Kameralismi
Kameralismi (saks. Kameralismus) tarkoittaa merkantilismin saksalaista versiota, joka kiinnitti erityshuomiota valtion rahatalouteen.[1] Se kehittyi riippumatta englantilais-ranskalaisesta merkantilismista. Tunnetuimpia kameralisteja olivat professorit Johann Joachim Becher (1635–1682) sekä Joseph von Sonnenfels 1733-1817 ja Johann von Justi (1717–1771).
Kameralismi oli ainoa merkantalismin muoto, josta kehittyi yliopistollinen oppiaine, kameraalitieteet. Kameralismi vaikutti voimakkaimmin saksankielisissä maissa ja maissa, joiden taloudellisella eliitillä oli kiinteät suhteet saksankielisiin maihin, kuten Ruotsissa, Tanskassa ja Venäjällä. Myöhäisen kameralismin voidaan katsoa olevan saksalainen muoto valistuksesta, joka pyrki luonnontieteiden hyödyntämiseen ruoantuotannossa samaan tapaan kuin fysiokraatit. Erityisesti Joseph von Sonnenfels ja Johann von Justi edustivat vapaamielisiä ajatussuuntia. Justin ansiona pidetään kameraalitieteiden ja hallintotieteiden (Polizeiwissenschaft) erottamista. [2] Kameralismi edisti myös tilastotieteen kehitystä.[3]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Facta2001, WSOY 1981, 7. osa, palsta 541
- ↑ Nokkala, Ere: Valtio koneena ja ruumiina, myöhäiskameralisti Justin valtiokäsitys, s. 1-6. (Pro-gradu tutkielma) Historian ja etnologian laitos: Jyväskylän yliopisto, 2004.
- ↑ Tilastonteko on yhtä vanhaa perua kuin kirjoitustaito Päivitetty 13.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 26.12.2015.