Kaarlo Halkilahti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kaarlo Eerikki Halkilahti (15. tammikuuta 1901 Piikkiö31. toukokuuta 1980 Riihimäki) oli suomalainen yritysjohtaja ja osuustoimintaliikkeen vaikuttaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.[1]

Halkilahden vanhemmat olivat maanviljelijä, kunnallisneuvos Kaarle Oskari Halkilahti ja emäntä Amanda Viktoria Frälsi ja puoliso vuodesta 1945 terveyssisar Tyyne Mirjam Jussila. Maanviljelysneuvos Reino Halkilahti oli hänen veljensä ja valtiopäivämies Adam Halkilahti hänen isoisänsä. Kaarlo Halkilahti tuli ylioppilaaksi 1920 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1924 ja agronomiksi 1926. Hän toimi valmistuttuaan ensin maatalouskoulun opettajana vuoteen 1927 ja sitten maanviljelysseuran sihteerinä, kunnes tuli vuonna 1930 H. G. Paloheimon palvelukseen yhtiön maataloustoiminnan johtajaksi.[1][2][3][4]

Talvisotaan osallistunut Halkilahti komennettiin myös jatkosotaan, kunnes hänet siirrettiin Valtion viljavaraston ja Turengin sokeritehtaan palvelukseen. Sotien jälkeen Halkilahti jatkoi Paloheimon palveluksessa, aina vuoteen 1968 asti. Hän oli myös Lopen kunnanvaltuuston jäsen 1937–1964, Suomen Maatalousseurojen Keskusliiton johtokunnan jäsen ja Hankkijan hallintaneuvoston puheenjohtaja. Maanviljelysneuvoksen arvonimen Halkilahti sai vuonna 1960.[1][2][3]

Kauppaneuvos Heikki Halkilahti on Kaarlo ja Tyyne Halkilahden poika.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kaarlo Halkilahti Biografiasampo. Viitattu 24.4.2022.
  2. a b Kuka kukin on 1954, s. 172. Viitattu 24.4.2022.
  3. a b Kuolleita. Kaarlo Halkilahti. Helsingin Sanomat, 6.6.1980, s. 16.
  4. Geni: Adam Matinpoika Halkilahti Viitattu 24.4.2021.
  5. Perko, Touko: Kauppaneuvos Heikki Halkilahti (1947–). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2011. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 16.7.2023.