Kaislikoituminen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kaislikoituminen on rehevöitymistä, jossa rantavesien ruoko- ja kaislakasvit rehevöityvät muodostaen laajoja ja tiheitä kasvustoja. Joissakin tapauksissa pieni järvenlahti saattaa kasvaa umpeen kaislikoitumisen myötä. Kaislikoituneessa rantavedessä on paljon vanhaa kaislaa ja tästä saattaa aiheutua hajuhaittoja.[1] Kaislikoitumista voidaan torjua niittämällä kaislikko kolme kertaa heinä- ja elokuun aikana veden alta. Kun perustetaan uutta uimarantaa, se voidaan pitää kaislikoitumattomana pohjustamalla se suodatinkankaalla.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kutajärven Natura 2000-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaan tulleita kommentteja ja kysymyksiä 24.9.2020. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö. Viitattu 15.2.2024.
  2. Petri Manssila: Järviruoko pois rannasta! Ammattilainen ohjeistaa, kuinka pääset kasvustosta eroon Meillä kotona. 8.9.2019. A-lehdet Oy. Viitattu 15.2.2024.