Kadetti

Kadetti juhlapuvussa m/22

Kadetti (lyhenne kad.; ransk. cadet, nuorempi) on Maanpuolustuskorkeakoulun Kadettikoulussa sotatieteiden kandidaatintutkintoa suorittavien henkilöiden palvelusarvo.

Yleistä

Koulutus on uudistunut vuonna 2006 Bologna-prosessin seurauksena. Upseerien perustutkintoja ovat sotatieteiden kandidaatin tutkinto ja sotatieteiden maisterin tutkinto. Aiempi upseerin tutkinto oli 4-vuotinen. Viimeinen vanhamuotoinen 4-vuotinen kadettikurssi valmistui huhtikuussa vuonna 2009 yliluutnantteina. Tutkintorakenneuudistuksen mukaiset kadettikurssit valmistuvat kolmen vuoden opiskelun jälkeen upseerin määräaikaiseen virkaan ja heidät ylennetään luutnanteiksi. Ensimmäinen tutkintorakenneuudistuksen jälkeinen kurssi (kadettikurssi 93/76. merikadettikurssi) valmistui syksyllä 2009.

Kaikilla sotatieteiden kandidaateilla on mahdollisuus myöhemmin jatkaa opintojaan sotatieteiden maisterin opinnoissa. Kandidaatit hakeutuvat maisteriopintoihin työelämästä 4-10 vuoden jälkeen suorittamaan palkallisia maisteriopintoja. Maisteriopintojen jälkeen heidät nimitetään vakinaiseen virkaan.

Haku Kadettikouluun tapahtuu vuosittain. Hakuohje julkistetaan vuosittain joulukuussa ja haku päättyy maaliskuussa.

Kadettikoulun sisäiset sotilasarvot

Kadettikoulussa käytetään sisäisiä sotilasarvoja. Oppilaitoksen ulkopuoliset kuitenkin puhuttelevat heitä kadeteiksi. Kadettien palvelusarvot ovat:

• kadetti
• kadettialikersantti
• kadettikersantti
• kadettiylikersantti
• kadettivääpeli ja kadettipursimies

Kadettivääpeleitä on kullakin hetkellä vain kaksi (maa- ja ilmavoimien kadettivääpelit). Vastaavasti merivoimien kadettipursimiehiä on vain yksi. Kadettivääpelit ja kadettipursimies palvelevat viimeisellä vuosikurssilla. Maavoimien kadettivääpeli on kuitenkin kaikkien kadettien esimies.

Sotilaallisessa arvojärjestyksessä kadetti rinnastetaan palvelusarvostaan riippumatta vänrikkiin tai aliluutnanttiin.

Kadettien merkittäviä tapahtumia

Itsenäisyyspäivän vastaanotto presidentinlinnassa

Eräs vuosittainen kadettien kunniatehtävä on olla itsenäisyyspäivänä linnanjuhlissa. Kutsuvieraiden kättelyn aikana kadetit seisovat kunniavartiossa valtiosalin rivistössä, sekä linnan muissa huoneissa. Lisäksi osa kadeteista toimii veteraanien henkilökohtaisina avustajina. Kunniavartion jälkeen kadetit ovat presidentin kutsuvieraina ja ovat velvoitettuja tanssittamaan yksinäisiä daameja.

Sarkajuhla

Pääartikkeli: Sarkajuhla

Sarkajuhla on vanhimpia Kadettikoulun perinteitä. Nuorin kurssi antaa edeltävänä aamuna kadettilupauksen, jonka jälkeen se juhlii pääsyä Kadettitoverikuntaan ja esiintyy ensimmäistä kertaa juhlapuvuissaan. Juhla on saanut nimensä 1920-luvulla, jolloin nuorin kurssi sai vaihtaa ylleen diagonaalista tehdyt asetakkinsa ja pääsi eroon sarkapuvuistaan. Nimi on vaihtunut Diagonaalijuhlasta Sarkatanssiaisten kautta Sarkajuhlaksi.

Sarkajuhlaan osallistuu kadettien ja heidän aveciensa lisäksi lukuisia kutsuvieraita. Juhlien järjestämisestä vastaa sarkajuhlatoimikunta. Sarkajuhlan yhteydessä vietetään nykyisin myös kadettikoulun perinnepäivää.

Valmistujaisjuhla

Toinen suuri juhla on valmistujaisjuhla, jossa juhlitaan vanhimman kurssin kadettien nimittämistä ensimmäisiin upseerin virkoihin. Tasavallan presidentti ylentää upseerit presidentinlinnassa. Nuoret kadettiupseerit aloittavat varsinaisen uransa alkutaipaleet ja liittyvät osaksi Suomen puolustusvoimien upseeristoa.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kadetti Wikimedia Commonsissa