Kenttätutkimus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kenttätutkimus on empiirisen tutkimuksen menetelmä, joka tarkoittaa luonnollisissa olosuhteissa tehtyä havaintoaineiston keräämistä esimerkiksi mittauksin, näytteitä ottamalla, tarkkailulla, tai kun tutkimusten kohteena ovat ihmiset, haastatteluilla, vuorovaikutuksella ja kyselyillä. Menetelmä on käytössä kaikilla empiirisen tutkimuksen aloilla, kuten luonnontieteissä, kulttuurintutkimuksessa, yhteiskuntatieteissä, teknisissä tieteissä ja psykologiassa.

Psykologian alalla se tarkoittaa tutkimusta, jossa tutkimusaineisto kerätään laajasta, usein tiettyyn väestöryhmään kuuluvasta ihmisjoukosta luonnollisissa olosuhteissa.[1] Kenttätutkimus voidaan toteutettaa haastattelemalla tutkimuksen kannalta tärkeitä ihmisiä tai pyytämällä heitä täyttämään kyselylomakkeita. Vastausten perusteella pyritään tavallisesti kartoittamaan vastaajien mielipiteitä ja asenteita. Mielipidetiedustelun kenttätutkimus voidaan toteuttaa muun muassa ns. ovikyselyillä, joissa kierretään ovelta toiselle ja kysytään tarpeellisia kysymyksiä. Näin saadaan kyselyaineistoa, josta voidaan johtaa yleistä mielipidettä tai käyttäytymistapoja koskevia tuloksia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Psykologian sanasto oph.fi. Viitattu 16.4.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]