Kaupungin portit (Minsk)
| Kaupungin portit Minskin portit |
|
|---|---|
| valkoven. Вароты горада ven. Ворота города |
|
 Arkkitehti Boris Rubanenkon ja kumppaneiden suunnittelema vuonna 1953 valmistunut Minskin porteiksi kutsuttu rakennuspari Minskin keskusrautatieaseman edustalla. |
|
| Osoite | Ul. Kirovan ja Ul. Bobruiskajan risteys, 220050 Minsk, Valko-Venäjä |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1953 |
| Suunnittelija | Arkkitehti Boris Rubanenko (1910–1985) kumppaneineen |
| Kerrosluku | 11 |
 |
|
Kaupungin portit eli Minskin portit (valkoven. Вароты горада, Мінскія вароты, Varoty horada, Minskija varoty, ven. (Архитектурныи ансамбль) Ворота города, (Arhitekturnyi ansambl) Vorota goroda) tarkoittaa kahta Valko-Venäjän pääkaupungin Minskin rautatieasemaa vastapäätä rautatieaseman aukiolla sijaitsevaa rakennusta. 11-kerroksiset rakennukset valmistuivat vuonna 1953. Rakennusten kutsumanimi Minskin portit johtuu siitä, että talojen välistä kulkeva ulitsa Kirova johtaa rautatieasemalta ja keskuslinja-autoasemalta kohti kaupungin ydinkeskustaa.[1][2]
Stalinistista klassismia edustavat, linnoitustornia muistuttavat koristeelliset kerrostalot olivat osa vuonna 1947 käynnistettyä, toisessa maailmansodassa tuhoutuneen rautatieaseman aukion jälleenrakennushanketta. Vuosille 1948–1956 ajoittuneen jälleenrakennuksen arkkitehti oli leningradilainen Boris Rubanenko (1910–1985) yhdessä А. Т. Golubovskin ja A. R. Korabelnikovin kanssa. Rakennukset kytkeytyvät viereisiin viisikerroksisiin asuintaloihin.[1][2]
Toisessa tornissa on Valko-Venäjän suurimpiin kuuluva, halkaisijaltaan yli 3,5-metrinen seinäkello. Kello on tuotu sotasaaliina Saksasta ja on yli satavuotias. Toisessa tornissa on samankokoinen Valko-Venäjän SNT:n vaakuna. Molemmissa torneissa on 30 metrin korkeudella neljä 3,6-metristä veistosta, jotka kuvaavat maatyöläisnaista, partisaaninaista, insinööriä, työläistä ja sotilasta. Alun perin veistokset oli tehty betonista, mutta ne poistettiin 1970-luvulla, koska murentuvien patsaiden katsottiin aiheuttavan vaaraa ohikulkijoille. Patsaat sijoitettiin pienempien paikkakuntien puistojen koristeeksi. Myöhemmin tilalle asennettiin silumiinista valmistetut korvaavat patsaat.[1][2][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c S. N. Maštšeno: Minsk i okrestnosti (Minsk and Surroundings), s. 170 Architectural Ensemble "City Gates". Višeišaja škola, Minsk, 2008. ISBN 978-985-06-1420-9. (venäjäksi, englanniksi)
- ↑ a b c Privokzalnaja ploštšad (Rautatieaseman aukiosta) minsk-old-new.com. Arkistoitu 7.4.2013. Viitattu 20.9.2013. (venäjäksi)
- ↑ Chrystaphor Khilkevich (teksti), Siarhei Plytkevich (kuvat), R. Atojan (kartta), T. Melyanets (ulkoasu): Minsk in one day. Guidebook, s. 7-8 City Gates. Riftur (Riftour), Minsk, 2007. ISBN 978-985-6700-55-5. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Minskin asema-aukio Wikimedia Commonsissa
- Boris Rubanenko (1910–1985) (venäjäksi) (academic.ru)