Kvassiakasvit

Kvassiakasvit
Surinaminkvassia (Quassia amara)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Kasvit Plantae Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida Lahko: Sapindales Heimo: Kvassiakasvit Simaroubaceae DC.
Katso myös
Kvassiakasvit Wikispeciesissä   Kvassiakasvit Commonsissa

Kvassiakasvit (Simaroubaceae) on kaksisirkkaisten kukkivien kasvien heimo. Heimon lajit ovat lähinnä trooppisen ilmastovyöhykkeen pensaita ja puita.

Kuvaus

Kaikki kvassiakasvit ovat puuvartisia, pieniä tai keskisuuria puita tai pensaita. Kukat ovat yleensä pieniä, alle senttimetrin halkaisijaltaan ja kasvavat usein suurissa kukinnoissa. Heimon kasvit ovat yksikotisia, kukat ovat lajista riippuen yksi- tai kaksineuvoisia. Kukissa on verho- ja terälehtiä yleensä 4–6, joillain lajeilla tosin 3 tai 8. Hedelmä on tyypiltään lohkohedelmä, sen osat voivat olla luumarjamaisia.

Heimon kasvit ovat enimmäkseen trooppisia ja subtrooppisia, joskin jotkut lajit, tunnetuimpana jumaltenpuu, ovat lauhkean vyöhykkeen kasveja. Lajeja tunnetaan kaikilta mantereilta, paitsi Etelämantereelta.

Suvut

Sukuja tunnetaan määritelmästä riippuen 19-22 ja lajeja noin 110.

Ailanthus – jumaltenpuut Amaroria Brucea Castela Eurycoma Gymnostemon Hannoa Laumoniera Leitneria Nothospondias

Odyendea Perriera Picrasma – karvaskvassiat Picrolemma Pierreodendron Pleiokirkia Quassia – surinaminkvassiat Simaba Simarouba – kvassiat Soulamea

Käyttö

Monia heimon lajeja käytetään koristekasveina. Lisäksi joitakin jumaltenpuita (Ailanthus) käytetään lääkekasveina.

Kuvia

• 

  Eurycoma longifolia

• 

  Jumaltenpuu Ailanthus altissima

• 

  Kvassialaji Simarouba tulae