Keskustelu:Eugen Schauman

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hufvudstadsbladetin artikkelin mukaan (en muista sanatarkasti, eikä lehti ole juuri nyt käsillä) Bobrikov oli aiheuttanut Schaumanin isälle työpaikan ja eläkkeen menetyksen. Jos en nyt ihan väärin käsittänyt. Sillä perustelin tuon henkilökohtaisen vihasuhteen. Jos joku tietää paremmin saa toki oikaista. JP 17:31 kesä 23, 2004 (UTC)

(*) Vastaan ruotsiksi, pyydän anteeksi: Eugen Schaumans pappa (isä) var vad jag vet medlem (jäsen) i senaten, och hamnade att rösta för ett (äänesttää kyllä) till ett förslag (esitys) av kejsaren. Förslaget skulle ge större makt till kejsaren (antoi lisää valtaa kejsarille). Pappan lamnade senaten och där med förlorade alla förmåner (jätti senatin ja silloin myös meni kaikki edut pois). //Martin

Naturligvis kan du svara på sveska! Vi diskriminerar inte här. Atrtiklar ska vara på finska, för att det är en finska Wikipedia, men jag tycker att diskutering kan vara i alla språk som en vanliga finska förstår (finska, svenska och engelska). --85.156.9.74 29. toukokuuta 2013 kello 17.22 (EEST)

Olisi mielenkiintoista tietää, miten Svinhufvud ja muut tiukan legalistista linjaa ajaneet suhtautuivat Bobrikovin tekoon? Periaatteessahan oikeuden ottaminen omiin käsiin vesittää tuon linjan täydellisesti - mikäpä sen jälkeen estää venäläisiä ottamasta oikeutta omiin käsiin suomalaisten suhteen, joten ainakaan julkisesti nämä sortotoimia vastaan laillisuuden kautta taistelleet tuskin tekoa ylistivät? Muutenkin artikkeli vaikuttaa yksipuolisen "kansallissankari"-näkökulmasta tehdyltä. --ML 15. helmikuuta 2008 kello 19.30 (UTC)

Svinhufvud suhtautui kunnioittaen tekoon. Kertoohan sekin jo jotain, että Svinhufvudin aloitteesta tuo muistolaatta laitettiin tuonne Valtioneuvostonlinnan seinään. Svinhufvud ja kumppanit (eli pääasiassa nuorsuomalaiset) eivät olleet legalisteja, jos tarkoitat sillä lain tiukkaa korostamista ja kannattamista, vaan he olivat perustuslaillisia. Tämä tarkoitti sitä, että heidän mielestään Venäjä polki Suomen (perustus)lakeja, ja oli taisteltava Venäjän Suomen perustuslakeja polkevaa politiikkaa vastaan. Ja tässä vaiheessa tulee sitten esiin suomalaisten ja venäläisten välinen oikeustaistelu ja nuorsuomalaiset-vanhasuomalaiset vastakkainasettelu. Eivät Svinhufvud ja nuorsuomalaiset olleet tiukasti laillisuuden kannalla. Isänmaallisuus meni aina lain ohi, ja jos murha katsottiin isänmaalliseksi teoksi, meni se lain edelle. Olihan Svinhufvud itsekin ollut karkotettuna Siperiassa. Perustuslaillisuus ja laillisuus ovat eri asioita. Jälkimmäistä edusti lähinnä K. J. Ståhlberg, jolle laki meni aina kaiken edelle. Ståhlberg suhtautui pohjimmiltaan kriittisesti itse tekoon, eikä koskaan kannattanut murhaa, mutta nieli sen kuitenkin kurkustaan alas "poikkeusaikana" tapahtuneena yksittäistapauksena, kuten hän tuon asian ilmaisi Ritavuoren murhan yhteydessä. Ståhlberg nieli siis Schaumanin teon, mutta sitä matkineet muut aktivistimurhat hän tuomitsi jyrkästi.
Nojaa. En tiedä onko artikkeli nyt juuri nimenomaan kansallissankari-näkökulmasta tehty, mutta se saattaa pintapuolisesti vaikuttaa siltä, koska en ole löytänyt siihen murhaa aikanaan kritisoinutta materiaalia. Olen tehnyt sen itseltäni löytyvästä materiaalista, joka on rajoitettua. Ei minulla sitä mitään vastaan ole, jos sellaista kritiikkiä joistain tuon ajan vanhasuomalaisista lehdistä löydät. Kuitenkin pointti on se, ettei saa syyllistyä anakronistiseen tulkintaan murhasta. Tarkoitan tällä sitä, että tuohon aikaan suomalaisilla, ja muutenkin yleisesti Euroopassa, oli romanttisempi käsitys poliittisista murhista. Malli tuli erityisesti Venäjältä. Jos murhaa lähtee tuomitsemaan meidän nykyisen murha-käsityksemme ja ajattelutapamme läpi, tulee helposti sivuuttaneeksi aikalaisten ajattelutavan, jolloin syyllistyy nykyajan arvojen ja historian sekoittamiseen. Jollain tavalla "pahaksi" ihmiseksi katsotun ihmisen surmaamiseen suhtauduttiin tuolloin paljon raadollisemmin kuin nykyään. Tulee ottaa huomioon, että tuohon aikaa oli menossa itse asiassa poliittinen kriisi. Historiallisiin tuomitsimisiin ei tule lähteä. Historiassa ei ole väliä sillä tuomitseeko joku jonkun historiassa tapahtuneen teon jälkeenpäin. Olen esittänyt ihan lähdepohjaisesti, miten suomalaiset noin yleisesti tulkitsivat asian. Tavalliselle torpparille ja pöndellehän koko juttu oli yks ja sama, mutta aktivistisesti valveutuneelle ja politiikkaa seuraavalle se merkitsi jotain. Ja päällisin puolin sivistyneistössä suhtauduttiin murhaan myönteisesti. Sitten tulee vielä lisäksi muistaa se, että moni henkilö muutti kantaansa Suomen jo itsenäistyttyä, kuten Paasikivi. Schaumanin teon kritisoijathan (eli vanhasuomalaiset) pelkäsivät pääasiassa venäläisten vastatoimia. Mutta niitä ei tullut, joten moni alkoi arvostaa tekoa myöhemmin.--Smörre 10. toukokuuta 2008 kello 22.48 (UTC)
Aijoo. Viisilaukausta senaatissa olisi varmaan hyvä kirja täydentämään lähdeteoksena tätä artikkelia. Zetterbergihän osaa.

Lupaavaksi artikkeliksi ehdottamisesta[muokkaa wikitekstiä]

Olisin valmis ehdottamaan tätä lupaavaksi artikkeliksi, kunhan yksi lähde-pyynnöllä varustettu kohta ja pari lähteetöntä kappaletta tai muuta kohtaa olisi lähteistettyjä. Suurempia puutteita artikkelissa ei varmaankaan ole. --Hartz (keskustelu) 4. kesäkuuta 2019 kello 13.58 (EEST)