Keskustelu:Aarne Juutilainen

Kollaa

Mikä on "Kollaan rintamaosa -käsite"? -tKahkonen 10. syyskuuta 2006 kello 10.20 (UTC)

Minä vaihtaisin tekstin esim. muotoon "Kollaa kestää -käsite". Kollaan rintamaosa oli olemassa ilman Juutilaista ja olisi ollut vaikka siellä ei olisi käytykään kuuluisia taisteluita. Laitis 10. syyskuuta 2006 kello 16.19 (UTC)

Puolustusvoimat vai puolustusvoimaat

Puolustusvoimat isolla vai pienellä? Lainaus Kielikellon valtionhallinnon nimiä koskevasta artikkelista, johon Pvalkki viittaa: "Samoin kirjoitetaan pienellä yleismerkityksessään käytetyt puolustusvoimat, ilmavoimat, maavoimat, merivoimat mutta isolla Puolustusvoimat, Ilmavoimat, Merivoimat, kun tarkoitetaan nimenomaan Suomen puolustus-, ilma- ja merivoimia." Tästä herää tietysti kysymys siitä, mikä on yleismerkityksellistä käyttöä ja mikä ei. Esimerkki Kielikellon artikkelin kirjoittajan käsityksestä löytyy samasta artikkelista, jossa hän käyttää vain pientä alkukirjainta: "Esimerkiksi puolustusvoimien tiedotteissa olevat omien sääntöjen mukaan kirjoitetut nimet kirjoitetaan lehdistössä useammin yleiskielen kuin puolustusvoimien sääntöjen mukaan." Nyt Aarne Juutilaista käsittelevässä artikkelissa käytetään sekä pientä että isoa. En näe käytännössä mitään logiikkaa. Itse käyttäisin lähes poikkeuksetta pientä alkukirjainta. t Laitis 10. syyskuuta 2006 kello 11.57 (UTC)

Juu sitä kirjotellaan "väärin" monissa eri yhteyksissä. Intti itsekin, vaikka sen omissa graafisissa ohjeissa se ohjeistetaan oikein. Ohjeena on, että kun puhutaan Suomen asevoimista kirjoitusassu on "Suomen puolustusvoimat" (tässä kylläkin hieman epäloogisesti pienellä) tai "Puolustusvoimat". Pienellä puolustusvoimat kirjoitetaan silloin kun puhutaan yleisesti mistä tahansa puolustusvoimista eli esim. "kaikkialla maailmassa puolustusvoimien määrärahat ovat lisääntyneet". Tällä ei viitata mihinkään tiettyyn asevoimaan. Miksi moinen käytäntö esim. lause "Afganistanissa palveleva puolustusvoimien henkilöstö on uupunutta" on merkitykseltään aivan eri kuin "Afganistanissa palveleva Puolustusvoimien henkilöstö on uupunutta". Sama periaate "Marokon kauhu" vs. "Marokon Kauhu" --PV 10. syyskuuta 2006 kello 15.25 (UTC)

Tarkoitatko että Kielikelloon aiheesta artikkelin kirjoittanut asiantuntija kirjoittaa puolustusvoimat vahingossa pienellä kirjaimella, vaikka selvästi viittaa nimenomaan Suomen armeijaan? Puolustusvoimien - tai esimerkiksi jonkin yrityksen - omat ohjeet eivät ole kielen käyttöön mikään normi, joka ratkaisisi oikean muodon.

Marokon kauhun tai Kauhun oikeasta kirjoitususta kaipaisin jonkun lähteen. Mäkelän kirja ei ole mikään auktoriteetti asiassa. Erisnimet toki kirjoitetaan isolla, mutta kirjoitetaanko sen kaikki osat? Kauhu ei ole erisnimi, vaikka Marokon kauhu onkin. Esimerkiksi Tuntematon sotilas kirjoitetaan pienellä s-kirjaimella. Keskustelin asiasta tänään yhden äidinkielen opettajan kanssa, mutta ei hän osannut suoralta kädeltä sanoa, kumpi muoto on oikein. Nämä ovat yllättävän vaikeita asioista. yst.t. Laitis 10. syyskuuta 2006 kello 16.16 (UTC)

No jos nyt lankaa väännetään niin riittääkö tämä: Kielitoimiston sanakirja:"puolustusvoimat = maanpuolustuksesta huolehtivat asevoimat ja laitokset. Eri maiden puolustusvoimat. Erisn. vastaavasta suomalaisesta organisaatiokokonaisuudesta. Vasta nimitetty Puolustusvoimain komentaja. Tiedotetaan, että Puolustusvoimat suorittaa (t. suorittavat) kovapanosammuntoja."(suora lainaus).

Sitten tuohon Marokon Kauhuun/kauhuun... se ei kieltämättä ole ihan yhtä selkeä juttu, mutta "Tuntematon sotilas" ei liity tähän mitenkään...kyseessä on kirjan, ei henkilön (lempi)nimi. Eli on perusteltua kirjoittaa "Marokon Kauhu" kun kyseessä on (yhteen) henkilöön viittaava (lempi) nimi eli käytännössä siis erisnimi. Kummatkin siis isolla kuten etu- ja sukunimikin kirjoitetaan. Tästä en ole löytänyt selvää sääntöä ja näkee muitakin tapoja, mutta ylläolevaa pidän perusteltuna. Ei tämä suomi kovin helppoa ole ;) --PV 10. syyskuuta 2006 kello 18.31 (UTC)ps. Kirjassakin se on "Minä, Marokon Kauhu". --PV 10. syyskuuta 2006 kello 18.31 (UTC)

Soitin kielitoimistoon Marokon kauhun, Punaisen paronin yms. asiassa. Heidän kantansa oli, että nimen jälkimmäinen osa kirjoitetaan pienellä, jos se itsessään ei ole erisnimi.

Laitis 12. syyskuuta 2006 kello 08.26 (UTC)

Samanlainen tynkä on myös mm. Alpo Marttisen Wikipedia; eversti Marttinen päätyi Iranin shaahin sotilasneuvonantajaksi. Hänen elämässä olisi kertomista; realistista kertomista, mihin mm. Ake Lindman on hyvin päässyt kiinni Etulinja-elokuvassa, mitä Suomeen tulee.

Kai tässä pitäisi sentään pitäytyä asialinjalla mm. Wikipedian artikkeeliin liittymättä, miten Aarne Juutilainen joutui hakemaan muodollisesti eroa marraskuussa 1944 reserviupseerina Suomen puolustusvoimista, vaikka hän oli nimitetty aktiiviupseerin virkaan välirauhan aikana? Aivan käsittämätöntä ja pikkumaista peittelyä Suomessa, mikä lienee kuuluu syvään suomalais-kansalliseen piirteeseen? Miten joutua anomaan armeijasta pois reservin upseerina, vaikka on aktiiviupseerin vakanssilla. Kuka oli tämän taustalla? Kuinka on tämä mahdollista, ja kuinka tällaista edes esitetään?

Marttinen oli ns. "linnakundin" asemassa Suomessa, mutta Iranin shaahin sotilasneuvoantaja USA:n armeijan kontekstissa Suomen jälkeen myöhemmin. Tässä suhteessa kannattaisi tarkastella Markon Kauhun jatkosodan aikaista jälkeä, sillä mikä henkilkohtainen tragedia hänen elämänsä oli itselleen sodan jälkeen? Hän kuului kuitenkin siihen polveen, joka piti Suomen pystyssä sodan aikana, ja väestön siirroilta itään välttyttiin. Oliko se hänen syy, mitä hänelle tapahtui sodan jälkeen, vai kollektiivista perusteista lähtevä tragedia? Minusta kaikki ei ollenkaan ole selvää, ja Suomessa ei ole edes käyty selventävää keskustelua ko. teemasta ja suomettumisajasta.

Puhuin kesällä 2007 Marokon Kauhun omaisena esiintyvien kanssa ja he vahvistivat hänen olleen Irma-nimisen kanssa naisen naimisissa (vrt. Minä, Marokon Kauhu - kirja); mutta kaikki asialähteet välirauhan ajalta kertovat täysin toista mm. Suomen Kuvalehti 8/1941, joka on mm. Suomen kirjastoissa näkyvissä. Vaimon nimi oli Helvi, eikä Irma, kuten uusi kirjallisuus väittää väärin.

Miten on Suomen asiat sitten tänään? Kestävätkö samaa tarkastelua? Olen seurustellut korkea-arvoisen (esikuntaupseeri) Tanskan upseerin tyttären kanssa; tytär kaapattiin Suomessa Suomen sotilastiedustelun taholta heinäkuussa 2005 Venäjälle sotilaskuulusteluihin Suomen armeijan taholta siitä syystä, että mukamas oli Tanskan armeijan agentti tms. Kappaus tapahtui Suomen viranomaisten suostumuksella ja kesti kuukausia, jolloin ko. kaapattua raiskattiin sekä Suomessa että Venäjällä, missä hänet vietiin Pihkovaan, ja hän pääsi Hodinkan (GRU:n päämaja) kautta Tanskaan, koska Tanska oli vapauttanut kaukasialaisen Venäjältä Tanskaan saaneen turvapaikka - henkilön vastineeksi suomalaisten kaappaamasta Tanskan upseerin tyttärestä. Tämä kaikki siis tapahtui Suomessa ja vuonna 2005 (heinäkuu -marraskuu) ja suomalaisen sotilastiedustelun taholta, jotka pelaavat yhteen laajasti mm. Venäjän Leningradin sotilaspiirin kenraalimajuri Konstantin Krymovin kanssa, jolla on entinen KGB-tausta ja hänen lääkärin taitoja käytetään hyväksi ko. kuulusteluissa eli James Bondin jäädessä vangiksi Pohjois-Koreaan Kuole Toisena Päivänä -elokuvassa käytettyjä kuulustelumenetelmiä ei pidä pitää vieraina Suomen naapurissakaan, minne mm. tanskalainen tyttöystäväni toimitettiin. Sinne on toimitettu myös mm. Viron armeijan uusia upseereja yksi oli mm. 12 kuukautta siellä sotilaskuulusteluissa ja nykyään sairaseläkkeellä. Kihlattuni sentään palautui vangitsemisajan jälkeen harvinaisesti työkuntoon ja toimii yliopiston kielen opettajana tänään (ei Suomessa), kidutusten jälkeen.

En voi mitenkään tuntea myötätuntoa suomalaisten menettelyä kohtaan, ovat vain venäläisten juoksupoikia, mitä ko. artikkelin upseeri ei koskaan ollut. Siinä mielessä voitte sanoa mitä tahansa kielestäni, koska se ei ole identiteettini. Sitä paitsi Juutilainen - nimenä viittaa ns. toisen luokan sukunimeen, joka on käännetty alkuperäisestä tässä tapauksessa tanskalaisperäisestä tai sinne viittaavasta nimestä. Tässäkin asiassa tuli Marokon Kauhun omaisina esiintyvät hyvin ilmi; he eivät tienneet, mistä nimestä ko. nimitys on keksitty Suomen kieleen. Se kertokoon kaiken ko. tapauksesta ja juuteista Suomessa, tai Suomen armeijassa, missä aikoinaan olivat näiden tsaarin entisten upseerien silmätikkuja, tänään ko. väestö N-liitossa koulutetun suomalaisen sotilastiedustelun julkisia kohteita, joita siirretään Venäjälle.

Ja muuten olen itsekin saanut suomen armeijan nykyiseltä kenraalilta uhkauksen siirtämisestä Venäjälle sotilaskuulusteluihin; tämä tapahtui marraskuussa 2007.

Suomen kadettiupseereissa 1918-2000 edellisissä sarjoissa lukee, että Marokon Kauhu ylennettiin kapteeniksi tammikuussa 1940. Sittemmin hänen osio vuoden 2000 painoksesta on kokonaan poistettu pois, eli häntä ei luettu enää kadettiupseeriksi 2000-luvulla, kuten saman kirjasarjan aikaisemmissa painoksissa tehtiin. Sekin kertoo jostakin ... uusin painos, jonka olen nähnyt on Suomen Kadettiupseerit 1918-2000 (Gummerus) siinä Marokon Kauhusta ei ole artikkelia.

Minusta juuri näihin esittämiini asioihin voisi netissä ottaa ko. osiossa oikein kantaa, mutta kun ei voi, eikä kannata, koska aivopesu on jo tehnyt tehtävänsä; kyllä muualla maailmassa Wikipediassa esitetään asiat laajemmin, jos osaa lukea ja ymmärtää muita kieliä, myös Wikipedian toimitus oli kuulemma ollut Suomen TV:ssä ja esittänyt samansuuntaisia kantoja, että tässä on mahdollisuus esittää kaikki tekijät, eikä tehdä asiasta tynkää ja suomalaishenkistä alajuttua, kuten on tapahtunut taas tänään. Valitettavasti.

T: Otello Kommentin jätti Otello2008 (keskustelu – muokkaukset).

Sikäli kun tämä kommentti liittyy Juutilaiseen tai tähän artikkeliin tekemiini muokkauksiin, ks. perusteluja alla. Henkilökohtaisesti pyytäisin kirjoittajaa esittämään vähän konkreettisempaa, artikkeliin liittyvää kritikkiä kuin "ei voi, eikä kannata, koska aivopesu on jo tehnyt tehtävänsä" Kommentista tulee ainakin itselleni mieleen lähinnä lasten hiekkalaatikkonokittelut. --Riisipuuro 15. helmikuuta 2008 kello 18.51 (UTC)--

Kapteeniksi ylennys jne.

Kiintoisia nämä kaikki tämän sivun "muokkaajat"; mm. ko. asiantuntijan teksti koittaa olla vakuuttavaa Carl von Haartman ja Marokon Kauhun keskustelun pois poistoineen, samaten Hägglundin telttakeskustelun kohdan poisto,missä koko "Kollaa Kestää" - käsite syntyi. Teittisen Marokon Kauhun harvinainen upseeriarvion poisto jne.

Ajatella, koska sota on aina teami työskentelyä. Niin ko. asiantuntija näyttää unohtaneen myös, että kapteeniksi ylennys oli myös jo talvisodan keskellä, eikä jatkosodan alussa, kuten hän editoimassaan tekstissä esittää. Vähän samanlaisella asiantuntija otteella koko teksti editoitu ja laiteltu, ettei vaan "hurri" tai "tanskalaisuus" näkyisi asiassa. Silloin onkin parempi poistaa Hägglund ja Haartman näkymästä, vaikka ko. henkilöt liittyvät kiinteästi juuri Kollaaseen, ja sen takia Marokon Kauhukin tuli siksi, mitä on ... ja siksi täällä kirjoitetaan.

Minulle asia ihan sama, mutta en ala kirjoittamaan, mistä tämä editoija on ilmestynyt laittamaan asian kuntoon. Sen tietää jokainen jutun aksentista, tietotasosta jne. Onhan Teillä vastaava lähdekirjallisuus; siellä on mm. Irma - niminen nainen kirjoitettu upseerin vaimoksi. Samaa väittävät Kauhun omaiset; eli se siitä. Keskustelin heidän kanssa asiasta; vaimo oli nieltään täysin toinen, ja Kauhun omaiset eivät tulleet edes ko. häihin.

Samaa vankkaa perussuomalaista taustaa, ilmeisesti 1950-luvulla kommunismi viehätti, sitä pitäisi ajatella myös Kauhun kohdalla kriittisesti, sillä olihan Ranskan kansalainen muukalaislegioonassa täyden palvelunsa takia (erikoista, että suomalaisen itsetuntoon ei mahdu sitä, että Aarne Juutilainen oli Ranskan kansalainen ja asia täytyy pois editoida ko.tekstissä, ettei synny mitään väärinkäsityksiä, ja kaikki kadettikoulusta erottamisperusteet olivat kaikki vain Marokon Kauhun syytä (?); näinhän tämä venäläisperäinen viranomaisusko Suomessa kulkee ... ei tarkistella sitä, millä asenteella kadettikoulun johto tai ko. venäläisperäiset upseerit toimivat, se kun on täyttä selviötä (itämainen jutun tarkistelutapa), ja vain jääkärit kyseenalaistivat venäläisperäisten upseerien toiminnan, oliko siis kaikki syy Marokon Kauhussa edesottamuksista, joita hänelle sattui, kun esim. jutussa pois editoidut Hägglund ja Haartmann arvostivat hänet erittäin korkealle yhdessä talvisodan jälkeen kuolleen Teittisen kanssa? Papukaijamaista viranomaisuskoa valitettavasti koko juttu ... ), ja Kauhu olisi voinut poistua Suomesta monien muiden sotasankareiden mm. Alpo Marttisen, Thornen, Carl von Haartmanin, Carl Gustav Mannerheimin jne. tapaan, ei poistunut (miksi jäi Suomeenß), vaikka yritti poistua Talvisodan jälkeen Ranskaan, jolloin Suomen viranomaisiksi kutsuvat ihmiset estivät Ranskaan paluun. En osunu harhaan, että arvioin ko. kirjoituksen saaneen ko. muodon, kun joku Kauhun omaisena esiintyvä, kun itse ei asiaa taida, on pyytänyt jotakin "asiuantuntijaa" editoimaan artikkelin ko. uskoon, missä kaikki oleellinen puuttu tai on poistettu.. Kauhun jatkosodan jälkeinen aika on vaiettu; olisiko siinäkin perussuomalainen 100% takinkäännös mahdollinen vrt. jutun aksentti.

Juttu ei epärealistisuuden ja tarkastelutavan suhteen vakuuta allekirjoittajaa; jo se, että keskeiset sotilasarvo asiat eivät täsmää, kertoo mistä tässä jutussa on kysymys.

-Otello (ei ole Kauhun sukulainen, vaan asiantuntija)Kommentin jätti Otello2008 (keskustelu – muokkaukset).

Toivoisin käyttäjän kiinnittävän huomiota myös omaan suomen kielen jäsentelyynsä, sillä ainakaan minulle ei heti ollut ilmeistä, mistä nyt kiikastaa. Ilmeisesti tarkoitus on ilmaista tyytymättöyys Riisipuuron artikkelissa suorittamia poistoja kohtaan. Omasta mielestäni kuitenkin poistot ovat olleet aivan aiheellisia, sillä moiset anekdootit tai yksittäiset lainaukset pääsääntöisesti eivät kuulu tietosanakirjaan, vaikka varmaan ovatkin veikeitä episodeja jossain Juutilaisesta kertovassa kirjassa tms. --Louhikärmes 15. helmikuuta 2008 kello 06.42 (UTC)

Kesti hivenen aika ennen kuin tajusin kirjoituksesi arvostelevan poistojani. Laajempia kaaria piirtelevästä tekstistäsi sai tarkalla lukemisella pari konkreettistakin kritiikin kohdetta selville, tässä perusteluja:

Keskustelut eivät oikein kuulu tietosanakirjatekstiin. Noin yleensäkin pitää olla kyllä lujasti optimistinen uskoakseen, että tuolloisissa rintama-oloissa esitetyt keskustelut oinnistutaan sanatarkasti siteeraamaan 60 vuoden kuluttua. Mikä on se olennainen tieto, joka noilla keskustelujen referoinneilla välitetään lukijalle? Jos sellainen tieto löytyy, muotoile se omin sanoin ja laita julkistettu keskustelu lähteeksi. Jos tietosisältöä ei löydy referaatti on täysin turha. Teittisen arviointi Juutilaisesta on muotoiltu juuri näin (lähde kylläkin puuttuu kun sitä ei tekstille ollut). Teittisen maalailevat kommentit idän teräsnorsuista eivät asiatekstiin kuulu. Hägglund-keskustelu löytyy Kollaan taistelu -artikkelista, siellä se on jotensakin perusteltu puhuttaessa tuosta "Kollaa kestää" -sanonnasta. Jos Juutilaisen vastauksen esittää tuossa samassa kontekstissa, se on paikallaan täälläkin. Haartman-keskustelu taas oli muotoa: ... ja vielä kerran puristin Juutilaisen kättä, ja hänen sanoessaan: "Olen iloinen, että ratsumestari tuli juuri meidän joukkoomme", ymmärsin, että hän myös tarkoitti sitä, ja tunsin luissani, että meistä tulisi hyvä ystävät. Siis ihan tosissaasi meinaat että tämä olisi tullut säästää? Sen sijaan Haartman tapaamista aikaisempi kappale sisälsi mielenkiintoisen tiedon: puhutaan vetäytymiskäskystä ja siitä kieltäytymisestä. Kappale oli kuitenkin lähteetön ja vaikeasti ymmärrettävä, eikä sisältänyt olennaisia faktoja: milloin ja keneltä vetäytymiskäsky tuli, milloin Juutilainen kieltäytyi, mitä seurauksia asiasta koitui? Sen sijaan puhutaan tulituksen alla jouluhartaudessa seisomisesta, mikä tietysti on kunnioitettavaa, mutta aika vähäinen anekdootti noin tietosanakirjamielessä. Varsinaista matskua ei oikein jäänyt mitään käteen, joten poistin kappaleen.

Muokkaukseni jäljiltä jäi tosiaankin ylimääräinen kapteeniksi ylennys jatkosota-osioon (nyt poistettu). Juutilainen kyllä mainittiin kapteeniksi jo talvisota-osiossa.

Mainintaasi Juutilaisen vaimon nimestä en ymmärrä: artikkelissa vaimon nimi on Helvi, onko tämä nyt mielestäsi väärin vai oikein? Tekstistäsi se ei lukijalle selviä.

Kirjoitat:Aarne Juutilainen oli Ranskan kansalainen ja asia täytyy pois editoida ko.tekstissä. ? Asia on nimen omaan mainittu tekstissä.

Se että Haartman ja Hägglund arvostivat Juutilaista on ihan oikea tieto lisättäväksi kunhan lähde löytyy, keskustelun referointia ei tarvita.

Tekstisi kappale "Samaa vankkaa perussuomalaista.." jää minulle punaiselta langaltaan kyllä hyvin hämäräksi. Hivenen konkreettisempi ote ympäripyöreiden arvailujen ja ikävien vihjailujen sijaan auttaisi meidän maallikkojenkin ymmättämistä. Artikkelihan on vapaasti muokattavissasi, kun kerran asiantuntemusta löytyy. Lähteistys kannattaa muistaa, muuten joku voi vaikka poistaa tiedot. Odottelen mielenkiinnolla mitä Juutilaiselle tapahtui sotien jälkeen. Kansallisbiografia ei asiasta kerro sanallakaan.

Sitä ennen kyllä pyytäisin kuulla loppuun asti mielenkiintoisen lausumasi mistä tämä editoija on ilmestynyt laittamaan asian kuntoon. Sen tietää jokainen jutun aksentista, tietotasosta jne.. Niin no, mistä? --Riisipuuro 15. helmikuuta 2008 kello 18.44 (UTC)--

Sodan jälkeen

Artikkeli ei oikeastaan sanallakaan kerro mitä tapahtui sodan jälkeen. Kai sentään jotain tapahtui? --TBone 15. helmikuuta 2008 kello 08.57 (UTC)

Juutilaisen vaimon nimi

Artikkelissa Aarne Juutilaisen vaimon nimi on Helvi, he avioituivat kevättalvella 1941, kuitenkin kirjassa Marokon kauhu hänen nimensä on Irma ja avioliitto solmittiin kesällä 1940.

• Porvali, Seppo: ”6, 7”, Marokon kauhu, s. 55, 56, 58. Juva: Kustannusosakeyhtiö Revontuli, 2013. ISBN 978-952-6665-00-9.
  --Raid5 (keskustelu) 14. joulukuuta 2015 kello 00.03 (EET) edit tarkennus --Raid5 (keskustelu) 14. joulukuuta 2015 kello 00.07 (EET)

Poistin 13. tammikuuta 2016 lisäämäni tarkistuspyynnön. [1] Lisäsin tähän keskusteluun aikaisemmin kirjoittamani lähteen, korjasin tiedon ja tapahtumien ajan. Poistin myös viitteen jälkeisen kohdan ”myöhemmin”. Kirjassa ei ole mainintaa vanhempien talosta, joten en voi laittaa viitettä kattamaan laajemmin, mutta ”myöhemmin” ei sovi kohtaan – avioliiton solmiminen ja vihkimistilaisuus olivat samalla kertaa. Vaihdoin myös toistuvat nimet Helvi nimeen Irma, kuitenkaan viittaamatta lähteeseen. Sivulla 58 tosin mainitaan, että ”Irma oli jäänyt toistaiseksi asumaan Kotkaan vanhempiensa luokse, sillä Kontiolahdelle ei toistaiseksi ollut valmistunut riittävästi upseeriasuntoja.” [2] --raid5 (keskustelu) 3. helmikuuta 2017 kello 12.35 (EET)

Ainakin antikvariaatti.netissä puhutaan Suomen Kuvalehden 1941 nr 8 kohdalla Helvi Hovista. Luulisi, että kyseinen tieto on nimenomaisesta lehdestä.--MAQuire (keskustelu) 29. syyskuuta 2017 kello 19.58 (EEST)

Jonkun kenties olisi hyvä tarkistaa Suomen Kuvalehden artikkeli sekä selvittää mistä eroavaisuudet johtuvat. Syy tulisi lisäksi mainita lähteen kera artikkelissa. Sitä ennen on turha pelkästään muuttaa nimeä. [3] --raid5 (keskustelu) 30. syyskuuta 2017 kello 00.35 (EEST)

Tietolaatikon kuvakoko

Palautin artikkelin, koska tietolaatikon kuvaa on tarpeetonta muuttaa liian isoksi. ”250 pikseliä on yleisesti käytetty koko eikä sen ylittämiselle pitäisi olla mitään tarvetta. Kuvan suurentaminen leventää myös tietolaatikkoa ja tekstialueen marginaaleihin jää runsaasti tyhjää.” Wgn, Tietolaatikoiden kuvat. --Raid5 (keskustelu) 16. huhtikuuta 2016 kello 00.40 (EEST)

Henkilömallineessa se on 240px.--Htm (keskustelu) 16. huhtikuuta 2016 kello 03.42 (EEST)

Yritän muistaa, 300 pikseliä oli kuitenkin turhan iso. --Raid5 (keskustelu) 16. huhtikuuta 2016 kello 10.49 (EEST)

Kansallisuus suomalainen

@Kospo75: Kumosin [4] 83.245.249.30:n tekemän muokkauksen huolimatta arviointilokin hyväksynnästä [5], jossa väitettiin Aarne Juutilaisen olevan kansallisuudeltaan ranskalainen. Artikkelista ei käy ilmi Juutilaisen ranskalainen syntyperä. ---raid5 (keskustelu) 17. helmikuuta 2018 kello 13.16 (EET)