József Eötvös
| József Eötvös | |
|---|---|
 József Eötvös |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1813 |
| Kuollut | 1871 (57–58 vuotta) |
| Kansalaisuus | Unkari |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | unkari |
| Tuotannon kieli | unkari |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
József Eötvös (1813–1871) oli unkarilainen valtiomies ja kirjailija.[1]
Eötvösin poika oli fyysikko Loránd Eötvös.[2]
Poliittinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eötvös liittyi 1830-luvulla niihin, joiden päämääränä oli Unkarin yhteiskunnallinen uudistus. Oivallisena sekä kauno- että poliittisena kirjailijana Eötvös oli uudistuspuolueen vaikuttavimpia johtomiehiä. Oltuaan aluksi Lajos Kossuthin kannattajia hän myöhemmin joutui tämän vastustajaksi puolustaessaan maan hallinnon keskittämistä vastoin Kossuthia, joka tahtoi säilyttää komitaattien vanhan itsehallinto-oikeuden.[1]
Maaliskuun vallankumouksen jälkeen 1848 Eötvös oli opetusasiainministerinä Lajos Batthyányn ministeristössä. Tämän kukistuttua hän siirtyi Müncheniin, jossa hän viipyi vuoteen 1851. Valtiolliseen elämään Eötvös kuitenkin alkoi ottaa aktiivisemmin osaa vasta 1861. Kun Unkari jälleen 1867 sai oman, parlamentille vastuunalaisen, hallituksen, Eötvösistä tuli taas opetusasiainministeri, ja hän sai toteutetuksi merkittäviä uudistuksia, kuten kouluvelvollisuuden. Muutenkin hänen vaikutusvaltansa sekä hallituksessa että parlamentissa oli suuri. Eötvös oli myös loistava puhuja.[1]
Kirjallinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eötvösin kaunokirjallisista teoksista ovat mainittavimmat hänen syväaatteiset sivistyshistorialliset ja yhteiskunnalliset romaaninsa A karthausi ('Kartusialaismunkki', 1838–1840), A falu jegyzöje ('Kyläkirjuri', 1845) ja Magyarország 1514-ben ('Unkari vuonna 1514', 1847) ja Növérek ('Sisarukset', 1857), jotka veivät unkarilaisen romaanin osaksi uusille aloille, ja ulkomaillakin saksannokset herättivät huomiota.[1]
Eötvösin yhteiskunnallisista ja valtiollisista julkaisuista mainittavia ovat Vélemény a fogházjavitás ügyében ('Lausunto vankilareformiasiasta', 1838); A zsidók egyenjogusítása ('Juutalaisten yhdenvertaisuudesta', 1841); Reform (1846); Az XIX. század uralkodó eszméinek befolyása az álladalomra ('19:nnen vuosisadan vallitsevien aatteiden vaikutus valtioon', 1851–1854), jossa hän käsittelee vapaus-, tasa-arvoisuus- ja kansallisuusaatteita, yhteiskunnallisten epäkohtien syitä sekä keinoja niiden poistamiseksi; Die Garantien der Macht und Einheit Oesterreichs (1859). Pitämänsä muistopuheet monista merkittävistä henkilöistä, kuten István Kazinczystä, István Széchenyistä, Mihály Vörösmartysta, Antal Regulysta, hän julkaisi 1868 kokoelmassa Magyar Irók és államférfiak ('Unkarilaisia kirjailijoita ja valtiomiehiä').[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Eötvös, József, Tietosanakirja osa 2, palsta 959–960, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909
- ↑ Lórand Eötvös, Tietosanakirja osa 2, palsta 960, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta József Eötvös Wikimedia Commonsissa
Lisää luettavaa aiheesta József Eötvös on Wikiaineistossa
| ||||||||||||||||||
