Kelvinin–Helmholtzin cirruspilvi
Kelvinin–Helmholtzin cirruspilvi on untuvapilven lisäpiirre. Se on spiraalimainen pilvimuodostelma vaakatasossa. Sitä ei havaita kovin usein, koska se häviää usein parissa minuutissa. Pilvi on saanut nimensä lordi Kelvinin ja Hermann von Helmholtzin mukaan.[1]
Kelvinin–Helmholtzin cirruspilvi syntyy, kun tuulen nopeus, suunta tai molemmat ovat erilaiset kahdessa päällekkäisessä ilmakerroksessa.[1] Tällöin niiden rajapinnassa syntyy aaltoja. Pilviä syntyy useimmiten tuulisena päivänä, kun ilmassa on tiheyseroja, kuten inversiota.[2]
Ilmassa Kelvin–Helmholtz-aallot voivat tulla näkyviin, jos niihin liittyvä ilman melko vähäinen kohoaminen riittää aiheuttamaan vesihöyryn tiivistymistä aaltojen harjoille, tai jos ilmassa on jo valmiina pilvipisaroita tai jääkiteitä osoittamassa ilman kulkua ja sen kiertymistä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Burroughs, William J. et al.: ”Pilvet”, Ihmeellinen luonto – Sää, s. 214. Suomentanut Salonen, Sirkka & Valta, Tuulikki. Jyväskylä: Gummerus, 1998. ISBN 951-20-5236-9
- ↑ Oblack, Rachelle: Kelvin Helmholtz Clouds weather.about.com. Arkistoitu 8.11.2015. Viitattu 12. heinäkuuta 2013.
