileipä on löytyneen kuvalähteen perusteella ollut aiemmin esillä Alpo Jaakolan patsaspuiston yhteydessä olevan kulttuurigallerian luona nimellä Leipäkivi (2002). Kun lähteessä on kuva, niin teos näyttäisi olevan sama. Nyt ei löytynyt tietoa, milloin se on tuotu nykyiselle paikalleen taidetalon luo.--Urjanhai (keskustelu) 2. heinäkuuta 2022 kello 20.41 (EEST)

Sakari Peltolan Avaruusapinoita (nyt taidetalon luona) on myös ollut esillä jo 2001: [3]. Lähde ei kuitenkaan suoraan kerro, ovatko kyseessä samat vaiko vain samanaiheiset veistokset. --Urjanhai (keskustelu) 9. heinäkuuta 2022 kello 14.19 (EEST)

Mahdollisia (?) lisättäviä

HUOM. Toinen merkintä, että Kulttuurikasvatussunnitelmassa mainitaan Alpo Jaakolan teos Leivänkantaja Maatalousmuseo Sarassa. Se näyttäisi olevan puisena (originaalina?) sama teos, joka pronssiin valettuna on Loimaan leipätyttö. Veistos on Museon sisällä aulassa pääoven luona ja lasiseinän läpi nähtävissä läheltä hyvin. Valokuvaaminen ulkoa käsin voi olla haastavampaa. --Urjanhai (keskustelu) 2. heinäkuuta 2022 kello 20.46 (EEST)

HUOM Artikkelissa Elias Anttila ja siinä viitatuissa lähteissä luetellaan joitakin teoksia. Ilmeisesti (?) useimmat mainituista ovat sisätiloissa, mutta kun mainitaan "Unohdettujen vainajien muistomerkki, toiselta nimeltään Rukoileva enkeli. Loimaan hautausmaa" niin mahtaako tämä olla ulko- vai sisätiloissa (silloin esim. siunauskappelissa)? Loimaan kaupunkihautausmaa on taajaman ulkopuolella osoitteessa Tampereentie 174. --Urjanhai (keskustelu) 8. heinäkuuta 2022 kello 18.58 (EEST)

Teos oli ulkosalla ja kuvasin sen kesällä 2022. Koetan lisätä mahd. pian. --Urjanhai (keskustelu) 5. heinäkuuta 2023 kello 12.09 (EEST)

OK - Lisätty luetteloon. @Urjanhai: Kuvaa ja tarkkoja koordinaatteja odotellaan... --Aulis Eskola (keskustelu) 30. heinäkuuta 2023 kello 00.36 (EEST)

Koordinaatit täsmennetty ja kuvattu. Aulis Eskola (keskustelu) 24. syyskuuta 2023 kello 18.02 (EEST)

Punaisten muistomerkki: niitä on kaksi

OK - Kansan arkiston www-sivuilta selvinnyttä: ensinnäkin tässä on kuva ei suinkaan "Punakaartilaisten muistomerkki Vanhan kirkon hautausmaalla" vaan punakaartilaisten muistomerkki Kanta-Loimaan hautausmaalla. Tämä muistomerkki on nyt Loimaan luettelossa. Se toinen muistomerkki on vanhan kirkon hautausmaalla eli sen hirsiaidan sisällä, Kansan arkiston kuvia muistomerkistä, muistojuhlasta ja toinen muistojuhlasta. Lisää kuvia Vanhankirkon muistomerkin nykytilasta on muun muassa tällä sivustolla. Muistomerkin komea kivireunus ja kettingit ovat hävinneet, mutta kiven pitäisi löytyä. Ilmakuvissa se ei näy, jää puun varjoon, mutta lienee lähellä aitaa pohjoissivulla.--Htm (keskustelu) 10. joulukuuta 2017 kello 16.53 (EET) (jatkoa) Loimaa-seura on kunnostanut hirsiaitaa viime vuosikymmenellä ainakin.--Htm (keskustelu) 10. joulukuuta 2017 kello 17.05 (EET)

Noilla tiedoilla muistomerkin pystyisi jo lisäämään luetteloon.--Urjanhai (keskustelu) 10. joulukuuta 2017 kello 17.53 (EET)

Myös HS:n aikakone-palvelusta voi koettaa hakea.--Urjanhai (keskustelu) 10. joulukuuta 2017 kello 18.09 (EET)

Mulla ei ole aikakonetta. Mutta tosta Kansan Arkiston muistojuhlakuvasta (joka on otettu elokuussa 1951 jos arkiston merkintä pitää paikkansa) voisi päätellä että kyseessä on muistomerkin paljastusjuhla, näyttäisi olevan jonkinnäköinen huppu sen päällä.--Htm (keskustelu) 10. joulukuuta 2017 kello 20.30 (EET)

Aikakone ei tärpännyt, ehkä tämä ei ylittänyt HS:n uutiskynnystä (toisin kuin Väinö Kolkkalan muistomerkki 1963). Huomasin päivämäärän mutta en huppua. --Urjanhai (keskustelu) 10. joulukuuta 2017 kello 20.41 (EET)

Ne mainostivat myös muuten jotain ilmaista kokeiluversiota.--Urjanhai (keskustelu) 10. joulukuuta 2017 kello 20.49 (EET)

Nuo aika väheksyvät "Punakaarti" -sanat voisi täällä kyllä korvata vaikkapa "Kansalaissota" -termillä ja vastaavasti "Vapaussota" toisella puolella taistelleita kunnioittaen. --Hotarju (keskustelu) 19. joulukuuta 2017 kello 18.39 (EET)

Punakaaarti väheksyvä nimitys? Ainakin tälle sivulla sana on tullut suoraan Kansan Arkiston kuvatekstistä, en ole sitä itse keksinyt enkä pitänyt toisaalta tarpeellisena muuttaa. Olihan Entiset Punakaartilaiset ry:kin olemassa vielä 1980-luvulle asti.--Htm (keskustelu) 19. joulukuuta 2017 kello 19.45 (EET)

Lähteissä esiintyy myös toisia nimityksiä. Ainakin yhtä noista paikallinen lähde nimittää vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistomerkiksi. Sen nimityksen synty-yhteyttä on täällä toisessa keskustelussa hiukan haarukoitu. Ainakin itse ynmmärtäisin, että se on ollut aikoinaan neutraaliuteen ja ketään loukkaamattomuuteen tietoisesti pyrkivä nimitys, jonka ensiesiintymäksi joku taisi arvella itsensä Mannerheimin jotain päiväkäskyä. Jos ja kun lähteissä on eri nimityksiä, niin voidaan yrittää argumentoida, mikä nimitys tulisi valita. Jos mentäisiin vaikka Loimaan kirjaston kotiseutukokoelmaan, niin en ylättyisi, jos tuo "vakaumuksensa..." -nimitys saisi enemmän osumia. Useimmat seurakunnat, joiden nettisivuilla on hautausmaiden muistomerkeistä tietoa, näyttäisivät käyttävän sitä. Itse mietin ainakin aiemmin, että jos mahdollisimman uskollisesti toistetaan lähteitä, ja lähteiden kertyessä tarkennetaan tietoja, niin tästä syntyisi lähteille uskollisin kokonaiskuva. --Urjanhai (keskustelu) 19. joulukuuta 2017 kello 22.40 (EET)

Kuten kirjoitin, nimi on Kansan Arkiston kuvatekstistä. Ja kun entiset punakaartilaiset perustavat vielä yhdistyksen nimeltä Entiset Punakaartilaiset, niin ei ainakaan heidän itsensä voisi kuvitella pitävän nimitystä loukkaavana. Sen sijaan että arvaillaan, mikä nimitys mahdollisesti saa enemmän osumia jossain, asian voi tutkia. Missä on päätetty että punakaarti on halventava nimitys, ainakaan Kielitoimiston nettisanakirja ei sitä tuo esille? Mielensäpahoittajien käsikirjassa?--Htm (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 06.46 (EET)

Eri lähteissä on eri nimiä. Kuka valitsee, minkä lähteen käyttämää nimeä käytetään? Mikä tekee yhdestä lähteestä ja yhdestä valinnasta paremman kuiin toisesta? Itselläni ei ole mielipidettä, mikä hiljattaisten eri lähteiden käyttämistä eri nimityksistä tulisi valita. "Osumilla" tarkoitin tietenkin juuri tutkimista, so. esiintymiä luotettavissa lähteissä, joita tietenkin on muitakin kuin ensimmäisenä sattumalta googlesta löytyvät. Havainnot muista täysin vastaavista muistomerkeistä ovat tuottaneet tuon kertomani yleisen jakauman, ja mielestäni on rehellistä tämä tosiasia kertoa. Se ei ole silloin mitään "arvailua" vaan tosiasia. Kuitenkin täysin hyväksyttävää on käyttää lähteistä löytyviä nimiä. Sellainen on myös tuo Loimaa-seuran käyttämä, joka on eri kuin Kansan arkiston käyttämä, ja sellainen on tuo Kansan arkiston käyttämä, joka on eri kuin Loimaa-seuran käyttämä. Jos lähteitä tulee lisää niin esiintymiä nimistä tulee lisää. Eri aikoina ja eri tahojen toimesta eri nimiä on pidetty "objektiivisina" ja "neutraaleina". On mielestäni aivan hyväksyttävä lisätä nimi käytetyn lähteen mukaisena, ja jos näin tehdään, niin tämä myös tuo esiin käytettyjen nimitysten kirjon, kun yhdessä tapauksessa osuu käsille lähde, joka käyttää yhtä nimitystä ja toisessa tapauksessa lähde, joka käyttää toista. Jos halutaan esittää, että lähteiden käyytämistä nimistä on perustellumpaa valita yksi kuin toinen, niin tämä vaatii argumentointia, niin kuin jo sanoin yllä. Ne, jotka ovat olleet mukana systemaattisten luettelojen laadintatyössä, voivat joutua miettimään nimitysten yhdenmukaistamista, ja tämä voi johtaa harkintaan perustuviin valintoihin. Wikipediassa harkintaan perustuvia valintoja sen sijaan tulisi pyrkiä välttämään, ja tarkoitus pikemminkin olisi kai ulkoistaa tämä harkinta lähteille. Kuitenkin hankkeen tässä vaiheessa näkisin riittävänä kunkin hetkisten käsillä olevien lähteiden mukaan menemisen. Tähänkin voidaan lähteitä lisätä kun niitä löytyy. En pitäisi mahdottomana että käytettäisiin vaikka useitakin nimiä, jos niitä lähteistä löytyy. Tai jos halutaan olla käyttämättä useita nimiä ja valita useista lähteissä käytetyistä nimistä vain joku yksi, niin valinta tulisi perustella. Itse aion hankkeen tässä vaiheessa pidättäytyä tekemästä valintoja nimien välillä. Yhdenmukaisuus saman artikkelin sisällä, jos lähteet sen sallivat voi ehkä olla menettely, jonka hyödyllisyytä joku voisi kannattaa, mutta siihenkään en ota tässä vaiheessa ehdotonta kantaa.--Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 09.13 (EET)

Huomaa muuten että keskustelijoita on tässä useampia kuin kaksi. Kukin keskustelija esitti tässä hiukan eri argumentteja.--Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 09.15 (EET)

Niin mimulle on tullut tuollainen käsitys kierrellessäni Suomemme niemeä punakaarti -nimityksen sävystä eli käsitys on ihan omasta päästä kokeämuksen perusteella muotoutunut. Itse en sitä käyttäisi, mutta onhan tämä arka aihe ja voi olla että on tuo värikin kovin tärkeä asia jossakin päin monellekin. Empä helua tästä mitään Suomi24 sanailu sivustoa, joten otan pari askelta taka oikealle ja jatkan artikkelien päivitystä niiden osalta mihin minulla on jotain annettavaa jättäen pohtimiset teille, Wikipediaan vihkiytyneille ja asioihin paremmin perehtyneille --Hotarju (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 17.51 (EET)

Parempi perehtyneisyys on sellainen voimavara, josta wikipediassa vallitsee luultavasti pysyvä niukkuus. Lähteiden mukaisuus on Wikipediassa yksi paragraaffi mutta samanaikaisesti lähdekritiikki on toinen, ja varsinkin tällaisissa vaikeissa aiheissa, joiden suhteen esimerkiksi itse olen maallikko, oman kompetenssin rajoja joutuu ylittämään jatkuvasti. Jotkut pitävät "objektiivisena" mahdollisimman ronskia kielenkäytöä, jotkut mahdollisimaan hienovaraista. Ja "yleinenkin" käsitys objektiivisesta taitaa olla hiukan liikkeessä koko ajan. --Urjanhai (keskustelu) 21. joulukuuta 2017 kello 09.41 (EET)

Alastaro

OK - Kun nyt tuli puheeksi niin myös Alastarolla näyttäisi olevan punaisten muistomerkki, jota ei vielä ole luettelossa: [4]. --Urjanhai (keskustelu) 12. elokuuta 2021 kello 06.41 (EEST)

Lisäsin. Muistomerkki lienee hautausmaalla.--Urjanhai (keskustelu) 12. elokuuta 2021 kello 07.00 (EEST)

Lieneepä juu [5]. Punaisten muistomerkkisivuston mukaan siihen on haudattu kaksi. -- Htm (keskustelu) 12. elokuuta 2021 kello 07.14 (EEST)

Kuvattu.--Htm (keskustelu) 24. kesäkuuta 2022 kello 23.37 (EEST)

Lähteettömiä

Tässä kartta pitkin kylää juoksentelemiseksi lähteettömien nimettömien perässä. Että josko jotakin selviäis... --Aulis Eskola (keskustelu) 15. elokuuta 2023 kello 17.36 (EEST)

Julkinen teos	Paikka	Alue	Kartalla	Tekijä	Paljastusvuosi	Kuva	WD
Eläinpatsaat Karhu ja Hevonen	Kuukantalo Kurkijoki-museon piha, Kuukankuja 1		60.8561°N, 23.0475°E	Tod. näk. Elias Anttila
Nimetön reliefi	Saappaankadun virastotalon seinässä sisäänkäynnin vieressä, Ahonkatu 1		60.8477°N, 23.0648°E
Nimetön puuveistos	Krottikuja		60.8591°N, 23.0466°E

• Koska vinkin jättäjäkin kertoi samanlaisen Hevosen ja Karhun olleen Marskinpuistossa, alan taipua siihen, että nämä olisivatkin sarjatyönä tehtyjä betonivaloksia. Muotin on joku muotoilija tehnyt. Ehkä nämä rinnastuvat betonisikoihin, betolampaisiin, betonipässeihin ja betonipupuihin eri kaupungeissa. Noita ei pitäisikään kohdella teoksina...

Eläinten pää ovat selvästi eri kappaleena tehtyjä, muotti on ollut siten ehkä helpompi valmistaa. Joidenkin betonisikojen muoteissa on selvästi ollut monta muottiliikettä. --Aulis Eskola (keskustelu) 24. syyskuuta 2023 kello 19.11 (EEST)

• OK - Loimaan sairaalan kohde on selvittämätön. Se on kivinen "pallopäähahmo", jolla on kivinen jalusta, jossa on tekstiä. Teos on ilmeisen vanha ja jäkälän peittämästä tekstistä on vaikeaa saada selvää pintaan kajoamatta. Mutta siinä saattaisi lukea:

"PROFESSORI

EINO VUORELLE

?????70

LOIMAAN ALUESAIRAALA"

Eino Vuori toimi sairaalassa ilmeisesti 1939-1971. Mistä löytys johtolankoja, mikä tämä kohde oikein on? --Aulis Eskola (keskustelu) 24. syyskuuta 2023 kello 17.29 (EEST)

Loimaan sairaalan täyttäessä 125 vuotta vuonna 2018 julkaistiin historiikki, joka on haudattu johonkin Dropboksiin. Tiedote tulevasta historiikista, Vuori mainittu, nysse on julkaistu ja Finnassa [6].-- Htm (keskustelu) 24. syyskuuta 2023 kello 23.01 (EEST)

Eino Eemil Vuori (1905 Kajaani - 1979), sairaalan ylilääkäri 1939-1970 , eläkkeelle 1971 alussa. Paikallisen taiteilijan Alpo Jaakolan veistos on sairaalan lahja ylilääkärille ja oli ensin Vuorien omakotitalon pihassa. Kun Vuori kuoli, omaiset toimittivat veistoksen sairaalalle, joka sijoitti sen sairaalan alueelle. Lainaus kirjasta: "Kiviseita seisoo nyt sairaalanmäellä, sisäpihan kalliokumpareen päällä seuranaan vanhat männyt, ne muutamat, jotka ovat enää jäljellä tiheästä metsäsaarekkeesta." Patsaan nimeä ei ole sanottu, olkoon nyt Eino E. Vuoren muistomerkki. Paljastusvuodeksi olen valinnut eläkkeellejääntivuoden. Kirjassa ei ole sanottu tarkkaan, milloin lahja on annettu. Jalustan kaiverrus voi olla myöhempää tuotantoa, kuin "seita". Htm (keskustelu) 27. syyskuuta 2023 kello 16.56 (EEST)

OK noin - selvis tääkin :) "Kiviseita" ei liene kuitenkaan mikään teosnimi. Aulis Eskola (keskustelu) 27. syyskuuta 2023 kello 17.49 (EEST)

• Lähteettömiin voisi lisätä (ainakin jos vielä paikalla) puuveistoksen likimain tässä. Veistos oli yhdestä isosta puunrongosta ja esitti kättä. Kunto heikohko. Ei oikeoin selvinnyt edes mikä oli se talo jonka pihanurmikolla teos oli. Samantapaista tyyliä kuin Alpo Jaakolalla, mutta Loimaalla on muitakin teoksia joissa tyyli muistuttaa Jaakolaa, mutta tekijä on muu. --Urjanhai (keskustelu) 25. syyskuuta 2023 kello 17.43 (EEST)

Tämä Krottikuja lisätty keskustelulistaan --Aulis Eskola (keskustelu) 25. syyskuuta 2023 kello 21.45 (EEST)

• Ja sitten tämmöinen: [7]. Ei selvyyttä, onko päätynyt julkiselle paikalle. Digittalisen irtonumeron ostamalla pääsisi lukemaan. (Tämä ei ole lähteetön vaan ilman lähteen tarkistusta luetteloon kuulumiseltaan epäselvä.) --Urjanhai (keskustelu) 25. syyskuuta 2023 kello 17.43 (EEST)

• OK - Loimaan kaupunkihautausmaalla on myös kivinen muistomerkki, jossa on raamatunlause: Jeesus sanoo: "Minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet" Ilm. 1:16. Sen myös kuvasin, mutta ei ole vielä lisätty luetteloon. Luetteloon kuuluminenkin voi olla määrittelykysymys. --Urjanhai (keskustelu) 25. syyskuuta 2023 kello 19.29 (EEST)

Sijainnista päätellen se taitaakin olla sama kuin luettelossa nyt jo oleva Uurnalehdon muistokivi.--Urjanhai (keskustelu) 25. syyskuuta 2023 kello 20.30 (EEST)

Juurikin näin, kuvasin minäkin tuon uurnalehdosta. --Aulis Eskola (keskustelu) 25. syyskuuta 2023 kello 21.15 (EEST)

Karjalaan jääneet

OK - Suur-Loimaan historian III osassa mainitaan s. 332 että kaikilla Loimaan alueen hautausmailla on myös karjalaan jääneiden muistokivi.--Urjanhai (keskustelu) 7. heinäkuuta 2018 kello 23.51 (EEST)

Tässä [8] ovat Alastaro, Loimaa ja Metsämaa. Kuvasta nähdään, että Loimaa tarkoittaa tässä Loimaan kuntaa (kuvassa taustalla näkyy kotiseutumuseona oleva kivimakasiini).--Urjanhai (keskustelu) 7. heinäkuuta 2018 kello 23.54 (EEST)

Vierailin Kurkijoki-museossa ja sielläkin karjalaistaustainen väki oli sitä mieltä, että on vain neljä muistomerkkiä: Alastaro, Kanta-Loimaa, Mellilä ja Metsämaa. Nämä ovat luettelossa, kohta kuvineen. Aulis Eskola (keskustelu) 24. syyskuuta 2023 kello 15.47 (EEST)

Kuvaamattomat

Kuvaamattomat ja kuvatut Kartalla --Aulis Eskola (keskustelu) 10. lokakuuta 2018 kello 22.21 (EEST)

Onko teos enää olemassa?

OK - Kun vertaa teoksen "Yhteys" kuvaa lähteessä ja nyt saatua kuvaa teoksesta nyt, niin voidaanko teosta enää pitää olemassaolevana? Mitä sanoo Käyttäjä:Kulttuurinavigaattori. Eräästä muusta 1990-luvulta olleessa lähteestä löysin vastaavan teoksen muualta, ja sitten löysin lähteen että teos oli ollut esillä 1990-luvulla. Kun se oli tehty kokonaan biohajoavista aineksista niin se oli ehkä täysin hävinnyt tai jossain vaiheessa käyty poistamassa. Tässä on nyt kuvan perusteella enää läjä turvetta ja vähän kanaverkkoa, kun lähteen kuvassa on vielä luonnonmateriaalista muovattu ihmishahmo. Vastaavissa lähteissä on joskus muutenkin ollut poistettuja teoksia (varsinkin jos on viitattu jo hävinneeseen lähteeseen, jonka uudemmista versioista poistetuiksi joutuneet tai hävinneet teokset on saatettu päivittää pois). Tässä lähde on vielä olemassa mutta vastaako se enää todellisuutta? --Urjanhai (keskustelu) 23. kesäkuuta 2019 kello 12.56 (EEST)

Kiitokset kuitenkin kuvaajalle. Kävin joskus paikalla nopeasti, mutta en löytänyt koko teosta, kun en huomannut verrata tarkasti lähteeseen.--Urjanhai (keskustelu) 23. kesäkuuta 2019 kello 14.05 (EEST)

Vaikea sanoa vastausta tuohon. Ensiksi tulee mieleen, että jos teos lähteen mukaan on jossain, se on siinä vaikka missä muodossa, koska lähteen totuus on totuus Wikipediassa. Teos on ilmeisesti myös suunniteltu hajoavaksi, koska se on sellaisista aineksista tehty. Vastaavia Suomessa ovat myös Jaakko Pernun osista kootut teokset ja ei-julkisen taiteen puolella orgaanisia aineksia käyttää Anni Rapinoja. Minusta ei myöskään ole hyvä, jos wikipedistit itse, ilman tietolähteen vahvistusta, omaan havaintoon perustuen määrittelevät onko teos "loppunut" vai ei. Projektin oman määritelmän mukaan taas luetteloidun kohteen pitää olla pysyvästi asennettu johonkin paikkaan. Jos teos on suunniteltu niin, että se "pysyy" vain rajoitetun ajan, voiko sitä alun perinkään lukea mukaan luetteloon? Tässä nopeasti mieleeni tulevia asioita.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. kesäkuuta 2019 kello 14.50 (EEST)

Totta. Silloin se on olemassa jos se on, vaikka tuossakin muodossaan. Raisiossa oli joku alikulkutunnelin maalaus, jota ei selkeästi enää ollut, kun samassa tunnelissa graffiti aivan muusta aiheesta, ja lähteenä oli poistunut nettisivu, jota ei enää ollut vaan oli uusi sivu samasta aiheesta, missä tämä maastohavainnon mukaan poistunut teos ei enää ollut mukana. Mutta tässä kun lähde on vielä olemassa niin sen mukaan tosiaan varmaan on asiat kirjattava. Ylempänä viittaamani teos oli jollain suon luontopolulla Juupajoella, ja suoluontopolun opaskirjasessa (kai ainakin yli 10 vuottta vanha) se mainittiin, mutta taiteilijan kotisivuilla (en muista enää nimeä, opaskirjan sivun valokuva on jossain) teoksen esillä oleminen mainittiin selkeästi imperfektissä vuosilukuineen. Silloin siis teoksen poisjäänti perustui lähteiseen. Maastossa se jäikin käymättä. --Urjanhai (keskustelu) 23. kesäkuuta 2019 kello 15.15 (EEST)

Vaikka siis kanaverkkohan ei ole biohajoava. --Urjanhai (keskustelu) 25. syyskuuta 2023 kello 19.54 (EEST)

Keskuspuistoin muistomerkit

Luodussa uudessa artikkelissa Keskuspuisto (Loimaa) mainitaan siellä muistomerkkejä, joista osa puuttuu luettelosta. Ainakin

• OK - Ystävyyskuntien ja
• OK - pesäpalloilun muistomerkit ja
• tumnnistamaton (mahdollisesti Alpo Jaakolan Todennäköisemmin jonkun muun. ks. alinna.) veistos ilmeisesti kuuluvat luetteloon.

Olen saattanut jollain käynnilläni jonkun noista kuvatakin, mutta en pääse nyt tarkistamaan sen paremmin kuvistani kuin itse paikaltakaan. --Urjanhai (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 10.07 (EEST)

Pesapalloilumuistomerkin olen kuvannut. Luettelossa se ei ole varmaankaan lähteiden puutteen takia.--Htm (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 10.25 (EEST)

Lisäsin luetteloon kuvineen.--Htm (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 12.09 (EEST)

Tuo voi olla se, jonka joskus kuvasin tai sitten ei. Taisin myös aiemmin skipata lähteettömiä. Hakuja voi yrittää tehdä, tai jos pääsee paikkakunnalle kirjaston aikioloaikana, niin kotiseutukokoelmasta voi etsiä.--Urjanhai (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 14.13 (EEST)

Lähde löytyi: [9]. Lähteessä mainitaan lisäksi muualta Loimaalla evakkopatsas ja taidetalon ulkoalueen veistokset (ellei jo mukana) ja "Kauhanojan muistomerkki 1938-1944". Samoin Leivänkantaja eli Loimaan leipätyön puinen versio Maatalousmuseo Saran aulassa. Olen nähnyt sen ja se on sijoitettu niin että näkyy lasisen ison ikkunaseinän läpi läheltä ja hyvin myös ulkoa. Kuvasinkin sen, mutta en muista tuliko kuvasta kelvollinen kun valaistusolosuhteet varmaan olivat huonot.--Urjanhai (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 14.42 (EEST)

Lisäsin noista Kulttuurikasvatussuunnitelman muistomerkeistä Kauhanojan muistomerkin ja Evakkopatsaan, kun niille löytyi sijainnit, ja molemmat näkyvät Street View:ssakin. Ehkäpä, joku käy ne joskus kuvaamassa. --AB (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 17.58 (EEST)

Street View:ssa ja ilmakuvassa näkyy muistomerkki (kivi ja laatta), Keskuspuiston länsireunalla, Kauppalankadun varrella, N 60,85104 E 23,05666, saattaa olla artikkelissa mainittu ”Ystävyyskunnat, tuntematon tekijä”. Teksteistä ei saa selvää Street View:ssa, joten en vielä lisännyt tätä luetteloon. --AB (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 18.52 (EEST)

Sillä kohdalla oli ystävyyskuntakivi. Lisään kuvan kun ehdin. Lisäksi kuvassin myös mm. Kauhanojan muistomerkin ja evakkomuistomerkin ja ylipäätään Loiman keskustan vielä kuvattomat. Lisään kun ehdin.--Urjanhai (keskustelu) 26. kesäkuuta 2022 kello 21.57 (EEST)

Lähteenä käytetyssä kuvanveistäjä Sakari Peltolan haastattelussa 2010 mainitaan "Kompassiruusu" Keskuspuiston eteläpäässä. Peltola esittää sitä mahdollisten taideteosten paoikaksi Open Street Mapissa tämä saattaa olla merkitty taideteokseksi ilman nimeä.--Urjanhai (keskustelu) 2. heinäkuuta 2022 kello 20.01 (EEST)

Puuttuva

OK - Keskuspuistosta löytyi vielä luettelosta puuttuva muistomerkki vastapäätä Leipätyttöä olevan ison kuusen takaa, torin puolella kuusta Leipätytöstä päin katsoen. Se on ikään kuin kahdelle kiviselle jalalle pöydäksi asetettu riimukivi, jossa tasaisen yläpinnan kaiverrus on riimukivien tyylisesti kiemurteleva. Mutta kun sitä tutkii tarkemmin niin kiemurteleva riimukiven kirjoitusnauha kuusen puolelta katseltuna muodostaa Suomen rajojen muotoisen kuvion joka lähtee ja palaa Loimaan kohdalla karttaa olevasta rauhankyyhkyfiguurista. Ja vaikka kirjaimet kirjoitusnauhassa ovat kovasti riimujen näköisiä, niin tarkemmin katsoen ne ovat vain riimuiksi tyyliteltyjä latinalaisia aakkosia ja teksti on suomea. Sammaloitumisen ja vaihtelevan valon takia sain kuitenkin selvää vain parista kohdasta: "....tuli maahan odotettu rauha..." ja toisessa kohdassa: "...vuonna 1976....". Tästä päätellen siis kyseessä olisi jonkinlainen rauhan muistomerkki mahdollisesti noin vuodelta 1976. Yritin myös kuvata, mutta valinneissa valaistusolosuhteissa en saanut kunnollista kuvaa enkä saanut tulkituksi koko tekstiä. --Urjanhai (keskustelu) 26. kesäkuuta 2022 kello 22.03 (EEST)

Loimaan Lehdessä 5.8.2010 on juttua Loimaan patsaista ja tämä mainitaan nimellä Rauhanpaasi. Kuvituksena siinä on Suomen kartta, rauhankyyhky ja "jonkinlaista riimukirjoitusta", muuta ei kerrota. Mutta nimi sentään. Olen tuota veistosta itsekin ihmetellyt taannoin. -- Htm (keskustelu) 26. kesäkuuta 2022 kello 23.24 (EEST) Lisätty. --Urjanhai (keskustelu) 8. heinäkuuta 2022 kello 19.07 (EEST)

Lisähauilla se löytyi myös palvelusta nimeltä Mapcarta, josta edelleen linkki Open Street Mapiin, jossa näkyy muitakin kohteita: [10]. Tästä näköjään saadaan Open street map yhdeksi tietovarannoksi, josta voi olla apua. --Urjanhai (keskustelu) 27. kesäkuuta 2022 kello 07.39 (EEST)

Tähän vielä kaksi uutista HS:n aikakoneesta: [11] (s. 11), [12] (s. 8). Vaativat kirjautumisen ja näköjään sittenkin vievät vain lehden etusivulle. Löytyivät Haulla "Rauhanpaasi Loimaa". Lisään luetteloon kun ehdin, tai jos joku ehtii ensin, niin saa lisätä. --Urjanhai (keskustelu) 1. heinäkuuta 2022 kello 10.20 (EEST)

Ensimmäisessä kerrotaan, että paasi paljastetaan sunnuntaina 10.8.1975, paaden hakkasivat loimaalaiset kivimiehet ja materiaali on Taivassalon punainen graniitti. Teos paljastettiin "30 vuotta sitten saavutetun rauhan ja työväenluokalle saavutettujen yhteiskunnalisten oikeuksien kunniaksi". Paateen on kaiverrettu tuleville sukupolville vetoomus rauhan ja työväenluokan oikeuksien säilyttämisestä. Toisessa uutisessa kerrotaan, että kolme kokoomuslaista ja neljä liberaalia Loimaan kaupunginvaltuutettua on tehnyt paljastusta seuraavassa kuussa aloitteen, että paasi pitää poistaa puistosta, koska "rauhanaatteen yksipuolinen politisoiminen ja kyseenalainen edistäminen eivät kuulu kunnan yhteiseen toimivaltaan". Lisäksi ylipäätään sen pystyttäneiden kommunistien toiminta on lainvastaista, koska kommunistit haluavat vallankumousta, teksti ärsyttää toisin ajattelevia kansalaisia ja rienaa lakia ja oikeusjärjestystä. Patsaan otti vastaan Loimaan kaupunginjohtaja. Tämmöttös. -- Mainittakoon, että Rauhanpaaden vastaanottanut Loimaan silloinen, ensimmäinen ja pitkäaikainen kaupunginjohtaja Risto Nikkilä on jo arvostelun ulottumattomissa, hän kuoli 97-vuotiaana vuonna 2020. -- Htm (keskustelu) 1. heinäkuuta 2022 kello 10.53 (EEST)

Jälkimmäisessä myös lainataan muistomerkin tekstiä.--Urjanhai (keskustelu) 1. heinäkuuta 2022 kello 12.21 (EEST)

Muita puuttuvia

• OK - Open Street mapissa näkyvät myös ystävyyskuntapuut (lisätty, kuvattu) lähellä Siivet-veistosta. Niiden muistolaatat huomasin ja satuin kuvaamaan. Muualla kuin keskuspuistossa Lähellä taidemuseota näkyy "Vanhan torin muistokivi" (lisätty, ei kuvattu). Kuljin luultavasti aivan sen vieritse, mutta en huomannut muistomerkiksi. Kun katsoo muita, niin sijainnit Open Street mapissa ovat hyvin tarkkkoja, eli Loimaalla selvästi on OSM-aktiivisuutta.--Urjanhai (keskustelu) 27. kesäkuuta 2022 kello 07.52 (EEST)

• Lähellä Loimaan kaupunkikirkkoa on OSM:ssa Suomi 100 vuotta juhlakuusi (ei vielä lisätty ).
• OK - Vuoden 1967 kotikuusi ( lisätty, kuvattu ), joka on Rauhanpaaden luona, ei näy OSM:ssa mutta senkin alla on kivinen laatta. Jo luettelossa olevista OSM:ssa ovat kaikki muut keskuspuiston kohteet, Evakkomuistomerkki, Veteraanikivi ym.
• Keskuspuiston eteläkulmassa on OSM:ssa ilmeisesti taideteoksen symbolilla nimetön kohde (ei vielä lisätty, ei kuvattu ).
• Vapaudenkadun varressa on Leijonapuiston muistokivi (ei vielä lisätty, ei kuvattu ). Muualta nopeasti vilkaisten luettelossa jo oleva Vesikosken miekka on muistomerkin symbolilla ilman nimeä. Hirvikosken kohteita ei näy OSM:ssa.--Urjanhai (keskustelu) 27. kesäkuuta 2022 kello 08.19 (EEST) Päivityksiä. --Urjanhai (keskustelu) 9. heinäkuuta 2022 kello 15.33 (EEST)

Leijonapuiston muistokivi liittynee Lions Clyub Loimaan tähkään: [13], [14] (kuvia). Itse kivestä en löytänyt vielä tarkempaa kirjallista tietoa. --Urjanhai (keskustelu) 9. heinäkuuta 2022 kello 16.05 (EEST)

Tuo Loimaan lehti 5.8.2010 on Lehtiluukussa ja sen pystyisi sieltä ostamaan. Esikatselutekstin perusteella Kuvanveistäjä Sakari Peltola arvioi siinä Loimaan veuistoksia, ja tuo veistos on sen perusteella ilmeisesti valmistettu Kiinassa. --Urjanhai (keskustelu) 27. kesäkuuta 2022 kello 08.33 (EEST)

Ostin sen Lehtiluukusta. Ypäjän liikenneympyrän hevoset on Kiinasta, ei Rauhanpaasi.--Htm (keskustelu) 27. kesäkuuta 2022 kello 08.54 (EEST)

Pitää kai ostaa itsekin. Noissa tekstiesikatseluissaä on jotenkin tekstit sekaisin.--Urjanhai (keskustelu) 27. kesäkuuta 2022 kello 08.59 (EEST)

Paikka 60.85395, 23.05102, Luulenpa että tämä on vain merkki, että Leijonat kunnosti tähän puiston 2000. Pitäisin myös tätä paremminkin "infolaattana". --Aulis Eskola (keskustelu) 2. joulukuuta 2023 kello 19.37 (EET)

Alpo Jaakolan patsaspuisto ja hankkeen rajaus

Käyttäjä:Hä lisäsi artikkeliin omana alaluettelonaan luettelon Alpo Jaakolan patsaspuiston taideteoksista ja esitti muutamalle projektissa Wikiprojekti:Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan mukana olevalle myös niiden kuvaamista. Kun museoon on pääsymaksu ja pääosa teoksista ei näy portin tai aidan ulkopuolelta (vaikka osa näkyykin), niin taitaa nousta kuitenkin esiin kysymys siitä, kuuluvatko kaikki puiston teokset ei-julkisella paikalla olevina juuri tämän projektin piiriin, vaikka osa (eli julkiselta paikalta nähtävissä olevat) ehkä voikin kuulua. Tämä rajaus siis johtuisi pelkästään projektin alkuun sovitusta rajauksesta, ei esim. tekijänoikeussyistä. Jossain muussa Wikipedian artikkelissa, eli käytännössä artikkelit yksittäisistä teoksista, taiteilijasta ja (mahdollisesti?) artikkelissa patsaspuistosta Suomen tekijänoikeuslainsäädännöstä seuraava sitaattioikeus ehkä sallisi käytön - ja laki sallisi sen kunnittaisessa luettelossakin, eli niissä kysymys on vain hankkeen sovitusta rajauksesta. @Htm:, @Kulttuurinavigaattori:, @Aulis Eskola: mitä sanoisitte tähän? --Urjanhai (keskustelu) 22. heinäkuuta 2021 kello 18.03 (EEST)

Siirretään patsaspuiston artikkeliin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. heinäkuuta 2021 kello 20.46 (EEST)

Sinänsä paikan julkisuus ei määrittele teoksen julkisuutta, yksityisellä paikallakin, esim. pihalla oleva teos voi olla julkinen, jos se on julkisesti savutettavissa. Tässä lienee kyseessä ei kaikkien koko ajan vapaasti tavoitettavissa olevat teokset. Patsaspuistosta on oma artikkeli, johon luettelo kuuluu. Myöskään Jaakolan veistospuiston teosluettelon parametrit eivät synkkaa projektin kanssa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. heinäkuuta 2021 kello 20.54 (EEST)

Tunnen paikan, kun olen käynyt siellä useasti. Eräät teoksista ovat hyvin julkisestikin saavutettavissa myös puiston kiinni ollessa, mutta suuri osa ei. --Urjanhai (keskustelu) 22. heinäkuuta 2021 kello 21.34 (EEST)

Minusta patsaspuistonteokset omassa artikkelissa ja luettelossa. Joku koko ajan saavutettavissa oleva voi olla Loimaan luettelossa, jonne se hyvinkin kuuluu. En ole käynyt patsaspuistossa. Vielä.-- Htm (keskustelu) 23. heinäkuuta 2021 kello 08.33 (EEST)

Tuttu paikka, josta varmaan löytyisi muutamia kuviakin. Mutta varsinaisessa puistossa olevat (aitojen sisäpuolella olevat) teokset eivät kuulu projektiin ja tähän luetteloon. --Aulis Eskola (keskustelu) 24. heinäkuuta 2021 kello 11.00 (EEST)

Yksittäinen patsas

Commonsista löytyi luokasta c:Category:Mellilä valokuva metallisesta veistoksesta, jossa ihmishahmo. Liekö jokin yksityinen rakennelma yksityisellä alueella? Kuvateksti googlella käännettynä jotain että "installaatio tien varressa" tjsp. --Urjanhai (keskustelu) 25. toukokuuta 2022 kello 10.20 (EEST)

Vielä ilman kuvaa

Luettelossa nyt olevista vailla kuvaa ovat nyt Vanhan torin muistokivi ja Veteraanipuiston kaksi kohdetta. Luettelosta nyt puuttuvia vailla kuvaa lisäksi: Elias Anttilan mahdollinen teos kaupunkihautamusmaalla (mikäli ulkotiloissa), Leijonapuiston muistokivi Vapaudenkadun varressa, Alpo Jaakolan Leivänkantaja Maatalousmuseo Sarassa (jos lasketaan kuuluvaksi hankkeeseen ja jos mahdollista saada kuvatuksi ulkoa, on siis sisällä lasi-ikkunan takana). Kaupunkikirkon luona Suomi sata vuotta juhlakuusi ei ehkä kuulu luetteloon. Keskuspuiston eteläpäässä "Kompassiruusu" (taideteosluonne avoin, ei kuvaa), --Urjanhai (keskustelu) 9. heinäkuuta 2022 kello 21.32 (EEST)

Ja Rauhanpaaden kuva on heikkolaatuinen.--Urjanhai (keskustelu) 9. heinäkuuta 2022 kello 21.37 (EEST)

Yllä mainituista kuvasin viime kesänä veteraanipuiston muistomerkkejä, Elias Anttilan enkelipatsaan Kaupunkihautausmaalla ja vanhan torin muistokiven. Koetan lisätä ne mahd. pian. --Urjanhai (keskustelu) 5. heinäkuuta 2023 kello 12.10 (EEST)

Sotamuistoja

Joitain puuttuvia sotamuistomerkkejä, esim. veljessarjojen muistoksi: [15] --Aulis Eskola (keskustelu) 30. heinäkuuta 2023 kello 01.44 (EEST)

Täydennyksiä per artikkelisivun korjattava-malline

• OK - lisäsin kuvineen Alastaron, Virttaan ja Kanta-Loimaan muualle haudattujen muistomerkit. Niille ei ole muuta lähdettä kuin kuva (ei ainakaan seurakunnan hautausmaasivuilla)
• OK - Hirvikosken kirjastolla kävin. Väinö Kolkkala -pronssipatsasta ei näkynyt. Loimaan taidemuseon Elias Anttila -sivulla [16] sanotaan, että "työ nyt Hirvikosken kirjastossa". Ei ainakaan ulkona, sisällä voi olla, ei näkynyt ikkunoista kurkkimalla. Jos se on sisällä, se ei kuulu luetteloon.
• Anttilan Loimaan Karhun sijaintia ei ole ilmoitettu. --Htm (keskustelu) 15. elokuuta 2023 kello 15.41 (EEST)
• OK - Loimaan sairaalan pääoven vieressä näyttää olevan "Tässä rakennuksessa toimi sotasairaala..." -laatta. --Htm (keskustelu) 15. elokuuta 2023 kello 19.19 (EEST)
• OK - Mitä tarkoittaa "Loimaan Evankelisen kansanopiston taideteos ja reliefi seinässä"? Mulla on valokuva reliefistä, sen alapuolella on pyöreä ikkuna, jossa on lasimaalaus. Onko se lasimaalaus ko. taideteos? Tallennan kuvan, kuha ehdin.--Htm (keskustelu) 15. elokuuta 2023 kello 19.22 (EEST)

Nää kohteet on peräisin satunnaiselta vierailijalta, jota ei ole paikalla tavattu sitten kohdelistan jättämisen. Jossakin netissä vilahti julkisivun kuva, josta olin ymmärtävinäni juurikin, että on pääoven vasemmalla puolella ikkunassa teos ja reliefi seinällä ylempänä. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. elokuuta 2023 kello 20.10 (EEST)

Tämä selvä. Laitan yhteiskuvan eli sellaisen, että molemmat näkyy. Lasimaalaus on "vain" koristeellinen ikkuna. -- Htm (keskustelu) 15. elokuuta 2023 kello 22.52 (EEST) Tehty. --Htm (keskustelu) 16. elokuuta 2023 kello 01.32 (EEST)

Kuntoportaiden ja liikuntahallin katoksen "muistokivet"

Kuuluvatko rakenteiden tekijöitä ja tukijoita listaavat kivitaulut luetteloon? Tällaisia ovat kuntoportaiden ja liikuntahallin katoksen "muistokivet". --Aulis Eskola (keskustelu) 24. syyskuuta 2023 kello 18.00 (EEST)

Minusta ne on enemmänkin infotauluja. -- Htm (keskustelu) 24. syyskuuta 2023 kello 23.22 (EEST)

Jätin nää kommentteihin. --Aulis Eskola (keskustelu) 2. joulukuuta 2023 kello 19.38 (EET)

Kysely kuntaan

Pistin kyselyä kulttuurisihteerille noista mystisimmiksi jääneistä kohteista. --Aulis Eskola (keskustelu) 26. syyskuuta 2023 kello 19.22 (EEST)

Tietoja kunnalta:

• OK - Sairaalan teos on Eino Vuorelle ja Alpo Jaakolan tekemä vuodelta 1970, takana signeeraus "AJ -70"
• Reliefi Saappaankadulla selvityksessä
• Karhu ja Hevonen selvityksessä
• Rapakonkallion luonnonsuojelualueella (Jaakolan viestospuiston vieressä) on joitakin teoksia...
• Alpo Jaakola on tehnyt paljon teoksia hautakiviin, mutta ne ovat projektimme ulkopuolella.

Aulis Eskola (keskustelu) 28. syyskuuta 2023 kello 19.53 (EEST)

Jaakolan teoksista voi olla tietoa myös patsaspuiston taustaorganisaatioilla ja Loimaan taidemuseolla, mutta jos kulttuurisihteeri vain ehtii asiaan paneutua niin varmaan yhtä lailla sitä kautta löytyyt asiaa tuntevat tahoja. Tai sitten jalkautumalla paikkakunnalle museoiden, kirjastojen ja virastojen aukioloaikoina. Useallakin kotiseutumuaseolla olen käynyt mielenkiintoisia keskusteluja ja myynnissä on usein mys julkaisuja ja esillä joskus esim. karttoja. --Urjanhai (keskustelu) 28. syyskuuta 2023 kello 20.31 (EEST)