Kangastuksia

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kangastuksia
Миражи, Miraži
Vera Holodnaja ja Vitold Polonski.
Vera Holodnaja ja Vitold Polonski.
Ohjaaja Pjotr Tšardynin
Käsikirjoittaja Jekaterina Tissova (Vinogradskaja)
Perustuu L. A. Tšarskajan samannimiseen romaaniin
Pääosat Vera Holodnaja, Arseni Bibikov, Vitold Polonski, Aleksandr Vyrubov
Valmistustiedot
Valmistusmaa Venäjä
Tuotantoyhtiö A. Hanžonkov & Co.
Ensi-ilta 3. tammikuuta 1916 (Venäjä)
3. huhtikuuta 1916 (Suomi)
Kesto 1389 metriä
Alkuperäiskieli mykkäelokuva
Aiheesta muualla
IMDb

Kangastuksia (ven. Миражи, Miraži) on vuonna 1916 ensi-iltansa saanut venäläinen mykkäelokuva. Pjotr Tšardyninin ohjaaman melodraaman pääosaa esittää Vera Holodnaja.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vähävaraisessa sivistyneistöperheessä kasvanut lahjakas Marianna tavoittelee uraa teatterissa. Saadakseen lisäansioita hän hankkiutuu sairaan miljonääri Dymovin ääneen lukijaksi, jolloin tämän poika iskee silmäänsä nuoreen ja kauniiseen näyttelijään. Miljonäärin poikaa ympäröivä loisto sokaisee Mariannan. Hän hylkää sulhasensa ja antautuu Dymov-nuoremman rakastajattareksi. Onnen kangastus kestää vain hetken, eikä Marianna voi enää palata entiseen elämäänsä. Hän lähettää jäähyväiskirjeen omaisilleen ja ampuu sitten itsensä.[1]

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Vera Holodnaja  … Marianna  
 Arseni Bibikov  … Dymov, miljonääri  
 Vitold Polonski  … Dymovin poika  
 Aleksandr Vyrubov  … Sergei, Mariannan sulhanen  
 Olga Rahmanova  … Mariannan äiti  
 Tamara Gedevanova  … Mariannan sisko  
 Andrei Gromov  … Mariannan veli  
 Aleksandr Heruvimov  … teatterinjohtaja[2][3]  

Tuotanto, teema ja vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aleksandr Hanžonkovin yhtiön tuottama[3] Kangastuksia on yksi 1910-luvun venäläisen mykkäelokuvan suurimman tähden Vera Holodnajan neljästä säilyneestä elokuvasta. Se perustuu Lidija Tšarskajan samannimiseen romaaniin[2]. Elokuvan tarina on aikalaiskritiikin ja myöhempien arvioiden mukaan heikko. Sen ansiona on pidetty pikkuporvarillisen arkielämän kuvausta.[2][3][4]

Mariannan teema – intohimoisen naisen antautuminen kohtalon vietäväksi – toistuu lähes kaikissa Vera Holodnajan elokuvissa. Lyhytaikaista onnea ja rikkauksien tuomaa loistoa seuraa kärsimys ja synnin palkka. Elokuvahistorioitsija Neja Zorkajan mukaan Holodnajan suosio perustuikin juuri henkilöhahmojen samankaltaisuuteen ja tunnistettavuuteen sekä saman tarinan toistuvaan variointiin.[5]

Kangastuksia esitettiin Suomessa keväällä 1916[6]. Fyren kuvaili elokuvaa koskettavaksi ja vaikuttavaksi sekä erinomaisesti toteutetuksi[7].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Zorkaja, N. M.: Na rubeže stoleti: U istokov massovogo iskusstva v Rossii 1900–1910 godov, s. 207–208. Moskva: Nauka, 1976.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Zorkaja, s. 195–196.
  2. a b c Višnevski, Ven.: Hudožestvennyje filmy dorevoljutsionnoi Rossii (filmografitšeskoje opisanije), s. 68. Moskva: Goskinoizdat, 1945.
  3. a b c Veliki Kinemo: Katalog sohranivšihsja igrovyh filmov Rossii (1908–1919). Katalog, s. 260–262. Moskva: Novoje literaturnoje obozrenije, 2002. ISBN 5-86793-155-2.
  4. Graštšenkova, I. N.: Kino Serebrjanogo veka: Russki kinematograf 10-h godov i kinematograf Russkogo posleoktjabrskogo zarubežja 20-h godov. Moskva: , 2005. ISBN 5-85302-404-3.
  5. Zorkaja, s. 288–292.
  6. Scala-elokuvateatterin mainos. Helsingin Sanomat, 2.4.1916, s. 4. Artikkelin verkkoversio.
  7. Scala. Fyren, no 14 (7.4.1916), s. 8. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]