KV62

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”Tutankhamonin hauta” ohjaa tänne. Samannimisestä romaanista katso Tutankhamonin hauta (romaani).
KV62
Egypt.KV62.01.jpg
Sijainti
Korkeus merenpinnasta 170,55[1] m
Mitat
Korkein kohta 3,68[1] m
Kapein kohta 0,66[1] m
Levein kohta 7,86[1] m
Kokonaispituus 30,79[1] m
Pinta-ala yhteensä 109,83[1] m2
Tilavuus yhteensä 277,01[1] m3
Muita tietoja
Omistaja kuningas
Sisäänkäynnin tyyppi portaat
Akseli taitettu
Koristelu maalaukset

KV62 on Egyptin faarao Tutankhamonin hauta Kuninkaiden laaksossa Uuden valtakunnan 18. dynastian ajalta. Haudassa on neljä kammiota, joista faarao on haudattu hautakammioon sijoitettuihin sisäkkäisiin arkkuihin.

Tutankhamonin hauta on egyptologian historian ensimmäinen ja hienoin lähes koskemattomana löydetty kuninkaallinen hauta. Haudan löysi arkeologi Howard Carter vuonna 1922. Hautavarustus oli yksi faaraohaudoista parhaiten säilyneitä, vaikka hautaan oli murtauduttu aiemmin kaksikin kertaa. Haudan noin 5 000 esinettä on nykyisin koottu näytteille Kairon Suureen egyptiläiseen museoon.

Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Faarao Tutankhamon kuoli yllättäen 1320-luvulla eaa. vain 18-vuotiaana. Hänen haudakseen jouduttiin ottamaan pikaisesti viimeistelty valmis kammio, minkä johdosta hauta on muihin kuninkaallisten hautoihin verrattuna varsin pieni. Haudan sijainti unohtui pian, ja 20. dynastian Ramses VI:n haudan rakentajat pystyttivät sen sisäänkäynnin päälle väliaikaisia kivikatoksia.[2]

Löytäminen ja raivaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Howard Carter (oik.) Tutaknhamonin haudan sisäänkäynnin äärellä Lordi Carnarvonin ja tämän tyttären Lady Evelynin kanssa.

Haudassa oli käynyt varkaita kahdesti ennen kun se löydettiin vuonna 1922. Ryöstöyritysten seuraukset olivat kuitenkin olleet vähäiset.[3] Hauta oli ollut sinetöitynä aina sen löytämiseen asti, joten tulvat eivät olleet aiheuttaneet sille vahinkoa.

Haudan löysi arkeologi Howard Carter vuonna 1922. Hän teki kaivauksia Kuninkaiden laaksossa varmana siitä, että löytäisi faarao Tutankhamonin haudan, sillä hän oli nähnyt faaraon nimen Karnakin temppelin steelessä ja Kuninkaiden laaksosta löytyneissä esineissä. Haudan sisäänkäynti löytyi 4. marraskuuta 1922, kun Carterin työntekijä törmäsi kallion sisään menevän portaikon ensimmäiseen askelmaan.[4] Carter peitti aukon ja jatkoi töitä vasta kun hänen rahoittajansa Lordi Carnarvon oli saatu paikalle Englannista.[3] Carter, Lordi Carnarvon, tämän tytär Lady Evelyn sekä Arthur Callender astuivat haudan sisälle 26. marraskuuta 1922. Hautakammio avattiin virallisesti 17. helmikuuta 1923 kun esikammio oli saatu tyhjennettyä. Hautakammion tyhjentämiseen kului kahdeksan vuotta, ja se saatiin päätökseen marraskuussa 1930. Työhön kuului hautavarustusten hajottaminen osiin ja siirtäminen.[5]

Sisätilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hauta ja sen kammiot

Esikammio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ka-veistokset esikammiossa hautakammion avatun oven molemmin puolen. Takana näkyvät hautakammion täyttäneet puuarkut.

Portaikon, alas laskeutuvan käytävän ja sisäänkäynnin takana on esikammio. Se oli täynnä erilaisia esineitä kuten Tutankhamonin valtaistuin, rituaalivuode, vaunut, elintarvikkeita faaraon käyttöön ja arkkuja.[6] Valtaistuin oli valmistettu puusta, päällystetty kullalla ja koristeltu puolijalokivillä ja värillisellä lasimassalla.[7] Esikammiossa olleessa kullatussa puukaapissa oli luultavasti ollut faaraon kultainen pienoisveistos, mutta se oli varastettu.[8]

Esikammion oikeanpuoleisella seinällä on ovi hautakammioon, jossa faaraon sarkofagi sijaitsee. Oven molemmin puolin seisoi kaksi luonnollisen kokoista puista veistosta, jotka esittävät faaraon kata, hänen ”kaksoisolentoaan”.[6] Veistokset on tehty puusta, maalattu mustalla pihkalla ja osin päällystetty kullalla.[9]

Hautakammio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hautakammiossa oli faaraon muumio kolmen sisäkkäisen ruumisarkun sisällä. Sisin arkku on valmistettu kullasta ja painaa 110,4 kilogrammaa. Toiseksi uloin ja uloin arkku ovat kullalla päällystettyä puuta. Ihmisenmuotoiset arkut kuvaavat faaraota ristissä olevat kädet rinnallaan pitelemässä kuninkaan tunnusmerkkejä. Ruumisarkut olivat suuren kvartsiitista tehdyn sarkofagin sisällä. Sitä ympäröi neljä sisäkkäistä puusta tehtyä kullattua kaappia, joista uloin täytti hautakammion lähes kokonaan.[5] Kolmas eli sisin, kultainen arkku oli löydettäessä miltei kokonaan pikimäisen kerroksen peitossa. Kerros poistettiin liuottimilla ja skalpellilla.[10]

Faaraon muumion kasvoille oli asetettu kultainen naamio, joka painaa 10 kilogrammaa. Naamio on koristeltu puolijalokivillä turkoosilla, karneolilla ja lasuurikivellä sekä tummansiniseksi värjätyllä lasimassalla.[10]

Hautakammion seinämaalauksia

Hautakammion kullakin neljällä seinällä oli maalauksia. Seinämaalausten tausta oli keltainen, ja maalausten pinta oli erinomaisessa kunnossa, vaikka sitä täplittivätkin mikrobikasvuston aiheuttamat pienet pyöreät läikät. Pohjoisseinällä on kolme Tutankhamonista kertovaa kuvaa, Keskimmäisessä faarao on elävien puvussa kädessään valtikka ja rituaalisauva. Hän on suorittamassa puhdistautumisrituaalia taivaan Nut-jumalattaren edessä. Oikeanpuoleisessa kuvassa faarao on pukeutuneena Osirikseksi seuraajansa faarao Ejen seurassa. Eje on suorittamassa suunaukaisemisriittiä, jonka avulla vainaja herätetään henkiin. Vasemmanpuoleisessa kuvassa Tutankhamon on Osiriksen edessä päässään nemes ja takanaan ka. Länsiseinällä on manalan oppaan Amduatin katkelmien kuvituksia, jotka kuvaavat aurinkolaivan yöllä tekemää matkaa. Itäseinällä kuvataan kuninkaallisen sarkofagin kuljetusta kelkan päälle asetetussa kaapissa. Eteläseinällä Tutankhamon nähdään Anubiksen kanssa Hathor-jumalattaren seurassa.[11]

Sivukammio ja aarrekammio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esikammiosta pääsi sivukammioon ja hautakammiosta aarrekammioon, jotka kumpikin olivat täynnä esineitä. Aarrekammiossa oli muun muassa kaksi sisäkkäistä kanooppikaappia, joiden sisällä oli alabasterinen kanooppilaatikko, jonka sisällä olevissa neljässä pienoisarkussa olivat faaraon muumioidut sisälmykset. Aarrekammiossa oli myös esimerkiksi 18 pienoisvenettä sekä Anubista esittävä veistos.[6]

Sivukammiossa ja aarrekammiossa oli yhteensä 413 ušebti-patsasta. Niistä 29:een oli kirjoitettu Kuolleiden kirjan kuudennen luvun tekstiä.[12]

Muut kammiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

On esitetty epäilyjä, että hautakammion pohjoisseinän takana olisi salakammio, jota ei ole ennen löydetty, mutta vuonna 2018 julkaistu Egyptin muinaismuistoista vastaavan ministeriön tilaama tutkimus osoittaa, ettei epäilyksille ole pohjaa.[13]

Kuninkaiden laaksosta on lisäksi löydetty pieni maahan kaivettu huone, jossa lienee säilytetty osaa Tutankhamonin hautavarustuksesta.[14]

Esineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikkien muiden esineiden lisäksi haudassa oli useita pienoisveistoksia, koruja, amuletteja ja astioita.[15] Yksittäisiä esineitä saatiin lähes vuosikymmenen kestäneessä tyhjennyksessä talteen noin 3 500.[3]

Kaikki Tutankhamonin haudasta löydetyt noin 5 000 esinettä on koottu näytteille Kairon Suureen egyptiläiseen museoon tavalla, joka jäljittelee Tutankhamonin haudan huonejärjestystä. Esineistä kolmasosa on aiemmin ollut näytteillä Kairon Egyptiläisessä museossa.[16] Tutankhamonin muumio on palautettu Kuninkaiden laaksoon alkuperäiselle paikalleen Kairosta, missä se oli kärsinyt kosteudesta. Muumio on suojattu ilmatiiviillä lasilla.[17]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Siliotti, Alberto: Historialliset kulttuurit: Egypti. Suomentanut Vertainen, Tuija. Weilin + Göös, 2009. ISBN 9789510329955.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g KV 62 (Tutankhamen) Theban Mapping Project. Viitattu 31.7.2017.
  2. Peter F. Dorman: Tutankhamun Encyclopædia Britannica. Viitattu 15.5.2018.
  3. a b c Siliotti 2009, s. 97.
  4. Siliotti 2009, s. 95.
  5. a b Siliotti 2009, s. 197.
  6. a b c Siliotti 2009, s. 99–102.
  7. Siliotti 2009, s. 204.
  8. Siliotti 2009, s. 207.
  9. Siliotti 2009, s. 202.
  10. a b Siliotti 2009, s. 198.
  11. Siliotti 2009, s. 197–198.
  12. Siliotti 2009, s. 203.
  13. Anniina Wallius:Kiista Tutankhamonin haudan salakammiosta ratkesi, Yle uutiset 9.5.2018
  14. Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 2, Jokilaaksojen valtakunnat, Päätoim. Erling Bjöl, Otava. Keuruu 1982. ISBN 951-1-06987-X. Sivut 112–114
  15. Siliotti 2009, s. 205–213.
  16. Allison Keyes: For the First Time, All 5,000 Objects Found Inside King Tut’s Tomb Will Be Displayed Together Smithsonian Magazine. 21.12.2016. Viitattu 21.3.2018.
  17. Jane Arraf: Fit For A King: Grand Museum Will Showcase Tut And Egypt's Ancient Culture NPR. 15.11.2016. Viitattu 21.3.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]