Keskustelu:Lassilan linnavuori

Museoviraston Rekisteriportaalissa tätä kohdetta ei ole olemassa. Lieneekö tutkimaton tai muoseovirastolle tuntematon kohde? --J Hokkanen (keskustelu) 27. heinäkuuta 2016 kello 15.33 (EEST)

Rekisteriportaalissa pitäisi olla tieto, jos paikalla on käyty, edes mahdollisena muinaiskohteena. Rautakautisesta toiminnasta ei ole ilmeisesti kuitenkaan näyttöä nykytiedon valossa. Tein artikkelin ehkä turhan innokkaasti ja ainakin Linnavuorien listalta sen pois ottamista voisi pohtia, koska näyttöä toiminnasta on ainoastaan Isovihan ajalta. --Velivieras (keskustelu) 28. heinäkuuta 2016 kello 09.22 (EEST)

Kartalle on kuitenkin merkitty Linnavuori, joten asiassa voi olla muitakin käänteitä. Löytyykö muita lähteitä? Mistä itse löysit Lassilan linnavuoren? --J Hokkanen (keskustelu) 28. heinäkuuta 2016 kello 09.55 (EEST)

Olisikohan ollut Retkipaikan jutun perusteella. Linnavuori nimisissä paikoissa on useammassakin myös luolia, mikä saattaa olla myös vaikuttanut paikan nimeen. Mitään varmaan ei kuitenkaan voi sanoa, jos museovirasto ei käy paikanpäällä tarkastamassa paikkaa. Toisaalta pintapuolinenkaan tarkastus ei välttämättä paljasta paikan käyttöä muinaislinnan paikkana, vaikka se sellainen olisikin. --Velivieras (keskustelu) 28. heinäkuuta 2016 kello 20.31 (EEST)

Osa linnavuorista onkin epävarmoja, koska niitä ei olla tutkittu kovin tarkkaan. Useista puuttuu jopa ajoitus. Silti kartaston nimi on melko vahva viite (ei vitivarma kuitenkaan) siitä, että paikallisilla olisi linnakäytöstä suullista kertomaperinnettä. Joten en ottaisi "sanaa vielä takaisin". Paikallishistoriassa tai maakuntahistoriassa saattaa olla lisää tietoa linnasta.--J Hokkanen (keskustelu) 28. heinäkuuta 2016 kello 21.18 (EEST)

Näinhän se on. Oletko löytänyt keinoa päästä käsiksi kattavammin paikallishistoriaan? Jossain taidettiin kesän kynnyksellä mainita, että jonkinlainen digiointihanke olisi näidenkin kohdalla menossa eteenpäin, mutta tarkempaa käsitystä minulla ei ole. --Velivieras (keskustelu) 29. heinäkuuta 2016 kello 19.51 (EEST)

Paikallinen fiwikisti voi lainata kirjastosta paikallishistorian ja kirjoittaa kotiseudustaan tarinoita wikiin. Mutta itse en haluaisia kirjoitella niistä sen enempää, sillä henkilökohtaisesti on kiinnostunut Lounais-Suomen paikallishistoriasta (asun siellä). Tehkööt muut niitä, ja minä näitä. Kirjastolaitos on kuitenkin avulias: kaukolainata voi lähes mitä tahansa. Itse lainasin sitä kautta Matts Dreijerin kirjoitelman Ahvenanmaalaisista muinaislinnoista. Se piti lukea kirjastossa, koska kuului käsikirjoituksiin. Voin suositella lähdeluetteloiden likemista ja tekemään kirjaston kautta tilauksia niistä omaan kirjastoosi. Se maksaa muutaman roposen, mutta on kiinnostavaa tekemistä.--J Hokkanen (keskustelu) 31. heinäkuuta 2016 kello 11.30 (EEST)

Hyvä, kiitos vinkeistä. --Velivieras (keskustelu) 31. heinäkuuta 2016 kello 14.34 (EEST)

Suomessa julkaistu kirjallisuus ja julkaisusarjat ja lehdet ovat Fennica-kokoelmissa joita on kai noin vajaalla kymmenellä yliopistopaikkakunnalla. Niitä voi käydä lukemassa tai lainaamassa paikan päällä (vaatii yleensä ennakkotilauksen, eli noudetaan varastosta tilausta seuraavaksi päiväksi) tai tilata kaukolainoiksi. Avokokoelmissa historian ja arkeologian julkaisuja voi olla yliopistojen kirjastoissa tai maakuntakirjastoissa ja kunnallisten kirjastojen kotiseutukokoelmissa. Siksi lähellä omaa asuinpaikkakuntaa olevien alueiden kirjoja on helppo saada, muuten joutuu joko käymään yliopistopaikkakunnilla tai tilaamaan kaukolainoja. Toisaalta kirjoja tulee eri kautta myös nettiin, mutta ei vielä läheskään kattavasti. Kun lisäksi muutakin paikallista kirjallisuutta on paljon, niin tämä helposti johtaa tutkimaan voittopuolisesti alueita, joita koskevaa kirjallisuutta tuntee ja on käsillä ennestään.--Urjanhai (keskustelu) 31. heinäkuuta 2016 kello 15.07 (EEST)

Tässä esimerkiksi on kohde, jolla on linnaan viittava nimi, mutta muinaismuistot ovat kivikautisia ja eri aikaisessa paikallishistoriallisessa tutkimuksessa on keskusteltu siitä, voiko kyseessä olla muinaislinna vai ei. Ja tässä on toinen, josta on vain kansanperinnettä ja nimi ja erilaisia arvioita eri aikaisessa paikallishistoriallisessa tutkimuksessa, mutta löytöjen osalta tilanne on epäselvä. Näitäkin on kuitenkin otettu rekisteriin, mutta en osaa sanoa, missä mahd. olisi "kynnys".--Urjanhai (keskustelu) 31. heinäkuuta 2016 kello 15.14 (EEST)

Hyvää infoa, kiitos näistäkin. Tämä on toki väärä paikka keskustella tästä, mutta mielestäni wikissä pitäisi olla suhteellisen tiukka linja listalle pääsyyn, jotta se on uskottava. Jos näistä kolmesta täyttyy kaksi ehtoa niin kohde on uskottava muinaislinnan paikaksi: 1)nimi viittaa linnoitukseen 2)linnoitukseen liittyviä esinelöytöjä 3) varustusten jäänteitä--Velivieras (keskustelu) 31. heinäkuuta 2016 kello 20.49 (EEST)