Julkaisufoorumi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Julkaisufoorumi (lyh. JUFO) on suomalainen tieteellisten julkaisukanavien luokitusjärjestelmä, jonka toteutuksesta vastaa Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV). Luokitusta käytetään yliopistojen tieteellisen julkaisutuotannon laadun indikaattorina opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) asettamassa yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Luokitus kattaa kaikkein tieteenalojen keskeiset kotimaiset ja ulkomaiset tieteelliset lehdet, konferenssit, kirjakustantajat sekä kotimaiset kirjasarjat. Julkaisukanavat on arvioitu 23 tieteenalakohtaisessa paneelissa, joihin kuuluu yhteensä noin 200 henkilöjäsentä, pääosin professoreita ja dosentteja.[1]

Luokituksessa julkaisukanavat on jaettu

  • 1 = perustasoon
  • 2 = johtavaan tasoon
  • 3 = korkeimpaan tasoon.

Kaikki arviointiprosessin läpikäyneet julkaisukanavat, jotka eivät joltain osin täytä tason 1 kriteereitä, merkitään luokkaan 0.[2]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkaisufoorumin toiminta aloitettiin hankkeena vuonna 2010 Suomen yliopistot UNIFI ry:n aloitteesta.[3] Tavoitteena oli luoda järjestelmä, jossa tieteellistä julkaisutoimintaa voitaisiin arvioida määrän lisäksi myös laadullisesti. Hanke rahoitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön TSV:lle myöntämällä erityisavustuksella. Ensimmäinen luokitus otettiin käyttöön vuonna 2012. Hankkeen päätyttyä luokituksen ylläpito ja kehittäminen päätettiin vakiinnuttaa osaksi TSV:n toimintaa. Rahoitus tulee edelleen opetus- ja kulttuuriministeriöltä.[4]

Julkaisufoorumin toiminnan kehittämisestä vastaa ohjausryhmä, johon kuuluu Suomen Akatemian, Suomen yliopistot UNIFI ry:n, Kansalliskirjaston, opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen yliopistokirjastojen neuvoston, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen, TSV:n sekä päätieteenalojen edustajia[5].

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luokitus on päivittyvä järjestelmä. Vuosittain uusia tieteellisiä julkaisukanavia hyväksytään tasolle 1 useita satoja. Lisäksi annetut tasoluokat arvioidaan uudelleen neljän vuoden välein. Tässä yhteydessä yksittäisen tasolla 1, tasolla 2 tai tasolla 3 olevan julkaisukanavan tasoluokkaa voidaan nostaa, laskea tai pitää se ennallaan.

Ensimmäinen uudelleenarviointi suoritettiin loppuvuodesta 2014 ja sen mukainen päivitetty tasoluokitus tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Seuraava uudelleenarviointi eli ns. päivitysarviointi tehdään vuonna 2018. Yksittäisen artikkelin tai kirjan tasoluokkaa määritettäessä käytetään julkaisun ilmestymisvuonna voimassa ollutta tasoa. 

Tiedeyhteisön jäsenet voivat osallistua järjestelmän kehittämiseen Julkaisufoorumin verkkosivujen kautta

  • ehdottamalla uusien julkaisukanavien lisäämistä luokitukseen,
  • ehdottamalla aiemmin arvioitujen julkaisukanavien tasoluokan nostamista tai laskemista
  • sekä ehdottamalla korjauksia bibliografisiin tietoihin.[6]

Tasoluokkien kriteerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkaisufoorumin ohjausryhmä on määrittänyt tasoluokille seuraavat kriteerit:

  • Tasoluokka 1 sisältää tieteellisten tutkimustulosten julkaisemiseen erikoistuneita ulkomaisia ja kotimaisia foorumeita. Vähimmäisvaatimuksia ovat tieteenalan asiantuntijoista koostuva toimituskunta sekä säännöllinen koko käsikirjoitukseen kohdistuva vertaisarviointimenettely. Tasoluokkaan 1 ei hyväksytä paikallisia vertaisarvioituja julkaisukanavia (esim. yliopistojen omat sarjat), jotka toimivat lähinnä organisaation omien tutkijoiden foorumeina (yli puolet kirjoittajista samasta organisaatiosta).
  • Tasoluokka 2 sisältää tieteen- tai tutkimusalan asiantuntijayleisön laajasti tavoittavia ja arvostamia tieteellisiä julkaisukanavia, joissa tutkijat pyrkivät julkaisemaan parhainta tutkimustaan. Tasolle 2 on hyväksytty pääasiassa kansainvälisiä tieteellisiä julkaisukanavia, joiden toimitus-, kirjoittaja- ja lukijakunta edustaa eri kansallisuuksia. Tasolle 2 on ihmistieteissä hyväksytty myös tasokkaimpia suomen- tai ruotsinkielisiä julkaisukanavia, jotka kattavat tieteenalansa suomalaisen yhteiskunnan, kulttuurin tai historian erityispiirteitä käsittelevää tutkimusta mahdollisimman laajasti.
  • Tasoluokka 3 on tason 2 osajoukko. Se sisältää tieteenalansa laaja-alaisimpia kansainvälisiä julkaisukanavia, joiden (esim. viittausindikaattoreilla mitattu) vaikuttavuus tiedeyhteisössä on erittäin suuri. Toimituskunnissa toimivat tieteenalan johtavat tutkijat ja julkaisemista näillä foorumeilla arvostetaan alan kansainvälisessä tutkijayhteisössä erittäin korkealle.[7]

Luokka 0 sisältää arvioidut julkaisukanavat, jotka eivät ole täyttäneet jotakin tason 1 kriteereistä. Kaikki julkaisukanavat, joissa on raportoitu julkaistavan vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita tai kirjoja, arvioidaan. Lisäksi lähes kaikki Julkaisufoorumin verkkosivujen kautta lisättäväksi ehdotetut julkaisukanavat arvioidaan. Luokkaan 0 kuuluu siis monentasoisia ja monentyyppisiä julkaisukanavia.

Tasoille 2 ja 3 on määritelty paneelikohtaiset kiintiöt. Tasoluokka 2 (sis. tason 3) saa kattaa enintään 20 prosenttia kaikkien tasoilla 1-3 olevien julkaisusarjojen yhteenlasketusta artikkelimäärästä ja tasoluokka 3 saa kattaa 25 prosenttia tasolla 2 olevien julkaisusarjojen yhteenlasketusta artikkelimäärästä. Kiintiöt määräytyvät artikkelien lukumäärän eivätkä julkaisusarjojen lukumäärän mukaan sen vuoksi, että lehtien koko vaihtelee paljon tieteenalasta riippuen.[8][9][10]

Käyttö yliopistojen rahoitusmallissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion yliopistoille jakamasta perusrahoituksesta 13 prosenttia perustuu julkaisutoimintaan. Ainoastaan vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut (OKM:n määrittämät julkaisutyypit A1, A2, A3, A4 sekä C1 ja C2) painotetaan Julkaisufoorumi-luokkien mukaan. Muihin julkaisutyyppeihin lukeutuvat artikkelit ja kirjat saavat määrätyn painokertoimen julkaisukanavasta riippumatta.

Vuodesta 2017 alkaen käytettävässä rahoitusmallissa[11] tasoluokan 3 julkaisukanavassa ilmestyneiden artikkeleiden painokerroin on 4, tasoluokan 2 painokerroin on 3, tasoluokan 1 painokerroin on 1 ja tasoluokan 0 painokerroin on 0,1. Tieteellisten erillisteosten painokertoimet tasoluokittain ovat 16, 12, 4 ja 0,4. Muiden kuin vertaisarvioitujen tieteellisten artikkeleiden painokerroin on 0,1 ja kirjojen 0,4, kuten aiemminkin.

Käyttö laadun arvioinnin välineenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkaisufoorumin ohjausryhmän mukaan luokitus soveltuu ainoastaan suurten julkaisumäärien laadun arvioinnin välineeksi. Luokitusta ei siis tulisi käyttää asiantuntija-arvioinnin sijasta yksittäisen julkaisun laadun arviointiin tai yksittäisen tutkijan palkkaamista, rahoitusta tai palkitsemista koskevien päätösten kriteerinä tai perusteena.[12] Luokituksen rakenteeseen liittyvät seikat, kuten tasoluokkien kiintiöt, vaikuttavat siihen, ettei kaikilla tutkimusaloilla välttämättä ole yhtään julkaisukanavaa korkeimmissa tasoluokissa[13]. Luokitukseen suoraan perustuvat palkitsemisjärjestelmät voivat asettaa eri alojen tutkijat eriarvioiseen asemaan. Sama koskee luokituksen käyttöä laitos- ja yksikkökohtaisen rahoituksen jakoperusteena. 

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Julkaisufoorumi
  2. Julkaisufoorumi
  3. Ilkka Niiniluoto: Julkaisufoorumi kannustaa laatuun Tieteessä tapahtuu 6/2010. Viitattu 6.3.2015.
  4. Julkaisufoorumin tausta
  5. Julkaisufoorumin ohjausryhmä
  6. Julkaisufoorumi arvioinnit
  7. Julkaisufoorumin luokitteluperusteet
  8. Pölönen, Janne & Ruth, Anna-Sofia: Julkaisufoorumin tasovaatimuksia on kiristetty Tieteessä tapahtuu 1/2015. Viitattu 6.3.2015.
  9. Julkaisufoorumi-seminaarin 2.2.2015 esitykset
  10. Poropudas, Olli & Pölönen, Janne: Kohti tieteenalojen tasa-arvoa Tieteessä tapahtuu, 3/2015. Tieteellisten seurain valtuuskunta.
  11. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä
  12. Julkaisufoorumi-luokituksen käyttöohje
  13. Pölönen, Janne & Ruth, Anna-Sofia: Final report on 2014 review of ratings in Publication Forum / Julkaisufoorumin 2014 päivitysarvioinnin loppuraportti. Tieteellisten seurain valtuuskunnan verkkojulkaisuja / 3, 2015. TSV. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]