Jumaltenpuu

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jumaltenpuu
Götterbaum (Ailanthus altissima).jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Sapindales
Heimo: Kvassiakasvit Simaroubaceae
Suku: Jumaltenpuut Ailanthus
Laji: altissima
Kaksiosainen nimi

Ailanthus altissima
(P.Mill.) Swingle

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Jumaltenpuu Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Jumaltenpuu Commonsissa

Jumaltenpuun kukinto

Jumaltenpuu eli jumalainpuu eli haisujumaltenpuu[1] (Ailanthus altissima) on koristekasvinakin käytetty puu. Se on EU:ssa luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi.[2]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jumaltenpuun kaarna on sileä, tummanharmaa. Lehdet kasvavat pareittain ja niissä on nuolimaiset lehdykät, joiden alapinta on lähes valkea, yläpinta kiiltävän tummanvihreä. Lehtisuonet erottuvat selvästi vaaleampina. Lehden pituus on 30–90 cm. Lehtien muodon perusteella kasvin voi sekoittaa saksanpähkinään, jalopähkinöihin tai sumakkeihin, mutta kukinto on helpoo tuntomerkki. Kukat kasvavat vaaleankeltaisina terttuina; itse kukat ovat pieniä mutta kukinto voi olla 50 cm pitkä. Yksi puu voi tuottaa vuodessa 300 000 siementä.

Kasvin kaikissa osissa on sille ominainen, tympeä tuoksu jota on kuvattu mätänevien maapähkinöiden hajuna.[3] Jumaltenpuu voi kasvaa jopa 15–25 metriä korkeaksi. Se elää yleensä alle 50 vuotta, mutta jos sen kaataa, se vesoo voimakkaasti mikä vaikeuttaa lajin hävittämistä sellaisilta kasvupaikoilta, mihin sitä ei haluta.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jumaltenpuu kasvaa luonnonvaraisena Taiwanilla ja Kiinan pohjois- ja keskiosissa. Se on tuotu Eurooppaan jo 1740-luvulla. Toisin kuin muut Ailanthus-lajit, se ei ole trooppisen vaan lauhkean vyöhykkeen kasvi. Nykyisin se leviää tietyissa Australian ja Yhdysvaltojen osissa niin valtoimenaan, että sitä pidetään pahanlaatuisena rikkaruohona. Sen juuret voivat aiheuttaa tuhoja rakenteille ja viemäriputkistoille.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jumaltenpuun lehtiä ja siemeniä on käytetty kiinalaisessa lääketieteessä. Yhdysvalloissa puuainesta on käytetty myös polttopuuna ja rakennusmateriaalina.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tran Minh, M. & Laaka-Lindberg, S. & Junikka, L. (toim.): Lomakasvio, s. 214. Multikustannus, 2007. ISBN 978-952-468-124-7.
  2. EU:n vieraslajiluettelo täydentyi uusilla haitallisilla lajeilla: mukana haisujumaltenpuu ja Suomen kalalajeja uhkaava aurinkoahven Yle Uutiset. 18.6.2019. Viitattu 19.6.2019.
  3. Farm Science Review: Landowners can offer roadblocks to invasive plants’ spread Farm and Dairy. 29.9.2005. Viitattu 19.6.2019 (englanniksi).
  4. Ailanthus altissima (Ailanthus) ZipcodeZoo.com. Viitattu 19.6.2019 (englanniksi).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]