Kaktusjänis
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Kaktusjänis | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Jäniseläimet Lagomorpha |
| Heimo: | Jänikset Leporidae |
| Suku: | Jänikset Lepus |
| Laji: | alleni |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Lepus alleni |
|
 Antilooppijäniksen levinneisyys |
|
| Katso myös | |
Kaktusjänis eli antilooppijänis (Lepus alleni) on pohjoisamerikkalainen jänislaji.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaktusjänis kasvaa 45–60 sentin pituiseksi, jonka jatkeeksi vielä 2,5–10 sentin pituinen häntä. Jäniksen etujalat kasvavat 10–20-senttisiksi ja takajalat 20–30-senttisiksi. Nimen kaktusjänis se on saanut ravintonsa mukaan ja aiemman nimen antilooppijänis jalkojensa mukaan, siis afrikkalaisten nopeasti liikkuvien ja loikkivien antilooppien mukaan. Jäniksen korvat kasvavat 5–20-senttisiksi. Korvien tehtävänä ei ole ainoastaan kuulon tehostaminen, vaan myös lämmönsäätely.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensisijaisesti kaktusjänistä tavataan Yhdysvaltojen lounaisosissa. Tiheimmiten se elää Arizonan osavaltiossa, mutta laji on levinnyt myös New Mexicoon, Kaakkois-Kaliforniaan sekä osittain myös pohjoiseen Meksikoon. Elinympäristöiksi kaktusjänikselle kelpaavat hyvin erilaiset asuinalueet. Sitä tavataan ruohoisilta kukkuloilta tai tasangoilta. Niitä elää kuitenkin myös Yhdysvaltojen lounaisosien aavikoilla sekä kaupungistuneilla alueilla, johon ne ovat sopeutuneet hyvin.
Elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaktusjänis on yöeläin ja ruokailee lähinnä myöhään illalla ja varhain aamulla. Se on hiljainen eläin, joka harvoin ääntelee lukuun ottamatta huutoa sen ollessa hädässä. Kolojen kaivamisen sijaan se vaaran uhatessa luottaa ennemmin nopeaan juoksutaitoonsa. Erikoista kaktus- eli antilooppijäniksessä on se, että se voi antaa signaaleja antilooppien tavoin nostamalla takapuolensa valkoisia karvoja. Näitä signaaleja annetaan silloin, kun jänis juoksee saalistajaa karkuun.
Sadekausina, joita on kaksi vuodessa, jänis syö tuoretta heinää. Kuivina kausina ravinto koostuu kaktuksesta ja mesquite-pensaasta. Veden juonti on jänikselle lähes tarpeetonta, sillä se saa kaiken tarvitsemansa nesteen syömistään aavikkokasveista.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naaraat synnyttävät usein alle vuoden ikäisinä, ja lisääntyminen jatkuu vuoden ympäri. Pesue syntyy joka vuosi ja pesueen koko on 2–4 poikasta.
Alalajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaktusjäniksellä on kaksi alalajia:
- Lepus alleni alleni
- Lepus alleni tiburonensis
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mexican Association for Conservation and Study of Lagomorphs (AMCELA), Romero Malpica, F.J. & Rangel Cordero, H.: Lepus alleni IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.7.2014. (englanniksi)