Keskustelu:Kyllästyvä kuristin

Tämän artikkelin alkuperä

Aluksi tämän artikkelin sisältö oli artikkelin Magneettivahvistin osa, mutta koska muutamassa muussa Wikipediassa oli jo olemassa tälle artikkelille vastineensa, katsoin tämän ratkaisevaksi syyksi siirtää kyllästyvää kuristinta koskeva tieto enimmäkseen omaan artikkeliinsa. Päällekkäisyyksiltä ei voi kuitenkaan kokonaan välttyä. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 7. maaliskuuta 2016 kello 02.10 (EET)

Lupaava artikkeli äänestys

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Vaikuttava artikkeli ja osoittaa rautaista osaamista, ehdottamasti lupaava, miksei myös ole jo astetta parempi Jukka Wallin (keskustelu) 7. maaliskuuta 2016 kello 18.49 (EET)

Kannatan, siis lupaavaksi artikkeliksi. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 7. maaliskuuta 2016 kello 23.53 (EET)

Joo, mikäs siinä. Toi on outo että toi Crocker-patentti-lähde "voi sisältää virheitä" - olkoon googlen sivu - muta sen kai pitäisi ola englantia aluksikin. Miksi Crockerin nimi on siellä milloin missäkin muodossa? Kuuluuko tämä siihen sähkömagnetismisarjaan, joka on poistumassa käytöstä? --Höyhens (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 23.05 (EET)

Kun kyseessä on OCR eli optical character recognition ja vanhassa patentissa käytetyt kirjasimet saattavat olla siihen vähän huonoja samoin kuin allekirjoitus käsin kaunokirjoituksella, ei olekaan mikään ihme että virheitä vilisee. Asiasta kiinnostuneen kannattaa ilman muuta ottaa se PDF, jonka sieltä saa ilmaiseksi ja aivan helposti. --Nikolas Ojala (keskustelu) 10. maaliskuuta 2016 kello 03.06 (EET)

Tämä selvä. --Höyhens (keskustelu) 10. maaliskuuta 2016 kello 22.28 (EET)

1. perusasiat käsitellään ihan ok ja aukottomasti.
2. lähde merkitty.
3. tietolaatikkomalline puuttuu. ei taida olla mitään sopivaa.
4. viitteistys aukoton.
5. laaja.
6. monta lähdettä.
7. lähteet käsittelevät aihetta.
8. kuvitus.
9. kielenhuolto tekemättä. pitkät viiterimpsut haittaavat luettavuutta, erityisesti johdannossa. (Esim johdannosta voisi poistaa kaikki viitteet.) Muutenkin vois miettiä rinnakkaisten viitemerkintöjen tarpeellisuutta.
10. luokittelu ok.
11. kielilinkit ok. yleisilme kohtalainen (välillä luettelomaisuutta, mutta perusteltua ko kohdissa). suurinosa viitteissä olevista lainauksista on turhia ja ne pitäis poistaa. Kyllästyvän kuristimen yleisiä ominaisuuksia -osio lopussa vähän erikoinen ja/tai tuon voisi siirtää toisaalle tai muotoilla muuten kuin luettelona.
12. artikkelin historia koostuu luotettavalta vaikuttavista lisäyksistä.

10/11 -> Lupaava artikkeli. Gopase+f (keskustelu) 17. maaliskuuta 2016 kello 11.30 (EET)

Kommentoin tuota yhdeksättä kohtaa. Tämä artikkeli oli alunperin artikkelin Magneettivahvistin osa, ja aivan alkuun kyllästyvän kuristimen sijasta se oli kyllästyvä reaktori, koska se oli mahdollisimman suora suomennos sanasta saturable reactor. Myöhemmin ilmeni, että suomenkielisistä lähteistä ei löytynyt kyllästyvää reaktoria mutta sen sijaan kyllästyvä kuristin löytyi useista lähteistä. Jos satunnainen lukija lueskelee vaikkapa vuorotellen englanninkielistä ja suomenkielistä artikkelia, hän saattaa jäädä ihmettelemään ja epäilemään, miksi suomenkielisessä artikkelissa lukee kyllästyvä kuristin vaikka englanninkielisessä se on saturable reactor. Äskettäin Gopase+f poisti juuri ne lähdeviitteet, joihin tämän artikkelin nimi perustuu. Suosittelen, että vähintään yksi niistä palautetaan, ja jos vain yksi, se sopisi olemaan Paavolan, sillä todennäköisesti ne uudemmat viitteet perustuvat Paavolan oppikirjaan. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 17. maaliskuuta 2016 kello 11.47 (EET)

Ping Nikolas Ojala, voithan kaivaa sieltä itsekin takaisin esimerkiksi mielestäsi tärkeimmän lähdeviitteen vaikkapa artikkelin muutoshistoriasta, koska se näytää olevan perusteltua. --Höyhens (keskustelu) 17. maaliskuuta 2016 kello 12.58 (EET)

Pitäiskö tässä olla erikseen osio "toimintaperiaate"? Nythän kai johdannossa on paljon sellaista mikä ei toistu myöhemmässä artikkelissa. Gopase+f (keskustelu) 17. maaliskuuta 2016 kello 12.52 (EET)

Tämäkin täyttää heittämällä lupaava-artikkeli tason. Joten jos on parannettavaa, niin varmaan sitä voi parannella. Jukka Wallin (keskustelu) 17. maaliskuuta 2016 kello 19.38 (EET)