Kepler-186f
| Kepler-186f | |
|---|---|
 Taiteilijan näkemys |
|
| Löytäminen | |
| Löytäjä(t) | Kepler-avaruusteleskooppi |
| Löytöpäivä | 2014 |
| Tähden ominaisuudet | |
| Tähden nimi | Kepler 186 |
| Tähden massa | 0,48 M☉ |
| Tähden spektriluokka | M1V |
| Tähden metallisuus | −0,28 |
| Kiertoradan ominaisuudet | |
| Isoakselin puolikas | 0,356 AU |
| Kiertoaika | 129,9459 vrk |
| Inklinaatio | 89,9° |
Kepler-186f on eksoplaneetta, joka kiertää 500 valovuoden päässä Maasta olevaa punaista kääpiötähteä melko varmasti elinkelpoisella vyöhykkeellä. Koska planeetta on niin kaukana, siitä on vaikea tehdä tarkkoja havaintoja. Pystytään havaitsemaan vain se, miten planeetta jaksollisesti hieman himmentää keskustähtensä valoa.
Planeetta on todennäköisesti noin puolitoista kertaa Maata painavampi, mutta saattaa mahdollisesti olla massaltaan hieman Maata kevyempikin. Se on kuitenkin ensimmäisiä löydettyjä suunnilleen Maan kokoisia planeettoja, ja joka on elämälle suotuisien olosuhteiden ansiosta mahdollisesti elinkelpoinen ja juuri siksi merkittävä löytö. Planeetan koosta päätellen sillä ei voi olla tiheää myrkyllistä kaasukehää, mutta se kykenee pitämään elämälle ehkä soveltuvan kaasukehän pitkiä aikoja.
Planeetalla saattaa olla nestemäistä vettä. Planeetta on hieman maata kylmempi, mutta tämä ei estä elämän muotoutumista. Kepler-avaruusteleskooppi havaitsi planeetan yhdessä neljän muun planeetan kanssa. Muut Kepler 186:n kanssa samaa M-luokan kokoista tähteänsä kiertävät planeetat ovat liian lähellä emoaurinkoaan ollakseen asuinkelpoisia kiertolaisplaneettoja.
Elinkelpoisen vyöhykkeen ulkolaidalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kepler-186f:n etäisyys keskustähdestään on noin 0,36–0,40 AU:ta. Tämä vastaa Merkuriuksen etäisyyttä Auringosta. Mutta Aurinkoa kylmempi ja pienempi M1V-spektriluokan keskustähti Kepler 186 säteilee vain noin 0,04–0,046 Aurinkoa, koska on pienimassainen punainen kääpiö. Näin ollen planeetta saa arviolta noin 0,32 aurinkovakion verran säteilyä[1]. Niinpä Kepler 186f:n uskotaan kiertävän elinkelpoisen vyöhykkeen ulkolaidalla, jossa planeetan elinkelpoisuus riippuu pitkälti planeetan kaasukehän paksuudesta ja koostumuksesta.
Paksu hiilidioksidikaasukehä saattaisi lämmittää planeettaa ja tehdä ainakin osan siitä suotuisaksi elämälle. Jos hiilidioksidia olisi kaasukehässä 0,5–5 baaria ja typpeä 0–10 bar, planeetan keskilämpötila olisi joidenkin arvioiden mukaan yli 0 °C. Tämä on vain arvailua, sillä noin 500 valovuoden päässä olevan Kepler 186f:n fysikaaliset ominaisuudet tunnetaan erittäin huonosti. Lähinnä planeetan säde ja etäisyys keskustähdestään sekä joitain näistä johdettavia numerotietoja tunnetaan. Ei osata täsmälleen sanoa, onko planeetan pyöriminen vuorovesilukkiutunut, tähän uskotaan olevan 50 %:n mahdollisuus. Näin, koska emoauringon ikää ei tunneta. Tässäkin tapauksessa paksu hiilidioksidikaasukehä tekisi planeetan pimeän puolenkin elinkelpoiseksi. Planeetta saattaa pyöriä paljon Maata hitaammin, ja yksi pyörähdys saattaisi olla vuorovesijarrutuksen takia hidastunut viikkoihin tai kuukausiin.
Kepler 186f:n maankaltaisuudeksi väitetään mahdollisesti asuttavien eksoplaneettojen luettelossa 0.64[2], mikä on suunnilleen sama kuin Marsin asuttavuus. Kepler 186f:stä käytettiin aiemmin nimiä KOI-571-05 tai KOI-571.05.
Massa kohtalaisen lähellä Maan massaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Planeetan säteeksi on arvioitu tähdenpeittokeinolla 1,11 ± 0,14 eli 0,97–1,25 kertaa Maan säde[3]. Planeetan massa saattaisi olla 1,44 Maan massaa, jos sen säde olisi 1,11 Maan massaa, ja planeetan koostumus on kolmannes rautaa ja melkein kaksi kolmannesta silikaattia, niin kuin Maalla[4]. Eräiden arvioiden mukaan planeetta olisi hieman tätä isompi, noin 1,13–1,17 Maan sädettä.
Luultavasti planeetalla ei ole elinkelvottomaksi tekevää paksua vety–helium-kaasukehää, jollaisia on yli 1,5 Maan säteisillä kohteilla.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ FORMATION, TIDAL EVOLUTION AND HABITABILITY OF THE KEPLER-186 SYSTEM Emeline Bolmont, Sean N. Raymond,Draft version April 18, 2014
- ↑ First Potentially Habitable Terran World (Arkistoitu – Internet Archive) Abel Mendez Torres, The Planetary Habitability Laboratory (PHL), Apr 17, 2014
- ↑ An Earth-Sized Planet in the Habitable Zone of a Cool Star Quintana, Barclay et al, Science 18 April 2014: Vol. 344 no. 6181 pp. 277–280 DOI: 10.1126/science.1249403
- ↑ itle: An Earth-sized Planet in the Habitable Zone of a Cool Star (Arkistoitu – Internet Archive) Elisa V. Quintana, Thomas Barclay, Science 2014
| Tähdet |
Deneb, γ Cyg, ε Cyg, δ Cyg, Albireo A, ζ Cyg, ξ Cyg, τ Cyg, ι Cyg, κ Cyg, ο1 Cyg, η Cyg, ν Cyg, ο2 Cyg, ρ Cyg, 41 Cyg, 52 Cyg, σ Cyg, π2 Cyg, 33 Cyg, υ Cyg, 39 Cyg, θ Cyg, μ1 Cyg, λ Cyg, 63 Cyg, 47 Cyg A, φ Cyg, π1 Cyg, 8 Cyg, 59 Cyg, P Cyg, 30 Cyg, 57 Cyg, 55 Cyg, 72 Cyg, 15 Cyg, ψ Cyg, 28 Cyg, 29 Cyg, T Cyg, ω1 Cyg, 22 Cyg, 2 Cyg, 17 Cyg, 20 Cyg, 68 Cyg, 74 Cyg, 26 Cyg, 56 Cyg, 75 Cyg, Albireo B, 23 Cyg, 35 Cyg, 25 Cyg, 4 Cyg, 19 Cyg, 61 Cyg A, 71 Cyg, 70 Cyg, 27 Cyg, 60 Cyg, 9 Cyg, 14 Cyg, 51 Cyg, ω2 Cyg, 49 Cyg, 36 Cyg, V389 Cyg, 40 Cyg, V380 Cyg, 79 Cyg, 7 Cyg, Gl 777, 43 Cyg, 77 Cyg, DT Cyg, 49 Cyg, 42 Cyg, 69 Cyg, W Cyg, V460 Cyg, 16 Cyg A, 11 Cyg, 61 Cyg B, 76 Cyg, μ2 Cyg, CP Cyg, 44 Cyg, 16 Cyg, 48 Cyg, X Cyg, HD 185269, HD 188753, HD 187123, χ Cyg, R Cyg, U Cyg, 47 Cyg B, Cygnus X-1, RT Cyg, V1500 Cyg, V476 Cyg, V1668 Cyg, V1974 Cyg |
|---|---|
| Eksoplaneetat |
Gl 777 c, Gl 777 b, 16 Cyg Bb, HD 185269 b, HD 188753 b, HD 187123 b, Kepler-22b, Kepler-70b, Kepler-70c, Kepler-78b |