Keskustelu:Ansion Sementtivalimo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kuis merkittävyys?--Urjanhai 28. maaliskuuta 2011 kello 13.13 (EEST)[vastaa]

Onhan tuo paikallisesti merkittävä työnantaja, täydentää myös Paimion tietoja. || Dimmi 31. maaliskuuta 2011 kello 11.48 (EEST)[vastaa]

Jotain ulkoisia, mielellään ei paikallisia lähteitä pitäisi kyllä olla. Sementtivalimoita on pelkästään Suomessakin aika paljon.. --Harriv 31. maaliskuuta 2011 kello 12.56 (EEST)[vastaa]

Toki sementtivalimoita on paljon, mutta Ansio on kuitenkin yksi suurimmista toimijoista Etelä-Suomessa. Lisäksi olemme jatkossa kehittämässä tällaista raskasta teollisuustoimintaa ympäristöystävällisempään suuntaan ensimmäisten joukossa. Ansio on myös ensimmäinen paimiolainen Varsinais-Suomen yrittäjien myöntämän maakunnallisen yrittäjäpalkinnon saaja. Mikä on toki paikallinen saavutus, mutta tunnustus kuitenkin. || Dimmi 31. maaliskuuta 2011 kello 13.11 (EEST)[vastaa]

Se mitä jatkossa mahdollisesti tapahtuu, ei vielä kuulu Wikipediaan. Ja suoraan sanoen, aloittelevia poliitikkoja karsittaessa vuoden yrittäjänimitykset ovat valitettavasti alkaneet pikemminkin ärsyttää. ASV on elementtitehdas. Olisiko heillä jotain sellaista tarjolla, mitä muilla ei ole? Uniikkeja ratkaisuja, merkittäviä referenssejä? Ja laittaisiko joku sen artikkeliin lähteistettynä? Minusta merkittävyys on nyt kiikun kaakun, asiallisesti laajennettuna ja lähteistettynä artikkeli olisi parempi ja kynnys voisi ylittyä. Osaako kukaan kirjoittaa jotain hohdokasta ontelolaatoista? Htm 1. huhtikuuta 2011 kello 02.29 (EEST)[vastaa]

Kiitoksia kommenteista, ihan hyvää opastusta laadukkaan artikkelin luomiseen on tullut. Ja anteeksi, jos olen käyttänyt liian lennokasta kieltä, jaarittelu on paha tapani.

Tuo merkittävyys on tietenkin tärkeä kysymys, mutta subjektiivinen. Paimiossa ja alallaan Ansio on merkittävä. Se on toki "vain" elementtitiehdas, mutta toisaalta rakennusteollisuuden ihmisille merkittävä. Ja mitä ontelolaattojen hohdokkuuteen tulee, niin sehän tässä on juuri ongelmana. On vaikea löytää lähteitä näin tavallisesta asiasta. Mutta jos itse kukin katsoo jalkoihinsa, niin sieltähän se ontelolaatta löytyy lattiasta. Ja betonielementti seinästä.

Mitä ASV:n uniikkeihin ratkaisuihin tulee, niin valimo on tehnyt mm. turkulaisten kauppakeskusten Myllyn ja Skanssin väestösuojat, ollut rakentamassa Turun pääkirjastoa ja uutta kirurgista sairaalaa, molemmat arkkitehtonisesti merkittäviä. ASV oli mukana myös Kinopalatsin uusimisessa, jossa vanhaan taloon rakennettiin aivan uusi sisäpuoli. Nämä ovat kuitenkin sellaisia projekteja, joissa mainitaan vain arkkitehdit eikä välttämättä alihankkijoita, jotka toteuttavat suunitelmat. Ja kun betoni ei ole seksikästä, niin siitä ei kirjoiteta. Jos laittiaisn nuo kohteet artikkeeliin, ne ammuttaisiin alas, koska en voi viitata niitä mihinkään lähteisiin. Se tässä on turhauttavaa.

Mitä ASV:n merkitykseen paikallisesti ja maanlaajuisesti tulee, niin se on Suomen 15-20 suurimman betonituotteiden toimittajan ja valmistajan joukossa ja vastaa noin 2% Tilastokeskus (70/3735 työpaikkaa). Paimion kaupungin työpaikoista ja on todennäköisesti 10 suurimman työnantajan joukossa siellä (tästäkin on lehtijuttu, jossa oli kuitenkin listattu vain viisi suurinta, joista 5. työllisti 90 - ASV 70 henkeä).

Minä koen, että ASV:llä on merkitystä monessakin suhteessa, ja haluaisin pystyä todistamaan sen paremmin, mutta olen vähän aseeton. || Dimmi 1. huhtikuuta 2011 kello 08.56 (EEST)[vastaa]

Jos perustamisvuosi on 1949, yrityksellä on ikää 62 vuotta. Urheiluseurat on tuolla perusteella todettu merkittäviksi. Kun ei mistään nyrkkipajasta ole kysymys, pitäisin sen perusteella merkittävänä. --Ulrika 1. huhtikuuta 2011 kello 10.44 (EEST)[vastaa]

Alan yrityksiä Wikipediassa ainakin Betset, Lujabetoni, Virkkalan kalkki- ja sementtitehdas. Yritys on pieni mutta koko ei ratkaise tässä(kään). Jostakin syystä esim. pienyritys Oulun Kärpät (yritys) on saanut oman artikkelin, vaikka kuulunee olennaisesti yhteen Oulun Kärppien kanssa. Kun yrityksiä tulee ja menee, sellaiset pitää säilyttää, jotka kertovat jatkuvuudesta. Sotien jälkeinen aika lienee ollut erityisesti rakennusalan yritysten kultakautta, mutta paljonko niistä on jäljellä? Ei varmaan paljon. Tämä artikkeli liittyy keskeisesti suomalaisen rakennusalan historiaan. --Ulrika 1. huhtikuuta 2011 kello 10.44 (EEST)[vastaa]

Palautin nuo tuotteet, kun ne nyt ovat firman valmistamia. Muokkasin otsikoa. ComTurku 1. huhtikuuta 2011 kello 11.10 (EEST)[vastaa]

Merkittävyysperuste "Mikäli aihetta on käsitelty huomattavassa laajuudessa aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä, sitä voidaan pitää merkittävänä." ei täyty. Pois - Ulrikan mainitsemat yritykset joutaisivat myös pois.--Nedergard 1. huhtikuuta 2011 kello 13.16 (EEST)[vastaa]

Täydentäisin kyllä artikkelia, mutta miten tuo "merkittävyys" -laatikko vaikuttaa? Eli häviääkö artikkeli, kun aika loppuu ja se siirretään roskiin? En ole viikonloppuna juurikaan kotona, joten tuo määräaika menee umpeen, ennenkuin ehdin tätä suuremmin muokata. Ja ilmeisesti en voi sitä itse poistaakaan? || Dimmi 1. huhtikuuta 2011 kello 15.02 (EEST)[vastaa]
Kun merkittävyyskeskustelussa ei ole selkeää kantaa ja koska artikkelin kirjoittaja ei ole viikonloppuna koneen ääressä, laitoin uudeksi määräajaksi maanantai-illan (4.4.) klo 20.30. Näin artikkeli ei luokitu roskaksi keskellä sunnuntaipäivää. --Pxos 3. huhtikuuta 2011 kello 02.13 (EEST)[vastaa]

Ihan riittävän merkittävä. Iivarius 1. huhtikuuta 2011 kello 16.09 (EEST)[vastaa]

Pitäisi kai varoa aloittamasta turhan kevyesti merkittävyyskeskusteluja, pahoitteluni (vaikka en edes laittanut mallinetta).--Urjanhai 3. huhtikuuta 2011 kello 02.37 (EEST)[vastaa]

Aikaisemmista kommenteista poimittua:

  • Merkittäviä referenssejä Turun seudulla.
  • Yrityksen ikä 62 vuotta.
  • Paimion suurimpien työnantajien joukossa
  • Suomen 15-20 suurimman betonituotteiden toimittajan ja valmistajan joukossa.

Lisäksi artikkeli kirjoitettu siististi ja on kuitenkin huomattavasti paremmalla pohjalla merkittävyyden kannalta kuin monet muut suomalaisista yrityksistä kirjoitetut artikkelit (muutamia mainittu keskustelussa). Eiköhän tässä siis ala jo olemaan tarpeeksi perustetta merkittävyydelle. Merkittävyysmallinne poistettu. --Xkedfrgthip 4. huhtikuuta 2011 kello 10.38 (EEST)[vastaa]

Hyvä. Säilytyslinja toimii silloin kun näyttää siltä, että voisi olla edes jonkinlaisia säilytysperusteita. Tällä tavalla tulee uusia kirjoittajia ja kunnollisia artikkeleita. Merkittävyyskeskusteluja aloitetaan kyllä hieman liian säännöllisesit. Melkein (ei ihan) voisi pitää rajana sitä, jos osataan kirjoittaa ilman mainospuhetta niin artikkeli on pitämisen arvoinen. Siihen sorrutaan kuitenkin melkein aina. Tässäkin kieltä voisi vielä hieman viilata ensyklopedisemmäksi. --Ras 4. huhtikuuta 2011 kello 13.05 (EEST)[vastaa]
Ei muuten olisi pahitteeksi, jos joku kirjoittaisi myös valmis- ja jännitebetonista sekä betonielementeistä (vink vink!) --Ras 4. huhtikuuta 2011 kello 13.24 (EEST)[vastaa]
Eli artikkelia betoni voisi noilta osin laajentaa. --Ras 4. huhtikuuta 2011 kello 13.51 (EEST)[vastaa]
Ei se nyt ihan noinkaan mene, eli tarkennetaan: Artikkelin laatu ei ole säilytysperuste, paitsi ehkä jos ei lähteitä rupea löytymään, vaan säilytyksen ratkaisee artikkelin aiheen merkittävyys. Pistetään tämä nyt tähän vielä, ettei jää keskustelusivulle virheellisiä näkemyksiä. --Ulrika 4. huhtikuuta 2011 kello 13.27 (EEST)[vastaa]
Ei toki. Lähinnä otin sen esille siksi, että samalla kun valitellaan vähäistä uusien kirjoittajien / artikkelien määrää, lauotaan kovasti merkittävyysmallineita yms. näiden uusien tielle. --Ras 4. huhtikuuta 2011 kello 13.51 (EEST)[vastaa]
Ei se niin päin mene, että katsotaan, että jah, tuossa uusi kirjoittaja, laitetaas merkittävyysmalline. Malline tulee ihan kirjoittajasta riippumatta, jos aihe ei ole merkittävä, ja niin sen pitää ollakin, armoa ei anneta eikä säälipisteitä. Siis aihe ratkaisee, ei mikään muu, ei kirjoittaja, ei artikkelin laatu. --Ulrika 4. huhtikuuta 2011 kello 13.58 (EEST)[vastaa]
Kyllä uusia kirjoittajia pitää kohdella korostetun asiallisesti ja kohteliaasti. Asenne " ei armoa eikä säälipisteitä" on täysin väärä. Esim. uusien kirjoittajien kohdalla voisi ajatella, että ei lätkittäisi merkittävyysmallineita ennen aikaisesti selvästi keskeneräisiin artikkeleihin. Gopase+f 4. huhtikuuta 2011 kello 14.02 (EEST)[vastaa]
Jos nyt ei täysin väärä, paremminkin että kiirettä on turha pitää uusien kanssa. Sotkut voi kyllä korjata, mutta tuskin odottaa uusien saavan itse nopeasti selkoa merkittävyysasioista. --Ras 4. huhtikuuta 2011 kello 14.14 (EEST)[vastaa]
Meinaat että uusien käyttäjien artikkeleille tulisi varoaika? Viikko, kuukausi, jona aikana he luulevat että artikkeli säilyy, ja sitten putoaakin taivas niskaan, kun on tehnyt hirveän työn ja levittänyt joka puolelle infoa, että nyt on artikkeli Wikipediassa, lukekaa sieltä. Onhan sekin yksi tapa kiusata uusia käyttäjiä, mutta ei käsittääkseni käytäntöjen mukainen, ellei sitten ruveta ajamaan tällaista systeemiä. Itse kannatan kuitenkin sitä, että artikkeli merkitään epämerkittäväksi käyttäjän uran pituudesta yms. artikkeliin liittymättömistä tekijöistä riippumatta mahdollisimman nopeasti, jos katsotaan että sitä merkittävyyttä ei ole aiheen itsensä vuoksi. Oliko muuta? --Ulrika 4. huhtikuuta 2011 kello 14.39 (EEST)[vastaa]
Ei kun sitä, että merkittävyysmallineen lätkäisemisestä artikkelin poistoon kestää niin vähän aikaa, että pitää ottaa huomioon aloittajan mahdollisuudet vastata niihin. Jos uusi käyttäjä saa merkittävyysmallineen aloituspäivänään (ei ihan saanut tässä tapauksessa), niin ei ole pitkään aikaa oppia ja osoittaa merkittävyyttä. Viikossa menee silppuriin koko sen astinen wikiura. --Ras 4. huhtikuuta 2011 kello 15.03 (EEST)[vastaa]
Eli käytännössä annetaan itsellemmekin aikaa varmistua siitä, onko artikkeli(n aihe) projektia eteenpäinvievä. Selvät tapaukset joutavat puolestani edelleen mennä nopeasti. --Ras 4. huhtikuuta 2011 kello 15.10 (EEST)[vastaa]
Sitähän se merkittävyyskeskustelu vähäisen ymmärrykseni perusteella on. Vielä muuta? --Ulrika 4. huhtikuuta 2011 kello 15.33 (EEST)[vastaa]
Samaa mieltä tästä, eli juuri näin. Sitten vasta jos uusi käyttäjä alkaa luoda useita artikkeleita, jotka ovat merkittävyyskynnyksen alapuolella tulee todellinen tarve reagoida nopeammin. (Merkittävyys)käytännöllä päähän lyöminen ei anna erityisen lupaavaa kuvaa yhteisössä toimimisesta uudelle käyttäjälle. Gopase+f 4. huhtikuuta 2011 kello 14.44 (EEST)~[vastaa]