Karl von Stürgkh
Karl von Stürgkh (30. lokakuuta 1859 Graz – 21. lokakuuta 1916 Wien)[1] oli itävaltalainen kreivi ja poliitikko, joka toimi Itävalta-Unkarin itävaltalaisen osan pääministerinä vuosina 1911–1916. Hänen hallintonsa oli hyvin konservatiivinen ja autoritaarinen. Stürgkh kuoli salamurhan uhrina.
Kreivi Stürgkh kuului ikivanhaan steiermarkilaiseen aatelissukuun.[2] Hän valmistui vuonna 1881 lakimieheksi Grazin yliopistosta ja työskenteli sen jälkeen Grazissa hallintovirkamiehenä. Hän siirtyi 1886 Itävallan opetusministeriöön, jossa yleni 1894 ministerineuvokseksi. Hänet valittiin 1891 valtakunnanneuvoston (reichsrat) alahuoneeseen eli edustajainkamariin, jossa hän kuului Verfassungstreuer Grossgrundbesitz -nimiseen suurmaanomistajien äärikonservatiiviseen puolueeseen.[3][2] Stürgkh luopui virastaan ja edustajanpaikastaan 1895 protestina hallituksen päätökselle muuttaa Cillin saksalainen lukio sloveeninkieliseksi. Hän kuitenkin palasi edustajainkamariin jo 1897.[3] Hän vastusti jyrkästi vuoden 1907 äänioikeusreformia.[1]
Stürgkh nimitettiin helmikuussa 1909 opetusministeriksi Richard von Bienerthin hallitukseen ja hän jatkoi tässä tehtävässä, kunnes hänet nimitettiin itse pääministeriksi 3. marraskuuta 1911. Hän kokosi hallituksensa virkamiehistä ja puolueettomista asiantuntijoista, joten varmistaakseen enemmistön tuen valtakunnanneuvostossa hän joutui tekemään lehmänkauppoja eri puolueryhmien kanssa.[2] Stürgkhin hallitus sai vuosina 1912–1913 vietyä läpi asevoimien uudistusohjelman ja eräitä muita uudistuksia, mutta pääministerin suhteet parlamenttiin heikkenivät pian.[1][2] Stürgkh ei kyennyt ratkaisemaan valtakunnan kansallisuusristiriitoja parlamentaarisin keinoin, joten hän hajotti parlamentin useita kertoja.[4] Hän hajotti Böömin maapäivät pysyvästi vuonna 1913 ja koko valtakunnanneuvoston maaliskuussa 1914, minkä jälkeen hän johti Itävaltaa poikkeussäädösten turvin.[1]
Stürgkh kannatti heinäkuussa 1914 sodan aloittamista Serbiaa vastaan ja kieltäytyi kutsumasta parlamenttia uudelleen koolle.[4] Varsinkin maailmansodan aikana hän sai paljon vihollisia vähemmistökansallisuuksien edustajista ja sensuurin vastustajista.[3] Häntä syytettiin myös kotirintaman elintarvikepulasta ja hänestä tuli monien silmissä tehottoman autoritaarisen hallinnon kasvot.[2] Sosiaalidemokraattinen poliitikko Friedrich Adler ampui Stürgkhin hotelli Meissl und Schadnin ruokasalissa Wienissä 21. lokakuuta 1916. Murhaaja oli Itävallan sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtajan Victor Adlerin poika. Adler sai kuolemantuomion, joka lievennettiin armahduksella 18 vuoden vankeudeksi, ja hänet armahdettiin kokonaan sodan päätyttyä.[2][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Karl, count von Stürgkh (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 13.7.2013.
- ↑ a b c d e f Martin Moll: Stürgkh, Karl Graf (englanniksi) 1914-1918-online. International Encyclopedia of the First World War. Viitattu 27.11.2020.
- ↑ a b c Nordisk familjebok (1918), s. 544–545 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 13.7.2013.
- ↑ a b Austria (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 13.7.2013.
- ↑ Friedrich Adler (englanniksi) Spartacus Educational (John Simkin). Viitattu 29.11.2020.