Keltanapsija

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Keltanapsija
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Tyrannit Tyrannidae
Suku: Capsiempis
Laji: flaveola
Kaksiosainen nimi

Capsiempis flaveola
(Lichtenstein, 1823)

Alalajit[2]
  • C. f. amazona
  • C. f. cerula
  • C. f. flaveola
  • C. f. leucophrys
  • C. f. magnirostris
  • C. f. semiflava
Katso myös

  Keltanapsija Wikispeciesissä
  Keltanapsija Commonsissa

Keltanapsija (Capsiempis flaveola)[3] on tyranneihin kuuluva lintulaji. Lajia tavataan Keski- ja Etelä-Amerikassa.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keltanapsija kasvaa 11–12 cm pitkäksi. Sukupuolet muistuttavat toisiaan ulkonäöltään. Lajin pää ja selkä ovat ruskehtavan vihreät ja sävy vaihtelee hieman alalajeittain. Siivet ja pyrstö ovat tumman ruskeat ja siivissä on kaksi kellertävää raitaa. Keltanapsijan päässä on keltainen silmäkulmajuova. Linnun rinta ja vatsa ovat kirkkaan tai ruskehtavan keltaiset.[4][5][6][7][8]

Levinneisyys ja elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keltanapsijaa tavataan laajalla alueella mutta laikuttaisesti. Levinneisyysalue ulottuu Nicaraguasta Argentiinan koillisosiin. Lajin elinympäristöä ovat metsien ja metsien reunamaiden pensaikot ja tiheiköt. Se liikkuu pareittain tai muutaman linnun ryhminä. Keltanapsijan ravintoa ovat hyönteiset ja marjat. Keltanapsija rakentaa sammalista kuppimaisen pesän puuhun ja naaras munii kaksi munaa.[4][5][6][7]

  1. BirdLife International: Capsiempis flaveola IUCN Red List of Threatened Species. Version 2023-1. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 28.3.2024. (englanniksi)
  2. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Capsiempis flaveola (TSN 559037) itis.gov. Viitattu 28.3.2024. (englanniksi)
  3. Keltanapsija – Capsiempis flaveola Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 28.3.2024.
  4. a b Steven L. Hilty: Birds of Venezuela, s. 620. Princeton University Press, 2003. ISBN 978-978-0-691-09250-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 26.3.2024). (englanniksi)
  5. a b Arie L. Spaans, Otte Ottema, Jan Hein J. M. Ribot: Field Guide to the Birds of Suriname, s. 445–446. BRILL, 2017. ISBN 978-90-04-24929-5. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 28.3.2024). (englanniksi)
  6. a b Robert S. Ridgely, Guy Tudor, William L. Brown: The Birds of South America: The suboscine passerines, s. 488. University of Texas Press, 1994. ISBN 0-292-77063-4. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 28.3.2024). (englanniksi)
  7. a b Thomas S. Schulenberg,Douglas F. Stotz, Daniel F. Lane, John P. O'Neill, Theodore A. Parker III: Birds of Peru, s. 406. Princeton University Press, 2010. ISBN 978-0-691-13023-1. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 28.3.2024). (englanniksi)
  8. Robin Restall, Juan Freile: Birds of Ecuador, s. 410. Bloomsbury Publishing, 2018. ISBN 978-1-4729-2565-7. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 28.3.2024). (englanniksi)