Kielinysty
Kielinystyt eli papillit ovat kielen pinnalla olevia nystyjä, joiden tehtävä voi olla joko mekaaninen tai niissä voi sijaita makuaistimuksen aikaansaavia makusilmuja. Kielinystyjä ovat rihmanysty, keilanysty, vallinysty, lehtinysty, linssinysty ja sieninysty, joista valli-, sieni- ja lehtinystyissä on makusilmuja. Ihmisillä suurimpia nystyjä ovat vallinystyt, jotka sijaitsevat suun takaosassa auran muotoisessa muodostelmassa. Kielinystyjen esiintyminen, koko ja lukumäärä eroaa eri eläinlajeilla.
Mekaaniset nystyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mekaanisten nystyjen tehtävän on suojata kielen pintarakenteita ja joillakin on tietylle eläinlajille tyypillinen tehtävänsä. Mekaanisia nystyjä ovat rihmanysty, keilanysty ja linssinysty.
Rihmanysty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rihmanystyt (lat. papilla filiformis) ovat pienimpiä kaikista kielinystyistä, mutta niitä on eniten kielen pinnalla. Näitä nystyjä ei voi erottaa paljaalla silmällä. Rihmanystyjä on lähinnä kielen kärjessä dorsaalipinnalla ja niiden päät osoittavat kohti nielua. Hevoselle ominainen kielen samettius johtuu rihmanystyistä.
Keilanysty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keilanysty eli kartionysty (lat. papilla conica) on ihmisellä, märehtijöillä ja kissoilla esiintyvä kielinysty, joka kissoilla aiheuttaa kielen karheuden. Kissoilla keilanystyt ovat levittäytyneet kaikkialle kielen dorsaalipuolelle ja niiden aiheuttama karheus avustaa kissaa turkin pesussa. Naudalla keilanystyjä esiintyy kielen tyvessä.
Makusilmuja sisältävät nystyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Makusilmuja on sieni-, lehti- ja vallinystyissä. Näiden nystyjen nimet tulevat niiden muodosta.
Sieninysty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sieninystyt (lat. papilla fungiformis) ovat muodoltaan tattimaisia ja niitä voi erottaa kielen pinnalta pieninä pisteinä myös paljaalla silmällä. Sieninystyjä esiintyy lähinnä kielen kärjessä ja niissä sijaitsevat makusilmut ovat asettuneet nystyn dorsaalipinnalle.
Lehtinysty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lehtinystyt (lat. papilla foliata) ovat muodoltaan lehtimäisiä ja niitä esiintyy lähinnä kielen lateraalipinnalla. Lehtinystyjen lehtien väliin laskee pienten sylkirauhasten tiehyitä. Lehtinystyt puuttuvat märehtijöiden kielestä.
Vallinysty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vallinystyt (lat. papilla vallata) ovat harvalukuisimpia kielinystyistä ja ne ovat ihmisellä jakautuneet V-kirjaimen muotoon kielen takaosaan. Vallinystyissä olevaan uurteeseen laskee pienten sylkirauhasten tiehyitä, joista tuleva sylki huuhtelee uurretta siten, että uudet makuaistimukset pääsevät vaikuttamaan makusilmuihin.