Keskustelu:Kurgjan kartano

Talo vai kartano?

Tämä on viroksi et:Kurgja talu. et:Talu on suomeksi maatila. Kartano on viroksi iw:n mukaan et:Härrastemaja, joka määritellään: "Härrastemaja ehk häärber oli et:mõisa peahoone, kus elas mõisniku perekond." et:Mõis voisi olla myös suomeksi Kartanon interwiki, koska kartano ei ole vain kartanon päärakennus, joka tuo nykyinen iw on vaan ensisijaisesti koko suuri maatila, niin kuin artikkelista et:Mõis hyvin käy ilmi. Kun tämä talo on tunnettu, niin siitä suomeksi käytetty nimitys löytyy todennäköisesti lähteistä. Epäilen, että "kartano" tuskin on oikea käännös.--Urjanhai (keskustelu) 14. huhtikuuta 2020 kello 19.38 (EEST)

Ja se Kurgjakin taitaa olla pikemminkin kylän nimi. Mutta tätä puolta en tunne tarkemmin.--Urjanhai (keskustelu) 14. huhtikuuta 2020 kello 19.43 (EEST)

Pyydettynä kommentti: Vaikuttaa lähinnä mainokselta. Ulkoisia lähteitä ei ole, joten tietoa merkittävyydestäkään ei ole. Et.wikissä on kuitenkin linkki rekisteriin, jossa se on, joten merkittävyydessä voi tukeutua siihen. En osaa viroa, mutta jos olen ymmärtänyt oikein, ainakin Kulttuurinavigaattori osaa.

Kuten tunnettua, suhtaudun aina varovaisesti "kartanoihin", koska ne ovat pääasiassa tavallisia maatiloja tai vähän isompia rakennuksia, joille saadaan hohtoa, kun ne muutetaan kartanoiksi. Mustion kartanolle ei inflaation kärsinyt kartano-sana enää riittänyt, vaan siitä tehtiin "linna" siinä vaiheessa, kun se muutettiin turistikohteeksi, en nyt muista milloin. --Abc10 (keskustelu) 17. huhtikuuta 2020 kello 08.21 (EEST)

Kartano on toisiaan kärsinyt inflaation suomen kielessä. Laajassa mielessä kartano voi olla mikä tahansa suurikokoinen maaseudulla sijaitseva asuintalo tai suurempi maatalo. Yksi sana vastaa monien eurooppalaisten kielten eri sanoja. Tämä johtuu siitä, että Suomessa kartanokulttuuri oli varsin kehittymätöntä. Suomen alue oli eräs harvoja seutuja Euroopassa, jossa aatelisto ei kehittynyt vahvaksi hallitsevaksi luokaksi, toisin kuin muualla. Hankaluus on, että määritelmän sanat härrastemaja (herraskartano), häärber ja mõis voidaan suomentaa kartanoksi. Joskus Kurgja talusta käytetään sanaa Kurgja elutalu eli maatilan asuintalo. Ilmeisesti rakennus ei ole ollut virallisesti kartano Virossa, mutta kun Suomessa sanaa käytetään laajemassa mielessä, suomeksi voi kirjoittaa Kurgjan kartano, mutta viroksi se on Kurgja talu. Sen voi suomentaa myös sanalla Kurgjan maatila. Huomaa että sana talu viittaa vironkielessä vahvasti maataloon, maalaistaloon tai maatilaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. huhtikuuta 2020 kello 12.02 (EEST)

Ymmärtääkseni tämä on kansallisena muistomerkkinä merkittävä samaan tapaan kuin Suomessakin kansallisen heräämisen suurmiesten asuintalot, tyyliin Sibeliuksen Ainola tai Lönnrotin Paikkarin torppa. Kansallisen heräämisen suurmiehethän asuinsijoineen ovat useimmissa maissa, joissa kansallinen herääminen osui samoihin aikoihin kuin Suomessa, ja tämäkin on suoraan merkittävä tällaisena kansallisen suurmiehen museona. Nyt oli vain kysymys siitä, että tämä ei ymmärtääkseni ole koskaan ollut lainkaan kartano, vaan talo, josta on tullut erään kansallisen suurmiehen kotimuseo. Luulen jopa, että olen tuolla jopa joskus käynyt.--Urjanhai (keskustelu) 17. huhtikuuta 2020 kello 12.24 (EEST)

@Kulttuurinavigaattori: löytyykö materiaalia tämän kohteen oikeasta suomenkielisestä nimimuodosta. Itse muistan kuulleeni tästä puhutun suomeksi nimellä "Kurgja Linnutaja", joka jossain aihetta sivuavassa artikkelissa esiintyykin, mutta en tunne nimen historiaa. (Veikkaisin että tuo "Kurgja Linnutaja" olisi juuri talon nimi, samaan tapaan kuin esim. "Rekijoen Kraatari" tai "Pajulan Pruuka" jne.)--Urjanhai (keskustelu) 17. huhtikuuta 2020 kello 12.30 (EEST)

Taidatpa olla oikeilla jäljillä. Tässä mainitaan sanalla "Kurkja Linnutaja-tila". Voisin kysyä asiaa Pärnussa asuvalta ystävältäni, joka on vikipeedisti ja osaa erittäin hyvin suomea. Siis tosiaan kartano-sana voi olla huono tässä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. huhtikuuta 2020 kello 13.00 (EEST)

Kyllä näin on, eli ainakin viroksi olisi väärin käyttää sanaa mõis tai vastaavaa, enkä suosittelisi suomeksikaan kartano-sanaa tähän. Syy siihen on se, että Kurgjan maatalon omistaja Carl Robert Jakobson oli Sibeliuksen tapaan tunnettu kansallismielinen ja kuten tunnetaan, nationalistit olivat myös republikaaneja, eli tasavallan kannattajia. Kartanot olivat Virossa muista maista tulleiden aatelissukujen omistuksessa, virolaisen kaverini mukaan siellä vihattiin varsinkin saksalaista aatelistoa. Kannattaa pitää siis mielessä, että jokaista isoa maaseututaloa tai rakennuskokonaisuutta ei Virossa voi kutsua kartanoksi. Kiinnostavaa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. huhtikuuta 2020 kello 23.45 (EEST)

Ja onhan tässä sekin ero, että karttanot nimen omaan olivat hyvin isoja maanomistuskokonaisuuksia, eli eri asia kuin tavallinen maatila, jonka joku henkilö hankkii ryhtyäkseen harjoittamaan maanviljelystä. Ja niin kuin Suomessakin kartanon määritelmänä Virossa varmaan vielä jyrkemmin kuin Suomessa on ollut myös tuo säätyläismaanomistus. Luulen että artikkelin nimeäminen noin on alun perin ollut joko väärinkäsitys tai käännösvirhe.--Urjanhai (keskustelu) 18. huhtikuuta 2020 kello 07.16 (EEST)

Vähän taustaa, jos kiinnostaa. Virolaisen kaverini mukaan kartano-sanan käyttö oli myös ideologinen kysymys, koska se viittasi "herrojen valtaan". Tässä Vikipeedian artikkelissa kerrotaan Baltian erityshallinnosta, joka koski balttiansaksalaisen aateliston erioikeuksia. Aateliskartanot olivat kuin valtio valtiossa, Tarto ja Pärnu kuuluivat Liivimaa kubermanggiin, jonka pääkaupunki oli Riika. Kartanot vaikuttivat voimakkaasti tapakulttuuriin, virolaiset talonpojat "saksalaistettiin". Virossa maanomistusreformi 1918 oli täysin erilainen kuin Suomessa. Viron valtio takavarikoi aatelisten maat ja jakoi ne virolaisille. Kartanoilla oli vain muutama hehtaari maata, joten ne eivät pystyneet enää tulemaan toimeen. 1920-luvulla useita kartanoita muutettiin kouluiksi. Aateliston merkitys siis loppui ja viimeinen osa saksalaisaatelistoa muutti pois 1939.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 18. huhtikuuta 2020 kello 09.05 (EEST)