Jussi Henttinen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Juho (Jussi) Henttinen

Juho (Jussi) Henttinen (12. toukokuuta 1891 Räisälä22. toukokuuta 1944) oli suomalainen jääkärivänrikki. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Matti Henttinen ja Eva Torsti. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1922 Lilja Maria Keturin kanssa.[1][2]

Opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henttinen kävi kansakoulun ja Räisälän kansanopiston. Merisotakoulun kanta-aliupseerikurssin hän suoritti vuosina 1933–1934.[1][2]

Jääkärikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkäripataljoona 27:n 1. komppania

Tämä kotitilaansa viljellyt maanviljelijä liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 4. marraskuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella ja Riianlahdella, josta hänet lähetettiin 25. marraskuu 1916 Altonan työosastoon, mistä hänet laskettiin edelleen siviilitöihin 4. elokuuta 1917.[1][2]

Suomen sisällissodan jälkeinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomeen hän palasi sisällissodan jo päätyttyä 29. marraskuuta 1918 ja siirtyi aluksi maanviljelijäksi Räisälään, kunnes astui 1. huhtikuuta 1921 alkaen Suomen armeijan palvelukseen kersanttina ja hänet sijoitettiin Ilmailupataljoonaan, missä hän toimi Ilmailuvarikolla moottorien korjaajana ja varastonhoitajana.

M1 tuleva miinalaiva Louhi

Armeijasta hän erosi 1. huhtikuuta 1924 siirtyi linja-autoliikennöitsijäksi, mutta astui uudelleen armeijan palvelukseen 1. tammikuuta 1931 ja hänet sijoitettiin Rannikkolaivueeseen aluksi konealiupseeriksi ja 1. lokakuuta 1933 alkaen torpedoaliupseeriksi sekä 24. marraskuuta 1936 alkaen konepursimieheksi.[1][2]

Talvi- ja jatkosota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henttinen osallistui talvisotaan konealiupseerina miinalaiva Louhessa. Henttinen palveli edellä mainitulla laivalla myös välirauhan aikana. Jatkosodan puhjettua hän oli edelleen palveluksessa miinalaiva Louhella, kunnes jatkosodan edelleen kestäessä vuonna 1942 hänet siirrettiin toimistoupseeriksi Helsingin Laivastoasemalle. Hänet on haudattu Räisälään.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  2. a b c d e Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975