Justinus I

Justinus I (450? –527) oli Itä-Rooman Bysantin keisari vuosina 518–527.[1]
Justinus syntyi Traakiassa köyhiin oloihin. Hän muutti Konstantinopoliin noin vuonna 470 ja astui armeijan palvelukseen.[1]
Kun keisari Anastasius I kuoli 10. kesäkuuta vuonna 518, hänellä ei ollut seuraajaa. Konstantinopolin senaatti joutui nyt ensimmäistä kertaa valitsemaan uuden keisarin. Lopulta päädyttiin Justinukseen, joka oli keisarillisen excubitores-palatsikaartin päällikkö.
Tullessaan keisariksi Justinus oli jo vanha mies ja suurin osa vallasta oli hänen hallituskautensa aikana ilmeisesti hänen sisarenpojallaan, tulevalla keisarilla Justinianus I:llä. Justinus karkoitti monia entisen keisarin Anastasioksen hovin väkeä, sillä Justinus pyrki saamaan monofysitisit pois hovista.
Hän myös solmi uudelleen välit Rooman paaviin. Saavuttaakseen tämän Justinus suostui kaikkiin paavin vaatimuksiin ja lakkautti Keisari Zenon vuonna 481 laatiman Henotikon-asiakirjan. Justinus noudatti edeltäjänsä tapaan hyvin säästäväistä talouspolitiikkaa.
Justinus I rakennutti vuonna 525 uudelleen maanjäristyksessä tuhoutuneen Anazarboksen kaupungin, joka nimettiin uudelleen hänen kunniakseen Justinianopolikseksi.
Justinus kuoli 1. elokuuta 527. Hän oli nimittänyt ennen kuolemaansa Justinianuksen seuraajakseen. Justinianuksesta tuli keisari Justinuksen kuoltua
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Justinus I Wikimedia Commonsissa
Edeltäjä: Anastasius I |
Bysantin keisari | Seuraaja: Justinianus I |