Kansallisbibliografian kontrollinumero
Kansallisbibliografian kontrollinumero (engl. National Bibliography Number, NBN) on joukko kansalliskirjastojen omia tunnusjärjestelmiä, joilla täytetään standarditunnuksien aukkoja. Vanhin on Kongressin kirjaston Kongressin kirjaston kontrollinumero (LCCN). NBN-tunnuksilla kansalliskirjastot voivat pysyvästi identifioida vanhan aineiston sekä uuden materiaalin, jolle ei voi antaa standarditunnusta.[1]
Internetissä linkkinä toimii URN URN:NBN, jota koskee IETF:n määrittely RFC 8458 (korvaa: RFC 3188).[1] NBN-tunnuksessa on maakoodi, kirjastotunnus (jos useita kansalliskirjastoja) ja kansalliskirjaston oma osuus, jonka se voi jakaa haluamallaan tavalla.[1] NBN-tunnuksia on käytössä useissa Euroopan maissa.[1]
Fintossa olevaan materiaaliin voi viitata URI-muodossa kuten: http://urn.fi/URN:NBN:fi:au:cn:224248A[2]
Wikidatassa käytetään propertyä URN-NBN (P4109).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Juha Hakala: URN:NBN ja muut toiminnalliset tunnistejärjestelmät tietolinja.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 20.9.2020. (englanniksi)
- ↑ http://urn.fi/URN:NBN:fi:au:cn:224248A