Kärppähai
| Kärppähai | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Rustokalat Chondrichthyes |
| Alaluokka: | Leveäsuiset Elasmobranchii |
| Lahko: | Luomihaikalat Carcharhiniformes |
| Heimo: | Kärppähait Hemigaleidae |
| Suku: | Hemigaleus |
| Laji: | microstoma |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Hemigaleus microstoma |
|
 |
|
| Katso myös | |
Kärppähai (Hemigaleus microstoma) on kärppähaihin kuuluva kalalaji. Lajia tavataan uhanalaisena indopasifiselta merialueelta.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kärppähai voi kasvaa suurimmillaan 110–114 cm pitkäksi. Ruumiinmuodoltaan laji on virtaviivainen ja pitkäkuonoinen. Selkäeviä on kaksi ja selkä-, rinta-, vatsa- ja peräevät ovat sirpinmuotoiset. Kärppähai on väriltään selästään ruskehtavan harmaa ja kyljissä voi olla vaaleita täpliä. Selkäevien kärjet ovat valkoiset.[2][3][4]
Levinneisyys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kärppähaita tavataan Intiasta Taiwanin ulottuvalta alueelta. Esiintyminen Punaisessameressä on epävarmaa, koska viimeisimmissä kartoituksissa sitä ei ole tavattu sieltä. Kala liikkuu niin lähellä rannikkoa kuin kauempana merelläkin. Lajin ravintoa ovat erityisesti mustekalat, mutta se syö myös äyriäisiä. Kärppähai synnyttää eläviä poikasia, joita on tyypillisesti kahdesta neljään.[1][2]
Kärppähaita kalastetaan verkoilla ja käytetään tuoreena tai suolattuna. Hampaista voidaan tehdä matkamuistoja. Kärppähaikanta on laskussa ylikalastuksen vuoksi ja laji luokitellaan vaarantuneeksi.[1][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Sherman, C.S., Simpfendorfer, C., Bin Ali, A., Bineesh, K.K., Derrick, D., Dharmadi, Fahmi, Fernando, D., Haque, A.B., Maung, A., Seyha, L., Spaet, J., Tanay, D., Utzurrum, J.A.T., Vo, V.Q. & Yuneni, R.R.: Hemigaleus microstoma IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-3. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 15.6.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c Hemigaleus microstoma (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 15.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Peter Nick Psomadakis, Htun Thein, Peter Nick Psomadakis, Mya Than Thun: Field identification guide to the living resources of Myanmar, s. 172. FAO, 2019. ISBN 978-92-5-132005-1. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.6.2022). (englanniksi)
- ↑ David A. Ebert, Marc Dando, Sarah Fowler: A Pocket Guide to Sharks of the World, s. 218. Princeton University Press, 2021. ISBN 978-0-691-21874-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 15.6.2022). (englanniksi)