Keskustelu:Helsingin villikanit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Symbol oppose vote.svg VastustanRäbitti (keskustelu) 14. maaliskuuta 2013 kello 14.05 (EET)Moikkelis! Tyhmää kun täällä ei lue villikaniyhdyskunnista. Ehkäpä teen semmoisen.

Ihan vapaasti. Mietitään sitä merkittävyyttä sitten myöhemmin.--Bluto 12. lokakuuta 2009 kello 16.13 (EEST)
Jos tästä tulee ikinä sen kummempaa merkittävyyskeskustelua niin tän vois laajentaa kattamaan suomen villikanipopulaatiota. Esimerkiksi Turun Ruissalon villikanipopulaatio on soveltuvaa matskua koska se uhkaa popsia luonnonsuojelualuetta ja kasvitieteellistä puutarhaa. --Zache 18. joulukuuta 2009 kello 06.01 (EET)

Hiukan oudosti muotoiltu tuo kohta, jossa kerrotaan frettien saavan palkkaa 10€/h. Kommentin jätti 88.148.233.247 (keskustelu – muokkaukset) 18.2.2010 kello 16.44

Linkissä sanotaan: "Suomen Frettiliitto pohtii paraikaa, millaisia työehtosopimuksia näätäeläimille pitäisi tehdä." Miksei Wiki-artikkelissa ole lainkaan tietoa näistä työehtosopimuksista? Missä tiedot ylityövapaista? Entä eläkeikä? Lomaltapaluuraha? Ateriaedut? skarabe 27. lokakuuta 2010 kello 12.58 (EEST)

Lupaava artikkeli -ehdotus[muokkaa wikitekstiä]

Replacement filing cabinet.svg Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi. Olisiko tässäkin perustiedot kasassa? J.K Nakkila 20. marraskuuta 2010 kello 22.47 (EET)

Vielä liian lyhyt Symbol oppose vote.svg. --ToTi 20. marraskuuta 2010 kello 22.56 (EET)
Symbol oppose vote.svg vastustan, tarkoituksenani on joskus vielä laajentaa ja viitteistää tätä artikkelia huomattavasti, katsotaan lupaavuusasiaa uudelleen sen jälkeen. --Compance 20. marraskuuta 2010 kello 23.10 (EET)
Johdanto on hieman lyhyt, mutta muuten sisältää kyllä aika hyvin perusasioita... Mutta jos artikkelille tullaan tekemään lähiaikoina suurempia muutoksia, niin lienee parempi arvioida sitten uudestaan. --Lakritsa 21. marraskuuta 2010 kello 13.53 (EET)
Jos keran laajennetaan joskus tulevaisuudessa keskeytetään keskustelu tällä erää. Arkistoin. J.K Nakkila 21. marraskuuta 2010 kello 15.41 (EET)

Lupaava artikkeli -ehdotus 2[muokkaa wikitekstiä]

Replacement filing cabinet.svg Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi. Gopase+f 13. kesäkuuta 2011 kello 13.39 (EEST)

Rajaus on vähän hankala, kun noita tavataan nykyään jo muuallakin kuin Helsingissä. Suomen villikanit? Ehkä jotain näiden suhteesta jäniksiin ja rusakkoihin voisi sanoa. Ovatko kilpailijoita? Ja vielä on pari lähteetöntä tietoa nykyisestä levinneisyydestä.--Tanár 13. kesäkuuta 2011 kello 20.22 (EEST)
Edelleen vaatisi johdannon laajentamista. Mutta Tanárin ehdottama uusi artikkelin nimi ei mielestäni ole kovinkaan hyvä, sillä artikkeli/ongelma painottuu Helsinkiin/pääkaupunkiseudulle. Joskin Pääkaupunkiseudun villikanit ei kuulosta kovinkaan hyvältä. --Lakritsa 14. kesäkuuta 2011 kello 10.52 (EEST)
Paljon uutta tietoa tästä aiheesta. Johdanto voisi olla pidempi, mutta kyllä artikkeli mielestäni on ehdottomasti lupaava. Symbol support vote.svg Kannatan. --Kari-kujanpää 14. kesäkuuta 2011 kello 16.20 (EEST)}
Varovainen kannatus, jos johdantoon muokataan pari lausetta lisää kertomaan siitä, miksi tästä on artikkeli. Nimenmuutosta en oikeastaan kannata, sillä tällä nimellä tai citykaneina tätä haettaneen. Iivarius 15. kesäkuuta 2011 kello 08.55 (EEST)
Malinen, Jere-lähteeseen viitataan niin usein, että lähteen voisi merkata lähdeluetteloon ja viitteet siitä erikseen viiteluetteloon.--R.Jussi 25. kesäkuuta 2011 kello 12.35 (EEST)

Arkistoidaan. Johdantoa ei ole pidennetty. Ei siis vielä lupaava. Avataan arviointi uudelleen jos joku pidentää johdantoa. Gopase+f 26. kesäkuuta 2011 kello 16.28 (EEST)

Pesä[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa sanotaan Helsingissä kanien pesät ovat tavanomaista pienempiä, koska vapaata tilaa on paljon käytettävissä. Kuulostaa hullulta. Jos tilaa on paljon niin luulisi pesien olevan suurempia ei pienempiä. Vai pitäisikö viimeisen lauseen ennemminkin olla "koska vapaata tilaa on vähän käytettävissä." –Makele-90 13. helmikuuta 2012 kello 20.09 (EET)

Kieltämättä vähän erikoinen ja muutenkin irrallinen tieto. Mikä edes on se "tavanomainen", mihin tuota on verrattu? Poistin lauseen kokonaan. --Compance 13. helmikuuta 2012 kello 21.25 (EET)
Kaivoin esiin tuon tiedon lähteenä käytetyn Helsingin Sanomien kuukausiliitteen lokakuulta 2007. Siinä kerrotaan sanatarkasti näin: "Kannan kasvuvauhti on hurja. Kesän aikana Leikas on löytänyt kaksi uutta pesäkoloa Oopperatalon ja Finlandia-talon väliseltä alueelta. Kaikkiaan niitä on nyt kuusi. Helsingissä pesät ovat aika pieniä, koska tilaa on paljon. Leikas arvioi, että yhdessä käytäväverkostossa asuu 10–20 kania." Vaikea sanoa mitä tuolla sitten on tarkoitettu. Tulkitsisin sen lähinnä niin, että koska kaneilla on paljon tilaa jonne levittäytyä, niiden kaikkien ei tarvitse pakkautua asumaan samoihin suuriksi paisuviin yhdyskuntiin, vaan ne voivat elää mieluummin pienissä perheryhmissä. Mutta koska tarkempi selitys jää avoimeksi, kyseistä pesätietoa ei tarvinne mainita tässä wikiartikkelissa. --Compance 16. helmikuuta 2012 kello 00.12 (EET)
Replacement filing cabinet.svg Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Lupaava artikkeli -ehdotus 3[muokkaa wikitekstiä]

Koetetaan taas kerran. Laajensin johdantoa ja fiksasin muutenkin. Tuoreimmat tiedot metsästyksen jatkamisesta tältä vuodelta.--Tanár 11. maaliskuuta 2013 kello 23.12 (EET)

Tässä on parasta itse artikkeli. Sen sijaan lähdemerkinnät ovat pahemman kerran vinksallaan. Tuossa poistetussa pesien kokoon liittyvässä kohdassa ei sinänsä ollut mitään kummallista. Pesät olivat pieniä juuri siksi kun liikkumatilaa oli paljon. Kani on liikkuva eläin, eikä silloin ole tarvetta tehdä yhtä isoa pesää kun voi tehdä useita pieniä pesiä eri alueille. --Kari-kujanpää (keskustelu) 12. maaliskuuta 2013 kello 07.06 (EET)
Mikä noissa lähdemerkinnöissä on mielestäsi vikana? Nehän on merkitty erinomaisen tarkasti. --Compance (keskustelu) 12. maaliskuuta 2013 kello 10.15 (EET)
Suurin osa viitteistä ei ole mallineissa, mutta sitä ei lupaavissa olla edellytetty. Muuten ne ovat mielestäni ihan ok.--Tanár 12. maaliskuuta 2013 kello 21.19 (EET)
Viitteet mallineisiin. Etenkin verkkoviitteet tulisi merkitä mahdollisimman tarkasti, jotta voidaan selvittää mikä artikkeli on kyseessä jos ja kun linkki kuolee. –Makele-90 (keskustelu) 12. maaliskuuta 2013 kello 21.47 (EET)
Ei mallineisiin tarvi välttämättä, mutta kieltämättä viitteissä olisi hyvä olla julkaisija/tekijä. --PtG (keskustelu) 12. maaliskuuta 2013 kello 21.49 (EET)
Lykkäsin kaikki viitteet mallineisiin ja poistin seasta tietoa, jota ei lähteissä mainittu.--Tanár 12. maaliskuuta 2013 kello 23.04 (EET)

Kuinkakohan tarpeellinen tämä muokkaus oli? Romahtamisesta on mielestäni turha puhua, kun lukija kyllä huomaa lukujen eron ja lähteessäkään ei puhuta romahduksesta. Onko tarpeen lisätä "Projektipäällikkö Antti Rautiainen Starasta on väittänyt, että" -muotoilua, kun tuo ei ole mikään kovin erikoinen tieto eikä kukaan kai ole sitä kyseenalaistanutkaan. Myös muutoksen viimeinen lisäys, "Staran toimesta", on paitsi huonoa kieltä, myös mielestäni turha sekin, koska vain vähäsen aikaisemmin artikkelissa mainitaan, että "kanien hävittämisestä huolehtii ensisijaisesti kaupungin rakentamispalvelu Stara". Lähde ei myöskään erikseen totea, että nuo 800 saalistettua kania olisivat juuri Staran tappamia, joten kannattaako sitä tässäkään sen enempää korostaa? Eli olikohan noille lisäyksille jotakin perusteita vai pitäisikö kumota? – Kuohatti 12. maaliskuuta 2013 kello 15.30 (EET)

Tämä uudempi muokkaus ainakin on ongelmallinen. Taas on muutettu asiallinen "arvioinut" muotoon "väittänyt". Eivät asiantuntijat kai "väitä", että tätä ja tätä nisäkästä on tämän verran, vaan pyrkivät tekemään arvioita. Sitten on blogiin viitaten kerrottu, että kasvien suojaukseen menee 20 000 euroa vuodessa. Tuota lukua ei lähteestä löydy, onkohan kadonnut päivityksen yhteydessä, nyt blogissa lukee, että "Täytyy korjata kirjoitusta sen verran, että saamani excel-taulukon mukaan kanirahat ovat jakautuneet muutamalle vuodelle. Älyttömän suurista summista on silti kyse..." Mutta tuota blogikirjoitusta ei kannata käyttää lähteenä, se on poliitikon mielipidekirjoitus vaikka luotettavimpiakin lähteitä on ja tuntuu naurettavalta kertoa artikkelissa, että "Helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun saaman taulukon mukaan..." Kummankin näistä IP:n viimeaikaisista muutoksista voisi ehkä kumota, ainakin tuo blogiviittaus pitäisi poistaa. – Kuohatti 12. maaliskuuta 2013 kello 15.40 (EET)
Vai onkohan tämä sittenkin vain häiriköintiä. Nyt lähti lähteistettyä tietoa ilman perusteluja. – Kuohatti 12. maaliskuuta 2013 kello 15.43 (EET)

Ai tässä on vieläkin NPOV-ongelmaa, ajattelin että tunteet olisivat ehtineet muutamassa vuodessa jo jäähtyä. Poistin siitä mielestäni asenteellisia kohtia melko lailla ennen arviointia, ja niitä sitten IP:t osittain palauttivat. Mutta nyt artikkeli näkyisi olevan taas kunnossa. Vaikka jos minulta kysytään, voisi saman tien palauttaa siihen versioon jonka panin arviointiin.--Tanár 12. maaliskuuta 2013 kello 21.18 (EET)

Symbol support vote.svg Kannatan lupaavaksi. Aiheesta saattaa olla monenlaisia kantoja, joten siinä on selvästi vielä "elämistä". Se ei ole este lupaavuudelle. Kannattaa varmaan hakea tasapainoa vielä ennen kuin yritetään HA-tasoa. --Höyhens (keskustelu) 13. maaliskuuta 2013 kello 15.05 (EET)

Onko tässä artikkelissa nyt päällä se, että IP-osoitteiden muokkaukset eivät näy artikkelissa ennen kuin ne on hyväksytty? –Makele-90 (keskustelu) 13. maaliskuuta 2013 kello 15.32 (EET)

Onkos semmonenkin toiminto? --Höyhens (keskustelu) 13. maaliskuuta 2013 kello 16.09 (EET)
Ohje:Sivujen vakauttaminen. Siinä oli vakaan version jälkeen peräti 9 muokkausta samasta IP:stä. Osa oli ihan asiallisiakin, mutta hylkäsin kaikki, koska en jaksanut erotella niitä ja seassa oli sellaisia muutoksia jotka eivät perustuneet lähteisiin.--Tanár 13. maaliskuuta 2013 kello 19.01 (EET)
Laitoin tuon vakautuksen nyt päälle, eli IP-muokkaukset eivät näy artikkelissa sisäänkirjautumattomille käyttäjille ennen kuin ne hyväksytään. Parempi ainakin tässä vaiheessa kuin artikkelin suojaaminen. –Makele-90 (keskustelu) 13. maaliskuuta 2013 kello 19.24 (EET)

Symbol oppose vote.svg VastustanTässä Räbitti, terve! Helsingin villikanit -sivusto on kaikkea muuta kuin lupaava. Tämä niinsanotusti vakautettu teksti on yhä vallan propagandistinen. Esimerkkejä:

1) "Kasvaneen kanikannan vuoksi punkit ja täit ovat yleistyneet ja riski sairastua borrelioosiin tai jänisruttoon on noussut." Tämä on hyönteisharrastaja/tutkija Huldenin väite, joka pitäisi kokonaan deletoida tai muuttaa varovaisempaan muotoon. Eli käyttää sanoja otaksutaan, arvellaan, luullaan, oletetaan jne. Todellinen syy punkkien ja täiden runsastumiseen (..jos tuo nyt edes pitää paikkansa) lienevät lemmikkikoirat: http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/tutkija-lemmikkikoirat-paasyyllisia-punkkien-leviamiseen/2006/06/450101 Toinen mahdollisuus on metsäkauriiden runsastuminen. Torkel & Elisabeth Hagströmin kirjoittamassa ja Bo Lundvallin kuvittamassa kirjassa Däggdjuren i Norden kerrotaan sivulla 28, että "Rådjur kan vara fullkomligt överlupna med fäsningar, ibland tusentals." Ahvenanmaalle on siirtoistutettu metsäkauriita, ja siksipä siellä onkin punkkitartuntoja enemmän kuin muualla Suomessa.

2)Entä se helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun saama excel-taulukko, johon ei saisi tekstissä viitata..? Kyllä tuon taulukon saa luettavakseen kyseiseltä poliitikolta, jos pyytää. Laitan oheen:

"KUSTANNUKSET KANIEN TORJUNNASTA 2009 -2012, sisältää rakennusvirastion oman työn ja urakoitsijalta tilattujen töiden kustannukset

TYÖ 2009 2010 2011 2012 Kannansäätely

Antti Rautiaisen työn osuus	55000	57000	55000	55000
Kannansäätelyn osuus	       215000  240000  240000  191000

yht.. 270000 297000 295000 246000

Kasvien suojaus sisältää materiaalit ja työ 15000 20000 18000 2000 Urakoitsijalta tilattu työ yht. 285000 317000 313000 248000

Virkatyö arvio tilaajan työn kustannuksista12000 16000 4000 2000 käyettyjen kk määrä 3 4 1 0,5

Kustannukset yhteensä 297000 333000 317000 250000


Rakennusviraston työ kanien torjunnassa alkoi v. 2007. Staraan palkattiin v. 2008 projektipäälikkö Antti Rautiainen ensin määräaikaisesti ja myöhemmin vakinaisesti hoitamaan kanien torjuntatyön organisointia ja työn toteutusta. Hänelle kuuluu myös muita työtehtäviä, mutta kanien torjuntatyön osuus on keskeisin. Varsinaisen torjuntatyön ohessa on tehty tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa vuosina 2007 -2010, laadittu raportti torjuntatyön ohjeistamiseksi ja huolehdittu tiedottamisesta sekä asukkaiden neuvonnan muodossa että sidosrymien kanssa pidettävien kokousten ja seminaarien muodossa. Virkatyön kustannukset ovat tilaajan kustannuksia. Työtä on tehty pääasiassa katu- ja puisto-osaston ylläpitotoimistossa. Lisätietoja: luontoasiantuntija Tuuli Ylikotila, 310 38540"

Tuota on näemmä aika mahdotonta tallentaa selvästi luettavassa muodossa :( Taulukko kirjoitusvihreineen on siis peräisin itse luontoasiantuntija Ylikotilalta. Huomatkaa, että kasvien suojaukseen on mennyt enimmilään 20 000 euroa vuonna 2010, ja viime vuonna ainoastaan 2000 euroa. Wikipediaan hyväksytyssä tekstissä kuitenkin lukee, että "Helsingin kaupungin rakennusviraston luontoasiantuntija arvioi vuonna 2010, että kanit aiheuttavat kustannuksia kaupungille puolen miljoonan euron edestä vuosittain." Vale - emävale - rakennusvirasto ;)

3) Kaniini haitallisena vieraslajina? "Kaniini on levinnyt vieraslajiksi monin paikoin ja sitä pidetään yhtenä maailman sadasta haitallisimmista vieraslajista.[6]" Noin väitetään kaniinisivulla. Mutta toisin on Euroopassa, jossa kaniini on kotoperäinen laji: http://www.europe-aliens.org/speciesTheWorst.do Näitä sadan haitallisimman vieraslajin listoja onkin useita, kuten prof. Seppo Turunen kertoo kirjassaan Lemmikkielämää. Me emme elä Australiassa tai valtameren saarilla. Lukekaapa verkosta Turusen kolumni vieraslajeista: http://www.geo-lehti.fi/luonto/malttia-vieraslajien-torjuntaan

Ystävällisesti, Räbitti

Kiitos kommenteista. Aihe tuntuu herättävän tunteita, ja siksi suojaus oli varmaan paikallaan. Viimeksi tekemäsi muokkaukset olivat mielestäni ihan asiallisia ja hyväksyin ne vakaaseen versioon. Ainoastaan vuosittaisten kustannusten ilmoittaminen uudestaan "yli 800 euroa päivässä" oli mielestäni turhaa, koska eiväthän kustannukset jakaudu tasaisesti joka päivälle ja suuruluokkaa ilmenee vallan hyvin vuosittaisestakin tilastosta.--Tanár 16. maaliskuuta 2013 kello 17.19 (EET)

Symbol support vote.svg KannatanJylöstalo (keskustelu) 16. maaliskuuta 2013 kello 23.04 (EET)

Minua ihmetytää mikseivät hyvää tarkoittavat IP-käyttäjät vo rekisteröityä. Muokkauksethan ova pääosin asiaa, pari kiistanalaista kohtaa on soviteltavissa jos halua riittää. --Höyhens (keskustelu) 16. maaliskuuta 2013 kello 23.11 (EET)

Niin. Räbitti esitti edellä kritiikkiä kolmesta asiasta. Kaksi ensimmäistä on nyt mielestäni otettu artikkelissa huomioon ja kolmas, kaniinin haitallisuus vieraslajina, koskee kaniini-artikkelia. Tässä artikkelissa mainitaan vain kaniinin olevan vieraslaji, ei haitallinen vieraslaji.--Tanár 17. maaliskuuta 2013 kello 16.14 (EET)

Yksikään vakikäyttäjä ei tätä selkeästi vastusta. Makele-90 ja Kuohatti ovat esittäneet kritiikkiä johon on vastattu. IP "Räbitti" on kritisoinut voimakkaasti mutta asiallisesti ja hänen kantansa on otettu huomioon. Toistan että pieni eläminen ei ole haitaksi, ja senkin sijasta tässä on vakautus päällä. Eikä sen pitäisi olla este. Mitä vielä tarvitaan? Pitääkö odottaa vakautuksen päättymistä ja katsoa tuleeko sitten muokkaussota? Mielestäni ei. No onko siis kysymys siitä että lupaavuus-statuksen poistosta ei ole päätetty missään vai miten on? Ei siitä tarvitse päättää. Lupaavuus on vasta lupaavuus, ei muuta. --Höyhens (keskustelu) 18. maaliskuuta 2013 kello 04.56 (EET)

Räbitillä on ollut ihan asiallisia kommentteja, joten jos saataisiin hänen kanssaan konsensus aikaiseksi, sitten artikkelin voisi varmaan merkitä hyvällä omallatunnolla lupaavaksi.--Tanár 18. maaliskuuta 2013 kello 22.29 (EET)

Tässä taas Räbitti, terve! Kiitos, että suurin osa ehdottamistani muokkauksista sai jäädä. Mutta kyllä sinne jäi vielä tarkistettavaa/korjattavaa. Esimerkiksi kanien määrä. Artikkelissa lukee nyt "Helsingissä arvioitiin eläneen keväällä 2007 vähintään 2 000[4] ja syksyllä 2009 noin 7 000 villikaniyksilöä.[2]" - Sana "arvioitiin" on aika lailla manipuloiva. Lukijalle kun ei kerrota, kuka tuollaisen arvion teki, milloin ja miksi. Eli noita lukuja markkinoidaan tasan tarkkaan virallisina. Ne, jotka citykanikeskustelua ovat tarkoin seuranneet, muistavat hyvin, että villikaneja "arveltiin" Helsingissä olleen noin 10 000 vuonna 2009. Annan tähän joukon linkkejä: http://blogit.mtv3.fi/ymparistossa/2009/03/05/citykanien-hampaissa/ http://www.kirkkojakaupunki.fi/arkisto/kaupunki-ja-ymparisto/11037/ http://jarmonieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/11804-villikanista-haittaelain http://www.hymy.fi/luontosarja/tappajaetana-ja-muut-riesat http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288335493046.html http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288336600316.html

Ja kuka näin oli medialle kertonut? Se ilmennee jutusta http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/citykaneja-metsastetaan-haulikolla/2009/09/949088 Siinä on haastateltu luontoasiantuntija Tuuli Ylikotilaa Helsingin rakennusvirastosta.

Vaan mitä sanoikaan Ylikotila, kun Helsingin eläinsuojeluyhdistys vaati villikanien pyynnin lopettamista..? Artikkeli "Hesy lopettaisi kaninpyynnin. Eläinsuojeluyhdistyksen mielestä villikanit kuuluvat luontoon" ilmestyi Metro-lehdessä keskiviikkona 7.9.2011. Siinä nainen toteaa seuraavaa: "Tämä on vähän sama tilanne kuin rottien kanssa. Kukaan ei oikein tiedä niiden määrää. Jossain niitä aina näkyy enemmän, ja silloin torjunta täytyy kohdistaa sinne." - Tämä juttu ei valitettavasti löydy verkosta, mutta voin skannata sen ja lähettää Wikipedian ylläpidolle, jos saan osoitteen.

Itse asiassa ihan kirjaan asti on päässyt paljon huikeampi arvio kaupunkikanien määrästä. Täti Vihreänä tunnettu rakennusviraston projektipäällikkö Elina Nummi on koonnut teoksen "Vihreät sylit. Kävelyretkiä Helsingin puistoihin" (Edita Publishing Oy, Helsinki 2010). Esipuheen laati apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri huhtikuussa 2010. Kirjan sivulla 91 Elina Nummi ilmoittaa: "Tätä kirjoitettaessa kanipopulaation määräksi arvellaan noin 15 000." [Jösses!!!] - On tuossa teoksessa muutakin kaniaiheista puppua. Sivulla 97 kun kerrotaan, että "Mannerheimintien varrella oli upea ja näyttävä syreenilajikkeiden kirjo, kunnes kanit söivät ne vuosina 2008-2009. Uusia taimia on jo kasvamassa ja puiston pensaat suojataan istutusten jälkeen kaniverkoilla." - Puutaheinää tämäkin. Jos olette helsinkiläisiä, menkääpä katsomaan noita Mannerheimintien varrella olevia syreenejä vaikka heti. Siellä puistossa ne vanhat syreenit kasvavat yhä, ja kukkivat taas ihanasti kesäkuun alussa.

FT Heidi Kinnunen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta totesikin Helsingin Uutisten haastattelussa 22.4.2009, että kanimäärät on vedetty suorastaan hatusta. Kukaan ei ole pystynyt laskemaan kanien todellista määrää. Hän kertoo edelleen, että kirjatiedon mukaan kanit eivät saa poikasia ensimmäisenä elinkesänään. Dominoivat naaraat saavat enemmän poikasia kuin muut ja kaikki naaraat eivät saa poikasia ollenkaan. - Pitänee tarkoin paikkansa. Kinnunen lienee perehtynyt mm. seuraaviin julkaisuihin: - von Holst ym. (2002) Social rank, fecundity and lifetime reproductive success in wild European rabbits (Oryctolagus cuniculus). Behav. Ecol. Sociobiol 51:245-254. - Rödel ym. (2004) Over-winter survival in subadult European rabbits: weather effects, density dependence, and the impact of individual characteristics. Oecologia 140: 566-576.

Epäilen pahasti, että rakennusviraston julkistamat arviot kanien määrästä ja kanikannan kasvusta perustuvat julkaisuun nimeltä "Using Leslie matrices to determine wild rabbit population growth and the potential for control". Tekijät Smith ja Trout, Journal of Applied Ecology 1994, 41, 223-230. Jutun tiivistelmässä kylläkin todetaan: "The population growth rate was shown to be slightly greater than unity in an average year."

Huoh. En jaksa enää ehdottaa muutoksia itse tekstiin, mutta ehkä sitten päivän parin päästä. Kanimaisin terveisin, --Räbitti (keskustelu) 18. maaliskuuta 2013 kello 15.35 (EET)

Kiitos kommentista. Olet ihan oikeassa siinä, että artikkelissa esitetyt arviot kanien lukumäärästä perustuvat vain pariin lähteeseen eivätkä ole mitenkään virallisia. Siinä voisi varmasti olla laajempi näkökulma. Mutta minusta ei tässä kiinnostavaa ole niinkään se, että lukuja – 10 000 tai peräti 15 000 – olisi "arvioitu" yläkanttiin manipulointitarkoituksessa (niin kuin käsitin sinun tarkoittavan), vaan se, voiko kannan koosta ylipäätään esittää mitään järkeviä arvioita. Jos pystyt tuosta edellämainitusta tekemään jonkin lähteisiin perustuvan, neutraalin tiivistelmän (vaikka vain, että kantaa on mahdoton arvioida), se olisi hienoa.--Tanár 18. maaliskuuta 2013 kello 22.27 (EET)

Jatketaan. Tuo kanien määrän arviointi on siitä hankalaa, että kannan koko vaihtelee todella paljon eri vuodenaikojen mukaan. Hirvillä lasketaan talvikanta eli tilanne metsästyksen jälkeen. Luulisin, että olisi suht. helppoa laskea tai ainakin arvioida, miten paljon pupuja on hengissä huhtikuussa, metsästyskauden päätyttyä ja ennen lisääntymiskauden alkua. Näitä lukuja sopisi sitten verrata vuodesta toiseen. Kuolleisuus varsinkin nuorimmassa ikäluokassa on aivan hurjaa. Kopsaan tähän pätkän von Holstin ym. (2002) erinomaisesta artikkelista, s.251: The high reproductive potential of the rabbits resulted in a tremendous overproduction of young every year (up to more than 1,000 offspring); however, over the past 14 years (1987–2000) only a mean 5.5% of all neonates survived to adulthood, which corresponds to many other studies of wild rabbits living in fenced areas or in the wild. http://www.federaciongalegadecaza.com/biblioteca/coello/CIENTIFICAS_033.pdf

Suomen oloissa on melkeinpä ihme, että edes joku täysikasvuinen kaniini selviää kevääseen. Silloin kun kaupunkikaneja oli runsaasti, edellinen talvi jäi suorastaan väliin. Talvi 2007/2008 oli Helsingin Kaisaniemessä leudoin yli sataan vuoteen: sydäntalven keskilämpötila (joulu-helmikuu) oli + 1,4 celsiusastetta. Kts. http://ilmatieteenlaitos.fi/talvitilastot

Asiasta neljänteen, tai ainakin toiseen. Mtv3:n hiljattain palkittu ympäristötoimittaja Päivi Mäki-Petäjä kirjoitti blogissaan 5.3.2009: "Laskelmien mukaan pelkästään yhden puiston uusiminen kanituhojen jäljiltä maksaisi noin 140 000 euroa." Taas sopulilaumaa (siis toimittajia) vedätettiin, mutta meidän kanilassa ei menty halpaan ;) Meikä-Räbitti lähti kaivuuhommiin eli tiedon louhintaan. Löytyikin Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu: Temmes, O. 2008. Kartoitus villikanien aiheuttamista tuhoista Hesperian ja Hakasalmen puistoissa sekä Leninin puistossa.

Kun kansalainen pyytää nähdäkseen asiakirjoja virkamiehiltä, ne pitää lain mukaan pyytäjälle toimittaa. Saatiin kyseinen teksti kaupungin tiedottajalta, mutta liitteet puuttuivat. Niitä jouduttiin kyselemään kaksi kertaa rakennusviraston luontoasiantuntijalta. Tulivat viimein. Excel-taulukkoon oli laitettu "Kululaskelmia joidenkin kanien syömien pensasryhmien uusimisesta." Ja totta mooses, kokonaishinta nousi kuin nousikin 140 741,90 euroksi. Mannerheimintien varren (hyvinvoivien!) syreenien uusiminen oli hinnoiteltu 25 912 euroksi. Finlandia-talon etupihan edustusistutuksen marjakuuset puolestaan kustansivat peräti 42 840 euroa. Anteeksi kuinka? Ei noita puita vieläkään mikään vaivaa - vaikka valtavat lumikinokset ovat kyykyttäneet niitä jo neljän talven ajan. Kyllä vain ne ovat joka kevät nousseet pystyyn. Shakkikenttää ympäröivien syreenien uusiminen olisi maksanut taulukon mukaan 11 745 euroa. Älkää unta nähkö. Nuo pensaat leikattiin alas muutama vuosi sitten, kuten myös leikkialueiden aroniat (9407,50 euroa), mutta ne lähtivät kasvamaan oikein hyvin juuriversoista. Nyt pensasaidat ovat reippaasti yli metrin korkuisia. Myönnettäköön, että kanit onnistuivat järsimään puolet Larin Parasken patsasta ympäröineistä marjakuusista. Mutta tuon istutuksen uusiminen kustantaisi vain 892,50 euroa. Sen sijaan osa Finlandia-talon etupihan vuorimännyistä (21 123,50 euroa) hävitettiin parkkihallin ilmanvaihtopömpelin tieltä, ja loput joutuivat valtavien lumikuormien uhreiksi.

Että tätä rataa. Sanna Jomperon artikkelissa "Kaneja jahdataan taas Helsingissä" (Metro 9.9.2010) Staran projektipäällikkö Antti Rautiainen kertoo: "Esimerkiksi talven aikana kaksi vuotta sitten kanit tekivät tuhoa Töölönlahden ympärillä noin 140 000 euron edestä." --Räbitti (keskustelu) 19. maaliskuuta 2013 kello 20.06 (EET)

Lisään vielä, että olen teksteissäni viitannut sellaisiinkin lähteisiin, joita ei verkosta löydy. Jotkut artikkelit on poistettu lehtien nettiarkistoista, eikä esimerkiksi Metro-lehti näy laittavan kaikkia juttuja verkkoon. Voin kyllä toimittaa lähdemateriaalistani kopiot, jos jotakuta kiinnostaisi nähdä se alkuperäinen teksti. Räbitti (keskustelu) 20. maaliskuuta 2013 kello 19.48 (EET)
Nyt tähän ilman mitään lähdettä niin tuota kaniini on eläin, jolla on erittäin voimakas luontainen kannanvaihtelu. Nopeasti lisääntyvänä ja nopeasti epidemioita keräävänä se on ihan eri luokkaa kuin esimerkkinä mainitsemasi hirvi, jonka kannanvaihtelut johtuvat metsästyksestä ja metsätaloudesta, jossakin määrin varmaan myös suurpedoista tai niiden vähyydestä. Voisi varmaan kertoa lähteellisiä minimi- ja maksimimääriä. Jos vaikkapa jyrsijöitä joihin kaniini ei nykyisellään kuulu, kannat ovat suurimpia alkukesällä ja pienimmillään joskus keväällä ennen lisääntymiskautta ja suurin osa populaatiosta kuolee vuoden aikana. Tämä koskenee citykaniakin, joten vaikkapa kahdella laskennalla ei voi mitenkään päätellä että "nyt näitä on enemmän/vähemmän kuin viime vuonna" jne. Jos taas kuten yllä osoitat (siis Räbitti) että vaikkapa kaupungin virasto laskee kanituhoiksi monia sellaisia asioita, jotka eivät itse asiassa johdu kaniinista lainkaan, se on tietenkin epätosi (tai ehkä jopa tietoinen vale), mutta Wikipedian erityispiirteisiin kuuluu, että emme pyri varsinaisesti totuuteen vaan lähteiden osoittamaan näyttöön, joka voi poiketa paljonkin totuudesta. Tämä on tiedostamiamme Wikipedian heikkoja kohtia, mutta sille ei oikein voi mitään paitsi tuomalla vastakkaisia lähteellisiä kantoja ja sitten esittää molemmat väitteet ja kuka niin on sanonut. Silloin taas lähestymme Wikipedian erästä vahvuutta, joka on "neutraali näkökulma". Voimia. --Höyhens (keskustelu) 23. maaliskuuta 2013 kello 11.40 (EET)
Kaniinin lisääntymiseen vaikuttavat tekijät tunnetaan kyllä oikein hyvin, kani on mm. Etelä-Euroopassa tärkeä tuotantoeläin. Bayreuthin yliopistossa on tehty vuosikymmenien ajan laadukasta kenttätutkimusta villikanien fysiologiasta, kts. von Holstin ym. (2002) artikkeli. Prof. Heiko Rödelin (Pariisin yliopisto) julkaisuluettelossa on monia korkeatasoisiin lehtiin päätyneitä töitä. Rödelin kotisivut löytyvät helposti Google-haulla. Ei tuota kanikantojen vaihtelua sentään voi pienjyrsijöihin verrata - sääolot vaikuttavat hyvin voimakkaasti nimenomaan kanien lisääntymiseen ja elonjääntiin varsinkin Pohjois-Euroopassa, jossa laji elää aivan levinneisyytensä äärirajoilla.
Kyllä tässä Wikipedia-artikkelissa on syytä mainita, millaisia arvioita eräät riistaeläintutkijat, kaupungin virkamiehet ja metsästäjät antoivat kanien määrästä, jotta metsästyslakia ja -asetusta saataisiin muutettua villikanin kohdalta. Mutta kuten FT Heidi Kinnunen sanoikin, kanimäärät oli tempaistu suorastaan hatusta. Toisaalta ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen totesi vuonna 2009, että kaneja on tuhansia, mutta vaikea sanoa, onko niitä 2000, 5000 vai 10 000. Nyt kun kaneja ei näy juuri missään, rakennusviraston kaniasiamieskin väittää, että eläinten määrää ei pysty arvioimaan, saati laskemaan. Minä en tuota selitystä osta.
Monella ihmisellä menevät kanien suhteen puurot ja vellit sekaisin. Uskotaan, että luonnossa elävä villikani pystyy lisääntymään samalla tehokkuudella kuin eläintallin - tai se naapurin leikkaamaton - kesykani. Luonnossa elävä nuori kaniini ei lisäänny jo neljän ja puolen kuukauden ikäisenä, vaan vasta seuraavana keväänä. Siis jos selviää siihen asti hengissä. Monet maallikot näyttävät myös luulevan, että kaninpoikaset ovat maailmaan tullessaan yhtä valmiita kuin jäniksenpoikaset, joilla on jo silmät auki ja kunnon lämmittävä turkki. Kaninpoikaset syntyvät niin sanotusti puolivalmisteina, eli sokeina, karvattomina ja täysin avuttomina. Vasta kolmen viikon ikäisenä ne tulevat pesäkolostaan maan pinnalle ja alkavat pikkuhiljaa syödä kiinteää ravintoa. Kuolleisuus on jo pesäpoikasvaiheessa melkoista, noin 40 - 60 %. Kaikki kanipoikueet eivät edes synny maailmaan, vaan sikiöt kuolevat jo kohtuun. Monet kanien lisääntymistutkimukset, myös Luonnontieteellisen keskusmuseon selvitys, on tehty tappamalla kantavia naaraita. Niinpä poikueiden ja poikasten määrä on laskettu yläkanttiin, kuten Holst työtovereineen toteaakin.
Minun mielestäni täysin luotettavia lähteitä ovat ne hyvätasoisissa kansainvälisissä tiedelehdissä julkaistut artikkelit, jotka ovat käyneet läpi tiukan vertaisarvioinnin. Sen sijaan suomalaisissa tiedotusvälineissä julkaistuihin uutisiin tulee aina suhtautua varauksella. Hyvään journalistiseen tapaan kuuluisi haastatella useampia tahoja - eikä ainoastaan niitä henkilöitä, jotka saavat elantonsa esimerkiksi kanien tehopyynnistä. Räbitti (keskustelu) 25. maaliskuuta 2013 kello 15.43 (EET)
Ei sitten tehdä lupaavaa ilman vakauttamista sellaiseen versioon, joka on neutraalimpi. Artikkeli on sen verran laaja että kannattaa varmaan yrittää korjata virheet ja yrittää sitten suoraa päätä HA-tasolle ja mieluummmin vielä vertaisarvioinnin kautta. --Höyhens (keskustelu) 26. maaliskuuta 2013 kello 10.35 (EET)
Niinpä. Otan pois arvioinnista.--Tanár 26. maaliskuuta 2013 kello 20.01 (EET)

Hei taas, muokkasin artikkelin johdantoa neutraalimpaan suuntaan. Olette varmaan huomanneet uusimman kaniuutiset, kts. esimerkiksi http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/citykaneja_on_helsingissa_yha_vahemman/ Räbitti (keskustelu) 5. huhtikuuta 2013 kello 18.54 (EEST)

Ja tein pienen muutoksen myös kohtaan, jossa puhuttiin pedoista. Joku oli muokannut tekstiä tyyliin 'pedot hillitsevät kanikannan kasvua'. Tässä taas lukijaa manipuloidaan. Eli annettiin mielikuva, että kanikanta se vaan kasvaa kasvamistaan, ja pedot eivät niille paljoa mahda. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa työskentelevä ympäristötarkastaja on toista mieltä. Helsingissä on tällä haavaa yli 100 kettua, joten niillä on huomattava vaikutus kanipopulaatioihin. Metsästyskaudella 2012-2013 rakennusviraston palkkaamat metsästäjät saivat saaliiksi ainoastaan noin 700 kania. Ettei peräti 660, kysyy kyynikko. Jaa tuo kettujen lukumäärällä, niin siitä tulee vain 7 kania per kettu. En ole nähnyt mitään tilastoja siitä, miten metsästäjien kanisaalis jakautuu eri kuukausille, mutta valistunut arvaukseni on, että valtaosa pyydystetään jo alkusyksystä. Nuoret kaninpoikaset ovat varsinaisia hölmöläisiä, jotka ovat helppoa saalista. Ketut ja muutkin pedot pystyisivät aivan vaivattomasti jahtaamaan tuon 700 kaniinia ja enemmänkin. Mikä parasta, ne hoitavat homman aivan ilmaiseksi. No silloin jäisi moni metsästäjä (ja myös riistaeläintieteen opiskelija??) ilman tienestejä, ja "kaniasiamies" ehkä joutuisi hakeutumaan toimittajaksi metsästysaiheiseen miestenlehteen ;) Biologien, saati riistabiologien virkoja ei nääs tule auki kovin usein. Monet työpaikat saattavat olla suorastaan ainutkertaisia.
Muuten, toimittaja Jere Malinen on tehnyt pro gradu -työnsä riistaeläintieteen yliopistolehtori Petri Nummen johdolla, kuten myös projektipäällikkö Antti Rautiainen. Nummi taas on saanut aivan megajulkisuutta "citykani"- ja vieraslajiasiantuntijana (Helsingin Sanomien tiedesivut, HS Kuukausiliite, radio- ja tv-esiintymiset jne). Räbitti (keskustelu) 12. huhtikuuta 2013 kello 14.22 (EEST)

Jänisrutto[muokkaa wikitekstiä]

Levittävätkö kanitäit jänisruttoa? Jenkeissä varmaankin, mutta sikäläiset villikaniinit kuuluvat eri lajiin kuin eurooppalainen kaniini, josta kaikki kesykanit polveutuvat. Onko Lena Huldenin tunnistama täilaji tasan sama kuin Amerikassa? Epäilen. Lukekaapa seuraavat linkit: http://www.saunalahti.fi/arnoldus/tularemi.html http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten_terveys_ja_elaintaudit/elaintaudit/luonnonvaraiset_elaimet/janisrutto_eli_tularemia En viitsinyt tässä vaiheessa muokata tekstiä, mutta siinä nyt todetaan "mutkat suoraksi" -tyyliin, että Helsingin villikaneista löydetyt kanitäit levittävät jänisruttoa. Tämä on vain hyönteisharrastaja Huldenin oma väite, jolle ei ole mitään kokeellista näyttöä. --Räbitti (keskustelu) 24. huhtikuuta 2013 kello 15.28 (EEST)