Kelkka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vanha puinen vesikelkka.

Kelkka on nimitys kahdella jalaksella varustetuille rekimäisille työnnettäville, vedettäville tai lumessa ja jäällä alamäkeen liukuville kulkuvälineille. Erilaisia kelkkoja ovat muun muassa potkukelkat sekä lasten mäenlaskuun tarkoitetut rattikelkat. Kelkoilla harjoitettavia kilpaurheilulajeja ovat rattikelkkailu, ohjaskelkkailu ja skeleton- eli mahakelkkailu. Moottorikelkka on telaketjulla kulkeva moottorikäyttöinen kelkka.

Vesikelkka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteisessä puusta tehdyssä veden tai halkojen kuljetukseen tarkoitetussa kelkassa jalakset ovat kapeahkot ja kelkan kansi vain muutaman laudan levyinen. Etupäästä kaareviin jalaksiin on kiinnitetty pystypuut perään, keskelle ja keulaan, joiden avulla syntyy kelkan kehikko ja kansilautojen kiinnitysalusta. Työntöaisan pystypuut ovat pidemmät. Aisa- ja keulapuut on sidottu yläpäästä yhteen paksulla vitsaksella. Jalakset voidaan raudoittaa liukumisen parantamiseksi ja ne ovat yleensä takaa hieman kansilautoja pidemmät, niin että jaloille on yhtäältä tilaa kelkkaa työnnettäessä ja että jalasten kannoilla voi toisaalta ottaa liukua alamäessä.

Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.