Keskustelu:Coriolis-ilmiö

Selkokielinen sanallinen selitys coriolisvoimalle on käsittääkseni se, että siirryttäessä päiväntasaajalta napoja kohti maan pinnalla olevan massan (esim. kappale, ilmaa tms.) maan pyörimisliikkeestä aiheutuva kehänopeus pienenee, koska etäisyys maan pinnalta maan pyörimisakseliin lyhenee (tai päinvastoin jos siirrytään toiseen suuntaan). Tästä kehänopeuden muutoksesta (ts. kiihtyvyydestä) aiheutuu coriolisvoima.

Entäs jos kuljetaan itään tai länteen? Silloin etäisyys pyörimisakseliin om vakio, mutta Coriolis-voima ei häviä. Ei taida ihan natsata tuo selitys... --Hasdrubal 1. syyskuuta 2005 kello 22.12 (UTC)

Eihän coriolisvoima kohdistukaan itä-länsi suunnassa liikkuviin kappaleisiin ainoastaan niihin, jotka liikkuvat pohjois-etelä suunnassa tai vähänkin vinosti tähän suuntaan (ts. tällöin kappaleella on pohjois-etelä suuntainen nopeuskomponentti)

Kts. esim. Tatu Leinosen Mekanismioppi (Oulun Yliopiston Konetekniikan osasto Raportti N:o 20, 2. korjattu painos 1985) ss.20-21. Siinä on esimerkki, jossa sauvamaiseen heiluriin kiinnitetty kappale 2 liikkuu tasaisella nopeudella kiertokeskiöstä poispäin sauvan suunnassa (vrt. pohjois-etelä suunnassa) pisteestä A pisteeseen B. Sauva kiertyy toisessa päässään olevan kiertokeskiönsä ympäri tasaisella kulmanopeudella (vastaavasti kuin maapallo). Tähän kappaleeseen kohdistuu kiihtyvyys, koska lähempänä kiertokeskiötä ollessaan kappaleen kehän suunnassa liikkuma matka A-C on lyhyempi kuin se matka B-E, jonka kappale on kiertynyt, koska se on kiertmisen aikana liikkunut pisteestä A pisteeseen B eli kappaleen samassa ajassa liikkuma matka =nopeus kasvaa koko ajan, kun se liikkuu kauemmas kiertokeskiöstä. Ts kappaleella on kehän suunnassa kiihtyvyys, jota myös Corioiliskiihtyvyydeksi kutsutaan.

-edellinen Kommentin jätti 62.142.225.3 (keskustelu – muokkaukset).

En jaksa perehtyä esimerkkiisi, mutta kyllä ilmenee itä-länsi suunnassakin liikkuville kappaleille. Tuo ristitulo ei katoa mihinkään. Vrt. vaikka tämän artikkelin englanninkielinen versio tai Bad Coriolis FAQ:n kohta "The teacher was right". --Hasdrubal 6. syyskuuta 2005 kello 15.30 (UTC)

OK. Lienet todellakin oikeassa asian suhteen tuon artikkelin perusteella (mutta on tähän virheeseen näköjään muutkin sortuneet, kuten artikkelistasi voi päätellä). Sikäli kun oikein jutusta ymmärsin syy on siinä, että kappaleen ollessa pyörimisliikkessä olevalla alustalla (esim. maapallon pinnalla) se on aina liiketilassa, joka voidaan jakaa lineaariliikkeeseen ja pyörimisliikkeeseen oman pyörimisakselinsa suhteen. Jos kappale liikkuu mihin tahansa suuntaan sen etäisyys tähän omaan (alkuperäiseen) pyörimisakseliin muuttuu, jolloin kappaleeseen kohdistuu corioilisvoima, kuten mainisemassasi artikkelissa (ymmärtääkseni) sanotaan. Olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, että Corioiliskihtyvyys ja -voima muodostuvat selostamallani periaatteella eli kappaleen liikkumisesta kiertokeskiöönsä nähden (en nimittäin heti usko, että edellä mainitsemani lähde olisi asian suhteen väärässä). Ilmiö on kuitenkin pyörivällä alustalla, kuten maan pinnalla liikesuunnasta riippumaton.

-se edellinen Kommentin jätti 62.142.225.3 (keskustelu – muokkaukset).