Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Osana hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman toteuttamista vuoden 2006 aikana laadittiin kansallinen tietoyhteiskuntastrategia vuosille 2007–2015. Strategiassa on määritelty millaisen tietoyhteiskunta Suomesta halutaan luoda ja millaisiin toimiin aiotaan ryhtyä sen saavuttamiseksi. Hankkeet on valittu niin että tietoyhteiskunnan mahdollisuuksia hyödynnetään elämänlaadun, osaamisen, kansainvälisen kilpailukyvyn ja vuorovaikutuksen parantamiseksi. Strategiassa kuvataan myös suomalaisen tietoyhteiskunnan nykytilaa ja toimintaympäristön muutoksia. Strategian käytäntöönpanosta on vuonna 2007 loppuneen tietoyhteiskuntaohjelman jälkeen vastannut Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta.

Kansallisia tietoyhteiskuntahankkeita strategian pohjalta on toteutettu neljällä eri osa-alueella. Tietoyhteiskunnan perusvaatimuksiksi luetaan kansallisen tietoturvastrategian ja saavutettavuusstrategian luominen. Tietoyhteiskuntastrategian osa-alueita sekä niiden sisältämiä yksittäisiä hankkeita ovat muun muassa :

Infrastraktuurin kehittäminen

• Sähköisen tunnistamisen avuksi tulee määritellä sähköisen tunnistamisen periaatteet ja säätää laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista (säädetty kesäkuussa 2009).

• Sähköisen laskutuksen käyttöönottoa pyritään tukemaan pk-sektorilla ja julkishallinnon organisaatiot siirtyvät sähköiseen laskutukseen viimeistään vuoden 2008 aikana.

• Kansallisen laajakaistastrategian mukaan kaikilla kansalaisille tulisi tarjota mahdollisuus 1 Mbps yhteyteen vuoden 2010 loppuun mennessä sekä 100 Mbps yhteys vuoden 2015 loppuun mennessä. Tätä varten on asetettu laki tarkoituksenmukaisen internet-yhteyden vähimmäisnopeudesta yleispalvelussa. :

Innovaatioympäristön parantaminen

• Kansallisen innovaatiostrategian luominen.

• Taloudellisten ja teollisten periaatteiden noudattaminen elektronisessa kommunikaatiossa.

• Tekijänoikeuksien tarkentaminen.

Sisällön ja palveluiden kehittäminen

• Julkisen sektorin palveluiden sähköistäminen.

• Kansalaisen sähköinen asiointitilin luominen. Asiointitilin tulisi tarjota yksi sisäänkäynti kaikkiin julkisiin sähköisiin palveluihin.

• Kansalaisportaalin (suomi.fi) ja yritysportaalin (yrityssuomi.fi) muuttaminen interaktiivisiksi palveluportaaleiksi.

• Kansallinen potilaskertomusarkisto ja e-resepti tullaan ottamaan käyttöön terveydenhuoltosektorilla.

• Julkisella sektorilla otetaan käyttöön standardit ja avoimet rajapinnat sekä luodaan palveluarkkitehtuuri.

• Kansallisen digitaalisen kirjaston perustaminen.

Taitojen ja valmiuksen kehittäminen

• ICT-taitojen kehitystä yrityksissä tullaan tukemaan.

• Oppilaitoksia kannustetaan hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa.

• ICT-tukipalveluiden ostot tulevat vähennyskelpoisiksi yksityishenkilöille.

Kritiikki ja tulokset vuoteen 2010 mennessä

Vuonna 2010 suomalaisista 31% oli laajakaistan piirissä kun puolestaan 91% yrityksistä oli käytössään laajakaista. 66% kansalaisista käytti verkkopankkia ja 51% etsi terveystietoa internetistä. Nämä luvat ovat kansainvälisestikin erittäin korkeita mutta parannettavaa löytyy vielä paljon julkisten palveluiden sähköistämisessä ja yritysten sähköisessä kaupankäynnissä.

Useiden osa-alueiden projektit tulevat myöhästymään aiemmin sovitusta aikataulustaan. Tähän mennessä tietoyhteiskuntastrategian puitteissa tehty toiminta on ollut melko tuloksetonta kautta linjan huomattavista investoinneista huolimatta. .