Keskustelu:Hassisen kone

Ohessa linkitetty Ismo Alangon sanoituksia sisältävä sivusto sisältää virheitä (vaikka onkin sinällään ansiokas). Tämä havaittiin mm. silloin kun yo-kokeen tehtävissä oli ote jostain Ismo Alangon sanoituksesta, mutta väärin siteerattuna, ja lähde oli kyseinen sivusto. Kommentin jätti 88.195.37.23 (keskustelu – muokkaukset).

Reunion

Käsittääkseni Hassisen Kone olisi tehnyt myös muita reunion keikkoja, ainakin joskus 90-luvulla. Tietäisikö joku niistä enemmän? -85.23.113.54 24. elokuuta 2008 kello 18.34 (EEST)

Olet tervetullut kirjoittamaan ja mieluummin käyttäjätunnuksella, niin kommentit tulevat oikeaan paikkaan. Kommentin jätti Ulrika (keskustelu – muokkaukset).

Hassisen Kone on keikkaillut hajoamisensa jälkeen kolmessa eri yhteydessä. Juhannuksena 1984 se soitti nelihenkisenä kolmella festivaalilla. Tämän taustalla oli yhtyeelle jääneet velat, jotka hoidettiin näillä keikoilla. Rockin SM-kisoissa 1993 se soitti saman setin, minkä oli soittanut 1980-kisoissa voittaessaan. Sitten vielä tuo 2000 Ilosaarirock, jonka lisäksi sen teki salakeikan joensuulaisessa ravintolassa ennen festivaalia. Levytetystä tuotannosta puuttuu levy 3 vuotta myöhemmin, jossa oli muitakin yhtyeitä. Koneelta on kyseisellä vuonna 1980-ilmestyneellä levyllä kappaleet "Muoviruusuja omenapuissa" ja "Reippaina käymme rekkain alle", mitkä versiot ovat erilaisia kuin muilla levyillä. Live-DVD:n "20 vuotta myöhemmin" nimi viittaa tähän kokoelmaan. 20 vuotta oli kulunut kyseisestä kokoelmasta, eikä suinkaan esim. yhtyeen lopettamisesta vuonna 1982. Ja se 3 vuotta myöhemmin puolestaan viittasi kokoelma-levyyn "Pohjalla". Toinen puuttuva levy on sitten "Tuuliajolla" livelevy, jossa "Muoviruusuja omenapuissa", "Tanssin hurmaa", "Vähän kiirettä yläpäässä" ja CD-versiossa bonuksena koneen hiteistä tehty medley. Vinyyliversiossa kokoelmasta "Historia 1980-82" on piisit "Fraigadi Bomba" ja "Koulut kii" (School`s out). DVD:llä 20 vuotta myöhemmin on piisi "Paskan suggeroiva vaikutus", Harsoisen teräksen CD-version bonuksena "Seinät" ja Alangolla boksissa "Se myy".

Nimen oikeinkirjoitus

Hei. Olen uusi käyttäjä ja haluaisin vilpittömästi vaikuttaa artikkelien parantamiseen. Eli pyytäisin perustelua/selvennystä mistä syystä yhtyeen nimen loppuosaa ei ole kirjoitettu isolla alkukirjaimella. Yritin etsiä tällaiseen menettelyyn jo kirjoitettuja Wikipedian sisäisiä standardeja, mutta en löytänyt mainintaa vastaavanlaisesta nimeämiskäytännöstä (kotimaiset yhtyeet). Kuitenkin käsittääkseni yleisesti mielletty käytäntö on kirjoittaa kaikki yhtyeen nimen osat isolla niin Wikipediassa kuin sen ulkopuolellakin (Suomalaiset rock-yhtyeet). Eli "Alamaailman Vasarat" ei "Alamaailman vasarat", "Lauri Tähkä & Elonkerjuu" ei "Lauri Tähkä & elonkerjuu", "Brüssel Kaupallinen" ei "Brüssel kaupallinen", "Eppu Normaali" ei "Eppu normaali", jne. Decimator 8. marraskuuta 2010 kello 16.37 (EET)

Ei siihen kyllä pitäisi olla mitään syytä tällaisessa yhtyeen nimessä, miksi se on kirjoitettu pienellä.--IA 8. marraskuuta 2010 kello 16.58 (EET)

Minusta käytäntöä kirjoittaa isolla ei ole, vaan eri yhtyeet kirjoittavat nimensä eri tavoin. (Liikkuvat lapset, Köyhien ystävät, Noitalinna huraa!) Usein molempia muotoja käytetään, niin kuin Hassisen koneen tapauksessa. En osaa sanoa, millä perusteella kirjoitusmuoto silloin pitää valita. Minusta on sitä parempi, mitä vähemmän nimessä on isoja kirjaimia. -Uusimies 8. marraskuuta 2010 kello 17.23 (EET)

Niin, en tiedä miksi esimerkiksi Liikkuvat Lapset on kirjoitettu pienellä wikipediassa, vaikka itse äänitearkisto ja EMI Music Finland kirjoittaa sen isolla. Äänitearkisto kirjoittaa myös Hassisen Koneen isolla.--IA 8. marraskuuta 2010 kello 17.41 (EET)

Liikkuvien lasten bändin jäsenten ylläpitämällä Facebook-sivulla nimi kirjoitetaan pienellä. Äänitearkiston tietokannan pitäjä on tehnyt selvästikin päätöksen, että nimet kirjoitetaa isolla. Kappaleiden nimet siellä kirjoitetaan pienellä, vaikka niissä olisi erisnimikin. Aikoinaan siellä kirjoitettiin kappaleiden nimet isolla. En pidä äänitearkiston tietokantaa tässä suhteessa auktoriteettinä -Uusimies 8. marraskuuta 2010 kello 17.55 (EET)

Minun mielestäni yhden oikean käytännön käyttöönotto olisi aiheellista. Tuntuisi hölmöltä, jos jokainen artikkelin otsikko kirjoitettaisiin niin kuin kirjoittaja kirjoitusasun on itse tulkinnut. Varsinkaan kun kyseessä ei minun mielestäni ole mihinkä tahansa kieliopilliseen käsitteeseen liitettävä muotoilustandardi (kuten Runebergin päivä, Euroopan unioni, Aleksis Kiven katu, jne.) vaan nimenomaan erisnimi, joka ei mielestäni ole suoranaisesti rinnastettavissa myöskään yritykseen/yhtiöön tai teokseen. Kannattaisin kirjastojen käyttämää luokitusmenetelmää. Tämän mukaan "kotimaisten popmusiikkitaiteilijoiden nimien on katsottu matkivan angloamerikkalaisia niin johdonmukaisesti, että myös niiden yhteydessä on luontevaa käyttää isoja alkukirjaimia, vaikkei niitä suomen kieliopin mukaan tarvittaisikaan". Käytännön luojana lähteen mukaan mainitaan Luumu-ryhmä, joka koostuu mm. Yleisradion, Sibelius-Akatemian sekä yleisten ja tieteellisten kirjastojen edustajista. Kirjastot.fi -Decimator 8. marraskuuta 2010 kello 22.00 (EET)

Ok. Jos tuosta haluaa yleisempää wikipedia-käytäntöä, kannattaa varmaankin aloittaa keskustelu jossain yleisemmässä keskustelupaikassa. -Uusimies 9. marraskuuta 2010 kello 14.04 (EET)

Jatkokeskustelua onkin täällä.--Tanár 10. marraskuuta 2010 kello 12.24 (EET)