Kvassiakasvit
| Kvassiakasvit | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Surinaminkvassia (Quassia amara) | ||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Synonyymit | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||
 Kvassiakasvit Wikispeciesissä Kvassiakasvit Commonsissa
|
Kvassiakasvit (Simaroubaceae)[1] on kaksisirkkaisten kukkivien kasvien heimo. Heimon lajit ovat lähinnä trooppisen ilmastovyöhykkeen pensaita ja puita.
Sisällysluettelo
Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaikki kvassiakasvit ovat puuvartisia, pieniä tai keskisuuria puita tai pensaita. Kukat ovat yleensä pieniä, alle senttimetrin halkaisijaltaan ja kasvavat usein suurissa kukinnoissa. Heimon kasvit ovat yksikotisia, kukat ovat lajista riippuen yksi- tai kaksineuvoisia. Kukissa on verho- ja terälehtiä yleensä 4–6, joillain lajeilla tosin 3 tai 8.[2] Hedelmä on tyypiltään lohkohedelmä, sen osat voivat olla luumarjamaisia.[3]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heimon kasvit ovat enimmäkseen trooppisia ja subtrooppisia, joskin jotkut lajit, tunnetuimpana jumaltenpuu, ovat lauhkean vyöhykkeen kasveja. Lajeja tunnetaan kaikilta mantereilta, paitsi Etelämantereelta.[2]
Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sukuja tunnetaan määritelmästä riippuen 19-22 ja lajeja noin 110.[2]
Suvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Monia heimon lajeja käytetään koristekasveina. Lisäksi joitakin jumaltenpuita (Ailanthus) käytetään lääkekasveina.[4]
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Jumaltenpuu Ailanthus altissima
-
Kvassialaji Simarouba tulae
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e ONKI-ontologiapalvelu, Kassu (suomenkieliset nimet)
- ↑ a b c Stevens, P. F. (2001–): Angiosperm Phylogeny Website Viitattu 10.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Flora of China: Simaroubaceae (englanniksi)
- ↑ World Agroforestry Centre: Tree Database (englanniksi)
