Keskustelu:Kiikunlähde
Kiikunlähteestä on sanottu virtaavan vettä kolmelle vesistöalueelle: Kokemäenjoen vesistöön, Kymijoen vesistöön sekä Kymijoen tapaan Suomenlahteen laskeviin suoraan etelään virtaaviin jokiin, jotka laskevat Suomenlahteen. [1][2] Tämä tieto on kuitenkin virheellinen, koska vesi virtaa Kiikunlähteestä vain Vesijärveen[3] ja Kiikunojan valuma-alue, johon Kiikunlähde kuuluu, laskee vain Vesijärveen.[4][5] Hydrogeologisesti Kiikunlähde on osa Etelä-Suomen suurinta maan alla olevaa pohjavesiallasta, joka purkautuu suurina lähteinä kolmeen suuntaan: Kymijoen vesistöön, Kokemäenjoen vesistöön ja Suomenlahteen laskeviin pikkujokiin.[6] Näistä suurista lähteistä yksi on Kiikunlähde. Väärinkäsitys johtuu siis siitä, että maininta tästä on joissakin tietolähteissä[2] virheellisesti tulkittu niin, että itse Kiikunlähde purkautuisi kolmeen vesistöön. Kuten yllä viitatut lähteet osoittavat, tämä ei pidä paikkaansa.
- ↑ Suomalainen paikannimikirja:Kiikunlähde, sivu 159, toimittanut Sirkka Pakkala, Eeva-Liisa Stenhammar, Pirjo Mikkonen, Ritva Liisa Pitkänen ja Peter Slotte, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 146, 2007, ISBN 978-951-593-976-0
- ↑ a b Määritä nimeke! Päijät-Hämeen museoverkko.
- ↑ Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 16.1.2008.
- ↑ Vesijärven kalatalousalue. Käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007-2017 Päijät-Hämeen kalatalouskeskus ry. Viitattu 16.1.2009.
- ↑ Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- ↑ Retki Hollolaan Hollolan kunta. Viitattu 16.1.2009.
--Urjanhai 16. tammikuuta 2009 kello 21.22 (EET)
Suurin lähdeallas[muokkaa wikitekstiä]
Löytyyköhän tuolle "Suomen suurimmalle lähdealtaalle" jotain parempaa lähdettä kuin Hollolan matkailusivut? Lähteestä ei käy edes ilmi, mitataanko altaan pinta-alaa vai tilavuutta. Pinta-alan (1,2 ha Hertta-palvelun mukaan) tämä jäisi toiseksi ainakin Oripään Myllylähteelle (2,9 ha). Kummankaan tilavuutta Hertta ei mainitse. --Jmk 8. tammikuuta 2012 kello 12.22 (EET)
Lisäksi kumpikin jää varmasti sekä pinta-alassa että tilavuudessa Nurmijärven Sääksjärvelle (260 ha), jos se sitten lasketaan lähteeksi. --Jmk 8. tammikuuta 2012 kello 12.30 (EET)
- Noin yleisenä mutuna kuntien (ja myös kylien) sivuilla sekä luonto- että historiatiedon luotettavuus vaihtelee kovasti: joskus on asiantutijoiden (kuten kunnan ympäristösihteeri tai paikallinen historioitsija) laatimia tekstejä, ja joskus on yhdistelty tietoja mistä sattuu sekalaisista vanhioista lehtileikkeistä ja brosyyreista tai netistä googlaamalla (kuten yllä nähtiin).--Urjanhai 8. tammikuuta 2012 kello 12.40 (EET)
- Eli aivan kuten Wikipediassa. --Jmk 8. tammikuuta 2012 kello 12.56 (EET)
- Lähteisiin toki kuuluu myös Wikipedia (ks. esim. Keskustelu:Hirsijärvi).--Urjanhai 8. tammikuuta 2012 kello 13.03 (EET)
Lahti-ryhmän fb-käyttäjät[muokkaa wikitekstiä]
Ovat kuvanneet Kiikunlähdettä niin maan perusteellisesti, että sieltä voisi löytyä hyvää aineistoa Wikipediaan. --Pe-ga-sos (keskustelu) 24. elokuuta 2018 kello 17.17 (EEST)
- Mahtaako Facebooka olla suoraan lisenssiltään yhteensopiva? Jos kuvan ottaja haluaa ladata myös tänne niin se toki on tervetullutta.--Urjanhai (keskustelu) 24. elokuuta 2018 kello 21.59 (EEST)