Keskustelu:Albert Einstein

Artikkeli Albert Einstein oli suositeltu artikkeli, mutta menetti statuksen äänestyksessä.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
11.3.–12.4.2007	Vertaisarviointi		Arvioitu
12–26.4.2007	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty
18.1.–19.1.2013	Suositellun artikkelin statuksen poisto		Keskeytetty
19.1.–7.2.2013	Vertaisarviointi		Arvioitu
6.2.–20.2.2013	Suositellun artikkelin statuksen poisto		Poistettu

Wikiprojekti Tiede (Laatu: ?? ; Merkitys: huippu)

	Tämä artikkeli kuuluu Wikipedian tiedeprojektin aihepiiriin. Wikiprojekti pyrkii kehittämään ja ylläpitämään suosittuja tiede-aiheisia artikkeleita.
??	Tälle sivulle ei tehty laatuarviota.
huippu	Tämä artikkeli on arvioitu wikiprojektin aihepiirissä äärimmäisen tärkeäksi artikkeliksi.

Jukka Maalampi (Professori, Jyväskylän yliopisto) on arvioinut artikkelin aiemman version. Lähde: Olavi Koistinen: Mainettaan parempi Wikipedia. Helsingin Sanomat, 30.11.2013.

Otsikoimaton keskustelu

Eihän Einstein keksinyt suhteellisuusteoriaa, vaan aikaisemmin erän saksalainen tiedemies (nimeä en nyt muista, kerron kun löydän sen tms) kehitti suhteellisuusteorian perusteet, Einstein vain vei sen loppuun.Kommentin jätti Harju´ (keskustelu – muokkaukset).

Einstein kuitenkin hoiti hommasta leijonanosan ja sai siksi lähes kaiken krediitin siitä. --Kaga 16. elokuuta 2006 kello 12.55 (UTC)

Aika monella kielellä einsteinista on tehty artikkeli --Allosaurus96 4. marraskuuta 2006 kello 14.59 (UTC)

Kohtia, joita olisi hyvä tehdä artikkelíin

Listaan tähän omia ajatuksia, joita olisi hyvä saada artikkeliin ja/tai laajentaa olemassa olevia:

• Elämä
  • 2. maailamnsota – lisää pituutta
  • Myöhemmät vuodet - lisää juttua
  • Einsteinin vaimot ja naisystävät - edelleen tarvitaan lisää juttua
  • Suhde uskontoon - Saa aika helposti lisää tavaraa

• Työ
  • Suppea suhteellisuusteoria - Laajennusta
  • Yleinen suhteellisuusteoria - Ja vielä lisää laajennusta
  • Brownin liike - Tee suht kattava pätkä
  • Valosähköinen ilmiö - Voisi olla työn ala otsikkona voisi olla kvanttimekaniikka jonka alle lisää tuon valosähköisen ilmiön
  • Kaikenteoria - Juttua siitä, että Einstein pyrki elämänsä ehotoo puolella saamaan aikaiseksi kaikenteoriaa, joka yhdistää kvanttimekaniikan ja suhteellisuusteorian

• Einstein kulttuurissa - Tee isompi otsikko

--- QWerk 11. maaliskuuta 2007 kello 08.55 (UTC)

Mulla ois tosta einsteinistä vielä tutkielmassa tekstii, voisin lisätä joku päivä ainakin tohon naisystävät juttuun paljonkin tekstii

Kallerna 12. maaliskuuta 2007 kello 13.10 (UTC)

Suhteellisuusteoriat

Siirrän suhteellisuusteoria kappaleen hetkiseksi tänne sekoittamasta tilannetta:

==== Suhteellisuusteoriat ==== {{Pääartikkeli|[[Suppea suhteellisuusteoria]] ja [[Yleinen suhteellisuusteoria]]}} Suppean suhteellisuusteorian Einstein esitti vuonna [[1905]]. Teoriassaan hän kieltää [[valoeetteri|eetteri]]n olemassaolon. Valon ajateltiin tarvitsevan väliaineen, eli eetterin, kulkeakseen avaruudessa. Ajatus eetteristä syntyi [[James Maxwell]]in ja [[Heinrich Hertz]]in löytöjen pohjalta. Mekaniikan vaikutus fysiikassa oli tuohon aikaan suuri, minkä takia [[sähkömagneettinen kenttäteoria]] pyrittiin kytkemään osaksi [[mekaniikka]]a. Tämän pohjalta syntyi ajatus eetteristä. Eetteri oli kuitenkin hyvin ristiriitainen, tutkimusten pohjalta kävi ilmi, että eetterin pitäisi olla elastinen, läpitunkeva ja samaan aikaan painoton sekä eetteriin ei kohdistunut lainkaan painetta. Ristiriitojen ei annettu kuitenkaan haitata, mutta [[Michelsonin–Morleyn koe]] osoitti lopullisesti eetteri-käsitteen mahdottomaksi ja ajatus hylättiin. Einstein otti tehtäväkseen korvata edellinen ajatus, paremmalla. Varhaisimmat tiedot pohdiskelusta liittyen suppeata suhteellisuusteoriata löytyy vuodelta [[1916]] [[Max Wertheimer]]in ja Einsteinin välisestä keskustelusta Berliinissä. Todennäköistä on, että Einstein pohti seuraavia ongelmia jo Aaraun kantonkoulussa ja Zürichin Korkeakoulun ensimmäisenä opintovuonna.<br> {{quote|''"Entä jos ihminen juoksisi valonsäteen perässä? Mitä jos hän ratsastaisi säteen päällä?... Jos ihminen juoksisi kyllin nopeasti, liikkuisiko valo enää lainkaan?... Mitä on "valon nopeus"? Jos tiedän suhteen tiettyyn kappaleeseen, tuon arvo ei pidä paikkaansa toiseen kappaleeseen, joka itse on liikkeessä?"''<ref name="Einstein"/>}} Albert Einstein tuhosi ajatuksen absoluuttisesta ajasta ja avaruudesta, jotka Sir [[Isaac Newton]] oli aiemmin esittänyt. Einstein sisällytti teoriaansa myös elektromagnetismin. Teoriasta käytetään myös nimitystä erityinen suhteellisuusteoria, sillä se on erityistapaus yleisestä suhteellisuusteoriasta. Einsteinin suppean suhteellisuusteorian mukaan massa ja energia eivät ole eri asioita, vaan ovat saman kolikon kääntöpuolet eli eri ilmenemismuodot. Suhteellisuusteoria on erityisen kuuluisa kaavasta [[E=mc²]] Einstein esitteli yleisen suhteellisuusteorian vuonna [[1915]]. Suppea suhteellisuusteoria käsittelee [[sähkömagnetismi]]a ja liikettä, yleinen suhteellisuusteoria käsittelee puolestaan [[painovoima]]a. Yleisen suhteellisuusteorian mukaan painovoima johtuu avaruuden kaareutumisesta, ja että myös valo taipuu [[gravitaatio|gravitaatiokentässä]]. Yleinen suhteellisuusteoria pystyttiin todistamaan vuonna [[1919]], jolloin oli [[auringonpimennys]]. [[Antarktis|Etelämantereelle]] lähetetty tutkimusryhmän tuloksena oli, että valo taipuu Einsteinin suhteellisuusteorian mukaisesti. QWerk 22. maaliskuuta 2007 kello 15.36 (UTC)

Arkistoitu vertaisarviointi

Artikkeli oli vertaisarvioinnissa 11. maaliskuuta - 12. huhtikuuta 2007

Artikkelia on jonkin verran tullut kirjoteltua, ja tuossa vertailin hieman en-wikin artikkelia ja huomasin molempien olevan suht saman pituisia. En wikissä tosin on huomattavasti enemmän kuvia, mutta samalla pilaa koko artikkelin ulko näön. Olen pyrkinyt pitämään kuvien määrän mahdollsimman maltillisena, jottei käy niin kuin en-wikissä.

Lähteet ovat tietoinen ongelma. Itse olen käyttänyt Albrecht Fölsingin kirjoittamaa elämäkertaa, mutta yksi lähde ei ole tarpeeksi. Artikkelin keskustelusivulla on hieman lisää artikkelin laajentamis suunnitelmista. QWerk 11. maaliskuuta 2007 kello 16.58 (UTC)

Ensimmäiseksi tuli mieleen, että onko aloituskappaleen oltava noin pitkä? Onko tosiaan tarpeen käsitellä siinä esimerkiksi Einsteinin koulumenestystä ja tarinoita siitä? Minusta aloituskappaleen tulisi olla sellainen, jossa nopeasti kerrotaan kenestä on kyse ja ehkä summataan elämän kulku ja sisältö. Nyt tuo aloituskappale on ehkä liian yksityiskohtainen. -- Shallow 12. maaliskuuta 2007 kello 10.03 (UTC)

Totta, poistin turhemman osuuden. Haluaisin kuitenkin tuosta introsta hieman pidemmän kuin se nyt on. QWerk 12. maaliskuuta 2007 kello 13.48 (UTC)

Itse kävisin nopeasti läpi henkilön elämän, ihan vain muutamalla lauseella. Kävisikö sellainen tähänkin? Saavutuksista on mainittu jo Nobel-palkinto. Jos hänellä on muita merkittäviä saavutuksia, voisi niistäkin mainita. -- Shallow 12. maaliskuuta 2007 kello 14.46 (UTC)

Kieli jättää toivomisen varaa. Triviaaleilta tuntuvat tapaukset ja selostukset katkaisevat tekstin luontaisen virtauksen elämänvaiheosassa. Kaksinkertaisuuttakin olin huomaavinani. Pääteoriat selostettu sangen suppeasti, onko luotettu erikoisartikkeleihin? Tieteen symboli- ja julkkisaseman voisi tuoda esiin avauksessa. Crash 12. maaliskuuta 2007 kello 15.06 (UTC)

Kun lisäsin lähdepyynnön kohdan "Hän sai vuonna 1921 Nobelin fysiikanpalkinnon valosähköisen ilmiön selittämisestä sekä "muista ansioista". Näihin "muihin ansioihin" kuulunee myös se, että Einstein osoitti 1905 ensimmäisenä Brownin liikkeen avulla atomien olemassaolon." loppuun, en tarkoittanut toivovani lähdettä tiedolle jonka mukaan Einstein selitti Brownin liikkeen avulla atomien olemassaolon, vaan sille tiedolla, että Nobel-komiteo piti tätä selvitystyötä "muuna ansiona". On hyvin uskottavaa, että viittauksella "muihin asioihin" tarkoitettiin mm. Brownin ilmiön selittämistä, mutta asiasta ei kuitenkaan voida olla varmoja. Mielestäni Wikipediassa ei pitäisi olla tuon tyyppisiä lähteettömiä olettamuksia, olisi hyvä jos kohtaan saisi lähdeviitteeksi jonkun tutkijan mielipiteen asiasta (esim. jotenkin näin: "esimerkiksi Matti Meikäläinen edustaa tällaista näkemystään kirjoituksessaan X, joka julkaistiin lehdessä X" tai vastaavaa) . --Green Bonsai 12. maaliskuuta 2007 kello 17.39 (UTC)

Kiitos kommenteista. Mitä mieltä olette toistosta, esim. "Einstein" toistetaan aika monta kertaa. Itse pidän parempana, että toistetaan henkilön sukunimeä, mutta miten on yleensä wikipediassa ollut tapana ? QWerk 14. maaliskuuta 2007 kello 13.34 (UTC)

Ainakin minusta henkilöitä pitäisi puhutella heidän sukunimillään. Mielestäni jos puhutaan Einsteinista "Albertina", se on liian "tuttavallista". Omasta mielestäni ainakin sukunimien käyttö kuulostaa paljon tietosanakirjamaisemmalta kuin etunimen käyttö. --Green Bonsai 14. maaliskuuta 2007 kello 14.01 (UTC)

Tarkoitin pikemminkin "Hän"-sanan käyttöä. Tosin voisi aiheuttaa väärin ymmärryksiä jos käytettäisiin häntä Einsteinin sijasta samaan tapaan kuin Max Planck-artikkelissa. QWerk 14. maaliskuuta 2007 kello 16.03 (UTC)

Haluaisin hiukan kommentoida artikkelin kuvitusta. Suurin osa artikkelissa olevista kuvista (jotka esittävät Einsteinia) ovat hänen vanhuudenpäiviltään 1940-luvulta tai kyseisen vuosikymmenen jälkeen (lukuun ottamatta suhteellisen alussa olevaa kuvaa Einsteinin nuoruusvuosilta). Albert Einstein kuitenkin teki elämänsä tärkeimmät tutkimukset ja löydöt jo sangen nuorella iällä 1900-luvun alussa. Siksi artikkelissa saisi olla kuvia myös suhteellisen nuoresta Einsteinista, itse artikkelinkin aloituskuvan voisi mielestäni vaihtaa. Itse toivoisin esimerkiksi tämän kuvan lisäämistä artikkeliin. --Green Bonsai 17. maaliskuuta 2007 kello 08.13 (UTC)

Hyvä pointti. Lisään tuon tai "Nobel-kuvan". Toisaalta taas Einstein tunnistetaan/muistetaan juuri kuvista, joissa hän on jo vanha. Kysyisin vielä, että mikä olisi paras otsikko kohtaan "Einstein kulttuurissa" tilalle, sillä olen kaavaillut lisätä tietoa esim. hänen älykkyysosamäärästä (tai oikeastaan veikkauksista hänen älykkysosamäärästä) ja muuta ehkä hieman triviaalimpaa titetoa. Vai olisiko paras laittaa suoraan trivia-osastoon? QWerk 17. maaliskuuta 2007 kello 11.14 (UTC)

Ehkä Einstein kulttuurissa -otsikon voisi vaihtta muotoon Einstein populaarikulttuurissa (kuten enkkuWikissä on tehty). Tuosta älykkyysosamäärästä olisi hienoa saada ihan oma kappaleensa (mikäli vain aihetta riittää) ja tarkastella hänen älykkyyttään eri näkökulmista katsottuna (jostain luin, että Einstein oli sosiaaliselta älykkyydeltään jotenkin jälkeenjäänyt tai vastaavaa, tällaisesta asiasta olisi mukava saada lisätietoja). --Green Bonsai 17. maaliskuuta 2007 kello 11.25 (UTC)

Muutin nimen ja laitoin tuota älykkyyttä käsittelevää kohtaa alulle. QWerk 17. maaliskuuta 2007 kello 15.16 (UTC)

Kielenhuoltoa ehdottomasti tarvitsee, sisältää paljon kirjoitusvirheitä. Lisäksi muutamia käsittämättömiä lauseita, kuten "Einstein hylkäsi Saksan kansallisuudesta vuonna 1896, täyttä varmuutta ei ole koska Einstein menetti kansallisuutensa ...". Kappaleessa Professorina Zurichissa mainitaan, että "Einsteinille syntyi kolmas lapsi 28. heinäkuuta 1910.", mutta missään sitä ennen ei puhuta ensimmäisestä ja toisesta lapsesta. Artikkelissa on paljon "turhan" kuuloista selitystä, kuten kappaleessa Kohti Yhdysvaltoihin muuttoa: "Laiva pysähtyi New Yorkin edustalle viideksi päiväksi. Einstein aikoi olla niiden aikana laivan sisätiloissa. Reportterit haastattelivat Einsteiniä jo laivassa. Vastoin suunnitelmia Einstein kulki tilaisuudesta tilaisuuteen niiden viiden päivän aikana." Lähteitä on merkitty niukasti. --Hehkuviini 17. maaliskuuta 2007 kello 16.09 (UTC)

Tuossa ensimmäisessä on kyse jostakin ajatusvirheestä, korjasin tuon. Muiosta en osaa sanoa, sillä ne ovat toisen käyttäjän lisäämiä enkä ole niitä kohtia kovinkaan aktiivisesti käynyt läpi. Kielenhuollosta olen samaa mieltä, mutta itse olen melko sokea kirjoitusvirheille, varsinkin omille, joten en voi kovin tehokkaasti huoltaa. QWerk 17. maaliskuuta 2007 kello 17.24 (UTC)

Mielestäni asia "Laiva pysähtyi New Yorkin edustalle viideksi päiväksi. Einstein aikoi olla niiden aikana laivan sisätiloissa. Reportterit haastattelivat Einsteiniä jo laivassa. Vastoin suunnitelmia Einstein kulki tilaisuudesta tilaisuuteen niiden viiden päivän aikana." ei ole ollenkaan turha, sillä Einsteinhän juuri teki itseään tunnetuksi juuri niinä 5 päivänä. Noista lapsista tulen vielä laittamaan lisää tekstiä. Lähteistä sen verran että olen tehnyt aiheesta tutkielman n. vuosi sitten ja käytännössä kaikki teksti on juuri siitä Albrecht Fölsingin elämänkerrasta. Kallerna 17. maaliskuuta 2007 kello 19.19 (UTC)

Liäsilin tuonne lähdeviitteitä. Toivoisin, että joku laittaisi {{lähde}}-merkintöjä tuonne artikkeliin. --QWerk 28. maaliskuuta 2007 kello 14.23 (UTC)

Artikkelia voisi parantaa kääntämällä englanninkielisestä Wikipediasta tuonDangerous politics -kappaleen. Poliittiset näkemykset pitäisi laittaa omaksi otsikokseen, sillä mielestäni se ei sovi otsikon Elämä alaotsikoksi. --Green Bonsai 28. maaliskuuta 2007 kello 14.44 (UTC)

Ajattelin samaa, mutta ei ole tullut jaksettua alkaa kääntämään. Voisin tänään hieman aloitella. QWerk 28. maaliskuuta 2007 kello 14.53 (UTC)

Artikkelin nettilähteet voisi myös merkitä {{verkkoviite}} -mallineella. --Green Bonsai 28. maaliskuuta 2007 kello 18.18 (UTC)

Oliko Einstein aspergeri?

Poistin 21.1.2011 seuraavan kohdan: "Toisaalta psykiatri Glen Elliott sanoo, että diagnosointi elämäkerrallisen aineiston perusteella on erittäin epävarmaa. Tietyt käyttäytymispiirteet voivat johtua monista eri syistä. Sitäpaitsi Einsteinillä oli Elliotin mukaan hyvä huumorintaju, mitä ei vakavasti aspergersyndroomaisella ole käytännössä koskaan."

Perustelut: Huumorintajun puute on hyvin harvinaista aspergerien keskuudessa, eikä se kuulu syndrooman diagnistisiin kriteereihin. Kukaan ei ole myöskään väittänyt, että Einstein olisi ollut "vakavasti aspergerinsyndroomainen”. Sellaista diagnoosia ei ole edes olemassa! Asperger-diagnoosia on vain yhtä sorttia eli tapauksia ei jaeta esimerkiksi vakaviin ja vähemmän vakaviin.

Elliot ei sitä paitsi ole pätevä kumoamaan yhden maailman nimekkäimmän Asperger-tutkijan diagnoosia, koska hän ei ole erikoistunut Aspergerin syndroomaan, vaan on yleislastenpsykiatri. Asian voi tarkistaa täältä: http://www.chconline.org/content/staff/bio/Psychiatry/GlenElliott_Psychiatry_PopUpWindow.html .

Elliotin puheenvuoroon sisältyvät oudot väitteet tukevat ajatusta siitä, ettei hänen asiantuntemuksensa ole paras mahdollinen Aspergerin syndrooman suhteen.

88.114.245.172 21. tammikuuta 2011 kello 02.24 (EET)

Asiantuntijan asiantuntijuuden arviointi on uutta tutkimusta. --ML 21. tammikuuta 2011 kello 13.25 (EET)

Tietolähteen asiantuntijuuden arviointi on osa toimituksellista työskentelyä. Tietosanakirjan toimittajien tulee olla tässä suhteessa erityisen huolellisia. Wikipedian-artikkelit eivät ole uutisia, vaan asiantuntija-artikkeleita, joten niiltä voi odottaa tavanomaista ankarampaa lähdekritiikkiä. Jos Wikipedian toimittajat eivät ole itse kulloisenkin artikkelin aihepiirin asiantuntijoita, heidän kannattaa olla varovaisia referoidessaan lehdistössä haastateltuja henkilöitä. Erityisen huolellinen pitää olla silloin, jos tieto perustuu vain yhteen lähteeseen (tässä tapauksessa siis psykiatri Glen Elliottin tiedettä popularisoivalle NewScientist lehdelle antamalle lyhyelle kommentille).

Kirjaan kohta oheen Einsteinin elämäkerran tekstipätkän, joka liittyy käsiteltävään asiaan, mutta julkaisen tämän kommenttipuheenvuoroni nyt keskeneräisenä, koska havaitsin juuri, että ML on sijoittanut alaotsikon alle neutraaliuslaatikon. 88.114.245.172 21. tammikuuta 2011 kello 18.55 (EET)

Asiahan ei ole varma myöskään Simon Baron-Cohenin mukaan, vaikka hän pitääkin sitä hyvin mahdollisena ja todennäköisenäkin. Sanotaahan siinä lähteeksi merkityssä New Scientist-lehden artikkelissakin: "... he (=Baron-Cohen) admits that it is impossible to make a definite diagnosis for someone who is no longer living... " -KLS 21. tammikuuta 2011 kello 22.34 (EET)

Minustakin väite Asperger-syndroomaisten totaalisesta huumorintajuttomuudesta on lehden karkea yleistys. Ja lukeehan tulla vain "showed signs of": siis piirteitä näkyy, mutta varsinaista diagnoosia ei yritetäkään tehdä. -Ochs 21. tammikuuta 2011 kello 23.54 (EET)

Sanamuodoista voidaan toki aina keskustella. Muutin tekstin muotoon "Useat tutkijat ovat päätyneet arvioon, että Einsteinilla oli todennäköisesti Aspergerin oireyhtymä".

Jatkan vielä vähän vastaustani ML:lle: Ajatus Einsteinin mahdollisesta aspergeriudesta ei ole uutta tietoa edes Suomessa koska asia mainittiin suomalaisessa julkaisussa jo 1990-luvulla. Fölsingin kirjoittamassa elämäkerrassa aihetta käsitellään seuraavasti: "Nyt sopii kysyä, miten tällainen lapsi - kielelliseltä kehitykseltään huomattavan jälkeenjäänyt yksilö, joka ei pitänyt leikeistä eikä normaalista kanssakäynnistä ikäistensä kanssa ja joka kaiken kukkuraksi menetti ajoittain täysin itsehillintänsä - olisi selviytynyt testeistä ja tutkimuksista, joita nykyään käytetään koulunkäynnin alkaessa. On tuskin kohtuutonta väittää, että jos opettaja tai psykologi esittäisi sellaiselle lapselle testiin liittyviä vaatimuksia, niin tämä kävisi ehkä hänen kimppuunsa tuolin kanssa täsmälleen kuin pikku Albert teki sata vuotta sitten kotiopettajattarelleen. Lapsipsykologien nykykäsityksen mukaan sellainen lapsi olisi tutkittava ja hänet passitettaisiin tänä päivänä todennäköisesti terapiaan jo hyvissä ajoin ennen koulun alkua pelkästään puhevaikeuksiensa takia. Pikku-Albertin puheongelmat voidaan nimittäin "todella tulkita oireiksi kehityshäiriöstä". Pyskoanalyytikko Erik. H. Erikson uskaltautui tällaiseen kaukodiagnoosiin säilyneiden dokumenttien pohjalta ja hänen mukaansa vastaavanlaiset tapaukset vaativat ehdottomasti hienovaraista huomiota tai suoranaisia hoitotoimenpiteitä. Albert Einsteinin esimerkki antaa hänelle myös aiheen varoittaa nykyisestä suuntauksesta, jossa kaikki lapset pakotetaan saman seulan läpi ja näin pikemminkin estetään kuin edistetään lapsen henkistä kehitystä. Oli miten oli, Albert Einstein sai kasvaa ilman psykologien väliintuloa ja kehittää näin omia tyypillisiä luonteenpiirteitään. Hänellä oli kova halu toimia omien mittapuidensa mukaan, miettiä asioita ikiomalla perusteellisella tavallaan sekä kyky joutua syvällisen ihmetyksen valtaan. Taipumus ihmettelyyn motivoi Einsteinin luovaa ajattelua ratkaisevalla tavalla koko elämän ajan ja se vaikutti välittömästi myös hänen tutkimustoimintaansa. Hän yritti selvittää sen merkitystä itselleen ja ylisti "ihmettelyä" sekä yksilön hidasta kehitystä nobelistikollegalleen James Franckille tähän tapaan: "Kun kysyn itseltäni, miksi juuri minä keksin suhteellisuusteorian, niin se tuntuu johtuvan seuraavasta seikasta: aikuinen ei mieti aika-avaruusongelmia. Hän uskoo ajatelleensa niistä jo varhaisessa lapsuudessaan kaiken ajateltavissa olevan. Minä sen sijaan olen kehittynyt niin hitaasti, että aloin ihmetellä avaruutta ja aikaa vasta, kun olin jo aikuinen. Siitä syystä olen tunkeutunut syvemmälle sen problematiikkaan kuin tavallinen lapsi.""88.114.245.172 22. tammikuuta 2011 kello 00.07 (EET)

Lisäys 22.1.: Yritin muokata sellaisen version, joka tyydyttäisi kaikkia osapuolia. Alla on selvyyden vuoksi kohtia Elliottin ja Baron-Cohenin puheenvuoroista suomenkielisine käännöksineen.

He says attempting to diagnose on the basis of biographical information is extremely unreliable, and points out that any behaviour can have various causes.

SUOMENNOS: Psykiatri Glen Elliott sanoo, että elämäkerrallisen aineiston perusteella tehdyt diagnoosit ovat erittäin epäluotettavia ja ihmisen käyttäytyminen voi johtua monista eri syistä.

Elliott adds that Einstein had a good sense of humour, a trait that is virtually unknown in people with severe Asperger syndrome.

SUOMENNOS: Elliott lisää, että Einsteinilla oli hyvä huumorintaju, mitä vaikeasti aspergersyndroomaisilla ei ole käytännöllisesti katsoen koskaan.

there are clues that the genes for autism are linked to those that confer a talent for grasping complex systems - anything from computer programs to musical techniques.

SUOMENNOS: on viitteitä siitä, että autismigeenit esiintyvät usein yhdessä sellaisten geenien kanssa, jotka aiheuttavat kyvyn ymmärtää monimutkaisia järjestelmiä kuten tietokoneohjelmia tai musiikin soittamiseen liittyviä tekniikoita.88.114.245.172 22. tammikuuta 2011 kello 19.48 (EET)

Myers-Briggsin tyyppi-indikaattorissa Albert Einstein on INTP eli "abstrakti ajattelija". --Hartz (keskustelu) 8. helmikuuta 2013 kello 19.57 (EET)

Suositellun aseman poisto

Ihmettelen miten tämä voi olla suositeltu, vaikka lähdeviitteitä on näin vähän?--Vesahjr (keskustelu) 17. tammikuuta 2013 kello 23.44 (EET)

Poistoäänestyksen sivu on nyt kunnossa, {{Albert Einstein}} viittasi arkistoituun äänestykseen vuodelta 2007, {{Albert Einstein 2}} aloittaa uuden äänestyksen.--Arla 18. tammikuuta 2013 kello 16.34 (EET)

Arkistoitu vertaisarviointi 2

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Artikkeli on sinänsä laadukas ja laaja, mutta se ei täytä suositellun artikkelin kriteeriä "viitteiden kattava ja tarkka käyttö on de facto ehdoton vaatimus".--Vesahjr (keskustelu) 19. tammikuuta 2013 kello 12.42 (EET)

Tottahan se on, että viitteistys on aivan liian puuttellista nykyisten suositeltujen kannalta. Artikkelissa on laaja kirjallisuusluettelo, jonka perusteella voisi varmaan viitteistää. Sisällöllisesti näyttää pintapuolin riittävän laajalta, mutta fysiikasta en tiedä niin paljon että pystyisin arvioimaan, onko tieteelliset asiat selitetty kattavasti. Artikkelin SA-äänestyksessä vuonna 2007 on keskusteltu siitä, menikö äänestykseen liian hätäisesti, joten voi olla että sisältöäkin pitäisi vielä kriittisesti tarkastella. Joka tapauksessa on selvää, että ainakin viitteet pitäisi olla, muuten tulee poistoäänestyksessä noutaja.--Tanár 19. tammikuuta 2013 kello 15.31 (EET)

Asiantuntijan arvio

Lähde	Koistinen, Olavi: HS selvitti: Näin luotettava Wikipedia on Helsingin Sanomat. 30.11.2013. Helsinki: Sanoma Media Finland. Viitattu 16.8.2015.
Arvioitu versio	20. marraskuuta 2013
Arvioinnin tekijä	Jukka Maalampi, professori, Jyväskylän yliopisto, fysiikan laitos
Virheettömyys	4/5
Kattavuus ja painotus	2/5: Artikkeli panee aivan liikaa painoa henkilöhistoriaan ja siihen liittyviin merkityksettömiinkin yksityiskohtiin. Pääasian eli tieteellisen työn esittely aivan liian lyhyt ja pintapuolinen verrattuna muuhun aineistoon. Tieteellisenkin työn voi esittää kansantajuisesti, mutta se vaatii kirjoittajalta hyvää asiantuntemusta ja asiaan perehtymistä.
Lähteistys	3/5: Artikkeli liikaa yhden viitteen varassa (Fölsing).
Tuoreus	3/5: Einsteinin teorioiden uusimmat testit ja teorioiden vaikutukset teknologiaan jäävät vähälle huomiolle.
Neutraalius	4/5
Selkeys	3/5: Taso vaihtelee. Elämäkertaosa on jaaritteleva ja juoruilevan tuntuinen.
Yleisiä kommentteja artikkelista	Kaukana tietosanakirjatasosta. Kaipaisi ammattitaitoista editoijaa.

--Dodi 8238 (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 23.57 (EEST)

Artikkelin pääongelma on se, että se on tehty elämäkerran pohjalta, jossa on 732 sivua. Siksi mukaan on tarttunut paljon epäolennaista ja elämäkertaosuus on ylipitkä, kuten asiantuntija-arvioijakin huomauttaa. Aloin hiukan karsimaan artikkelia. --Savir (keskustelu) 15. elokuuta 2016 kello 18.01 (EEST)

kansalaisuus, ei kansallisuus

Artikkelissa itse puhutaan koko ajan oikein kansalaisuudesta ja siis kansalaisuuksista, mutta tietolaatikossa puhutaan virheellisesti eri kansallisuuksista -- vaikka ihmisellä on vain yksi kansallisuus ja se pysyy samana koko elämän aikana -- koska mallineissa henkilö/tieteilijä ja henkilö/pohja on virheellisesti kansallisuus. --Espoo (keskustelu) 25. kesäkuuta 2017 kello 05.59 (EEST)