Kanei-rakennuksen tulipalo
| Kanei-rakennuksen tulipalo | |
|---|---|
| Päivämäärä | 9. tammikuuta 1966 |
| Kellonaika | 0.58 |
| Tapahtumapaikka | Kanei-rakennus, Kawasaki, Japani |
| Syy | tuntematon |
| Kuolleita | 12 |
| Loukkaantuneita | 14 |
Kanei-rakennuksen tulipalo tapahtui aamuyöllä 9. tammikuuta 1966, kun Kawasakin kaupungissa Japanissa sijainneessa Kanei-rakennuksessa syttyi tulipalo. Palo syttyi seitsenkerroksisen rakennuksen kolmannessa kerroksessa kabareen pukuhuoneessa ja levisi sieltä kaikkiin ylempiin kerroksiin. Rakennuksessa oli palon syttyessä 37 ihmistä, joista 12 kuoli ja 14 loukkaantui. Kaikki kuolleet olivat kuudennessa kerroksessa, joka kärsi kaikkein vähiten palovaurioita, ja kuolivat häkämyrkytykseen.[1]
Palo herätti Japanissa maanlaajuista huomiota, sillä vastaavan kokoiset monikäyttörakennukset olivat maassa yleisiä ja palon pienehköstä koosta huolimatta uhriluku oli huomattava.[1]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanei-rakennus oli kapeahko, pitkänomainen monikäyttörakennus, jossa oli seitsemän kerrosta maan päällä ja yksi kellarikerros. Kellarikerroksessa sijaitsi kahvila ja varastotiloja, ensimmäisessä kerroksessa pachinko-pelisali ja toisessa kerroksessa keilahalli. Kolmannessa ja neljännessä kerroksessa oli kabaree, ja kerrokset yhdisti kolmannessa kerroksessa sijainneen esiintymislavan yläpuolella ollut holvikatto. Viidennessä ja kuudennessa kerroksessa oli asuin-, tauko- ja toimistotiloja. Seitsemännessä kerroksessa oli alun perin vain konehuone, mutta sen viereen kuudennen kerroksen katolle oli rakennettu asunto.[1]
Rakennuksen pinta-ala oli noin 200 neliömetriä, ja kerrospinta-alaa oli kaikkiaan noin 1 480 neliömetriä. Se oli saanut rakennusluvan maaliskuussa 1960 ja valmistunut huhtikuussa 1961. Rakennus oli luokiteltu palonkestäväksi. Rakennuksessa oli kaksi portaikkoa katutasosta seitsemänteen kerrokseen. Niiden lisäksi kabareehen vaadittiin ylimääräinen hätäuloskäynti, mutta koska kabareen ikkunat oli laudoitettu umpeen, sen hätäpoistumistienä toimivat viidenteen kerrokseen toimistotiloihin asennetut hätäpoistumiskuilut. Nämä toimistotilat olivat kuitenkin auki vain silloin, kun toimistossa oli paikalla työntekijöitä.[1]
Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Palo syttyi noin kello 0.58 puisessa kaapissa kolmannen kerroksen naisten pukuhuoneessa, joka sijaitsi kabareen lavan takana. Palo levisi kaapissa olleisiin vaatteisiin, siitä muualle pukuhuoneeseen ja lopulta pukuhuoneen puisten seinien läpi muualle kabareehen. Sen havaitsivat neljännessä kerroksessa olleet kabareen 17 työntekijää, jotka olivat jääneet istumaan iltaa kabareessa järjestettyjen uudenvuodenjuhlien päätyttyä. Eräs työntekijöistä näki, että kolmannesta kerroksesta tuli avoimen holvikaton kautta valkoista savua. Kun hän lähti muutaman muun työntekijän kanssa selvittämään tilannetta, he huomasivat savun tulevan pukuhuoneesta ja oven avattuaan totesivat huoneen katon olevan tulessa.[1]
Todettuaan palon kabareen henkilökunta yritti alkusammutusta heittämällä tuleen olutta käsillä olleista pulloista sekä sammuttimilla. Osa henkilökunnasta veti paikalle paloletkun portaikon lähellä olleesta palopostista, mutta letku oli irti palopostista. Letkun kiinnitettyään työntekijät totesivat sen olevan liian lyhyt. Alkusammutusyritysten aikana palo levisi holvikaton kautta ylempiin kerroksiin levittäen samalla runsaasti savua ja lämpöä. Henkilökunta luopui lopulta sammutusyrityksistä ja poistui rakennuksesta.[1]
Viidennessä kerroksessa asuneet rakennuksen omistajan vaimo ja hänen vanhin poikansa havaitsivat palon kuultuaan rikkoutuvan lasin räsähdyksen alemmista kerroksista. Poika kävi neljännessä kerroksessa, näki palon ja juoksi takaisin varoittamaan äitiään, joka soitti hätäpuhelun palokunnalle kello 1.03. Poika varoitti palosta kuudennen kerroksen taukohuoneessa televisiota katsomassa ollutta työntekijää, joka onnistui poistumaan portaikon kautta sankasta savusta huolimatta. Poika jatkoi matkaansa seitsemänteen kerrokseen, jossa olleessa asunnossa olivat hänen kaksi veljeään ja neljä muuta ihmistä. He eivät enää päässeet poistumaan portaiden kautta.[1]
Palokunnan saapuessa paikalle palo oli jo kasvanut niin suureksi, ettei neljänteen kerrokseen ja sitä ylemmäs ollut mahdollista mennä. Sen sijaan palokunta pyrki pelastamaan ihmisiä viidennestä kerroksesta ja rajaamaan palon leviämistä ylöspäin tikasautolla. Tikasauto ei kuitenkaan ylettänyt kuin neljännen kerroksen tasalle. Palokunta sai sen sijaan heitettyä seitsemännessä kerroksessa olleille seitsemälle ihmiselle viereisen talon katolta köyden, jonka avulla he pääsivät pelastautumaan. Palo saatiin sammutettua kello 4.38.[1]
Syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Palossa kuoli 12 ihmistä ja 14 loukkaantui. Rakennuksen kerrospinta-alasta 690 neliömetriä eli noin puolet kärsi palovaurioita. Kaikki kuolleet olivat rakennuksen kuudennessa kerroksessa, joka ei porraskäytäviä lukuun ottamatta kärsinyt lainkaan palovaurioita. Osalla uhreista oli löydettäessä käsissään käsilaukkuja ja hiusharjoja. He olivat ilmeisesti olleet valmistautumassa poistumaan rakennuksesta ja menettäneet äkillisesti tajuntansa häkämyrkytyksen vuoksi. Palon syttymissyytä ei saatu varmuudella selvitettyä, mutta todennäköisesti palo johtui joko vaatteiden kanssa kosketuksiin joutuneesta kuumasta tupakantuhkasta tai vaihtoehtoisesti palavasta savukkeesta, jonka joku tarjoilijoista oli laskenut puisen kaapin pohjalle ja unohtanut.[1]
Rakennuksen palontorjuntavastaava oli kabareen esimies, vaikka rakennuksessa oli muitakin vuokralaisia. Rakennuksessa vuokralla olleet yritykset eivät tehneet paloturva-asioissa yhteistyötä eivätkä esimerkiksi järjestäneet henkilökunnalleen koulutusta paloturvallisuudesta. Kukaan kabareen työntekijöistä ei alkusammutusyritysten ohella soittanut hätänumeroon tai varoittanut muissa kerroksissa olleita, ja he jopa ilmoittivat palokunnalle kaikkien poistuneen rakennuksesta, vaikka näin ei todellisuudessa ollut. Tämän seurauksena palokunta ei keskittynyt pelastusyrityksiin.[1]
Rakennuksen luokittelu palonkestäväksi sai ilmeisesti siellä olleet uskomaan, että rakennus oli tulipalon sattuessa turvallinen, eikä poistumisella ollut kiirettä. Rakennuksessa oli automaattinen paloilmoitinjärjestelmä, mutta se ei palon aikaan ollut toiminnassa, sillä sen kytkin oli pelisalissa ja sammutettiin hallin sulkeutuessa. Lisäksi rakennuksen kaksi portaikkoa levittivät savua tehokkaasti ympäri rakennusta, sillä niissä ei ollut palo-osastointeja eikä palo-ovia. Lisäksi katolle rakennettu ylimääräinen rakennus aiheutti ongelmia rakennuksen evakuoinnin suhteen ja syttyi helposti tuleen.[1]
Palo herätti Japanissa maanlaajuista huomiota, sillä vastaavan kokoiset monikäyttörakennukset olivat maassa yleisiä ja palon pienehköstä koosta huolimatta uhriluku oli huomattava.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]