Keskustelu:Joulen ja Thomsonin ilmiö

Joule'in ja Thomsonin ilmiö

Keskustelu siirretty käyttäjäsivultani tänne. --Jähmefyysikko (keskustelu) 3. huhtikuuta 2023 kello 11.44 (EEST)

Ohjasin sivun entalpia-sivulle, koska Joule'in ja Thomsonin ilmiö-sivu on tynkä.VPaarma (keskustelu) 3. huhtikuuta 2023 kello 11.37 (EEST)

Tämä on mielestäni kuitenkin hyödyllinen sivu olla omana artikkelinaan, niin että aiheesta kiinnostuneen lukijan ei tarvitse etsiä tietoa entalpia-artikkelista. Ehdottaisin, että yhdistät entalpia-artikkelin ilmiötä käsittelevän osion tänne ja lisäät entalpia-artikkeliin tänne viittaavan {{pääartikkeli}}-mallineen.

Nimeä ei muuten kirjoiteta noin. Katso http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/479. Jähmefyysikko (keskustelu) 3. huhtikuuta 2023 kello 11.54 (EEST)

Joule'in ja Thomsonin ilmiö on otettu Facta-tietosanakirjasta. Siellä on myös Joule'in laki. Tämä kirjoitustapa täysin ymmärrettävää, kun halutaan korostaa henkilön nimeä. Uskon, että Facta-tietosanakirjan teksti on moneen kertaan oikoluettu ja hyväksi todettu. - Minun puolestani Wikipediassa voi olla vaikka Joulen ja Thomsonin ilmiön erillinen sivu, mutta asiasisältö kuuluu oleellisesti myös entalpia-sivulle, koska entalpiastahan on kysymys myös Joule'in ja Thomsonin ilmiössä. - Kun merkitset kieliasun parannettavaksi -tekstin, kannattaisi liittää mukaan oma ehdotelma tekstin kohennuksesta, muuten vaade on hyödytön.VPaarma (keskustelu) 5. huhtikuuta 2023 kello 11.24 (EEST)

Väärin se silti on, vaikka onkin tietosanakirjaan painettu. Wikipediassa noudatetaan kielitoimiston ohjeita. Sivulla http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/479 lukee näin: "Kun vieraskielinen nimi päättyy kirjoitettaessa vokaaliin, taivutuspääte lisätään sen perään suoraan." Esimerkkinä on annettu Martinique (martinik), taivutettuna Martiniquen (martinikin). Esimerkki on analoginen Joulen (/dʒuːl/in) kanssa.

Enkä tarkoittanut, että JT-ilmiöstä ei saisi kirjoittaa entalpia-sivulla, vaan että tämä sivu on hyödyllinen itsessään, eikä tätä tule yhdistää entalpiaan. Ilmiö ei kuitenkaan ole pelkästään joku entalpian alakäsite, vaan sillä on oma historiansa, sovelluksensa yms. jotka eivät pelkisty entalpia-käsitteeseen. Lukijan kannalta on outo tilanne, jos artikkelissa on linkki JT-ilmiöön ja sitten hän päätyy entalpia-artikkeliin, jolla ei pintapuolisesti ole mitään tekemistä ko. ilmiön kanssa, ja mistä ilmiön selitys löytyy vasta artikkelin lopusta.

Kieliasun parantaminen liittyy muihin artikkeleihin (Entalpia ja Siirtymätilateoria), joista ei kuulu tällä sivulla keskustella. Lyhyesti: mainitsin yhteenvedoissani oikoluvun. Sivuilla on siis kirjoitusvirheitä. Jähmefyysikko (keskustelu) 5. huhtikuuta 2023 kello 11.52 (EEST)