Karađorđević

Karađorđević-suvun vuonna 1884 käyttöönotettu vaakuna.

Karađorđević on serbialainen hallitsijasuku, joka hallitsi Serbian ruhtinas- ja kuningaskuntaa sekä sittemmin Jugoslaviaa vuosina 1842–1858 ja 1903–1945.

Suku polveutuu kapinajohtaja Karađorđesta. Ensimmäinen sukuun kuulunut hallitsija oli hänen poikansa Aleksanteri Karađorđević, joka toimi Serbian ruhtinaana vuosina 1842–1858. Hänen jälkeensä valta siirtyi lähes puoleksi vuosisadaksi takaisin kilpailevalle Obrenovićin suvulle.

Karađorđevićit palasivat valtaan kuninkaina vuonna 1903, minkä jälkeen hallitsijoina toimivat Pietari I (1903–1921), Aleksanteri I (1921–1934) ja Pietari II (1934–1945). Serbian kuningaskunnan seuraajaksi syntyi 1918 Serbien, Kroaattien ja Sloveenien kuningaskunta, jonka nimi muutettiin vuonna 1929 Jugoslaviaksi. Monarkia lakkautettiin toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945. Suku oli vuodesta 1941 alkaen pitkään maanpaossa.

Pietari II:n poika, kruununprinssi Aleksandar Karađorđević palasi Serbiaan vuonna 2001 ja sai takaisin suuren osan suvun entisestä maa- ja muusta omaisuudesta. Hän asuu nykyään entisessä kuninkaallisessa palatsissa Belgradissa.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karađorđević Wikimedia Commonsissa

• Kahden kuningassuvun taistelu vallasta, Hakkapeliitta, 13.11.1934, nro 46, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot